Nojaudun vaneriseen selkänojaan ja rentoudun. Sauna ei ole liian kuuma, vaan pehmeät, mutta tukevat löylyt auttavat jokaista lihasta pehmenemään ajan kanssa, hiljakseen. Hiki ei nouse heti, mutta kun se nousee, se valuu kunnolla. Näiltä lauteilta ei ole kiire minnekään. Ollaan kaukana sähkösaunan äkkivääristä pikalöylyistä.

Perjantai-iltapäivänä, Jätkäsaaren Uuden Saunan vasta avattua ovensa tältä päivältä, saan nauttia naisten puolella meditatiivisessa yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa. Suuri, pelleteillä lämmennyt kiuas on kertalämmitteinen, joten edes jatkuvalämmitteiselle kiukaalle ominaista huminaa ei kuulu. Pikku hiljaa miesten puolelta alkaa kantautua ensimmäisten saunojien ääniä.

Uusi Sauna on ollut toiminnassa marraskuun puolivälistä alkaen, ja muun muassa Radio Citystä ja Helsingin kunnallispolitiikasta tuttu muusikko, tuottaja ja saunayrittäjä Kimmo Helistö on kävijämääriin tyytyväinen.

– Joulukuu oli perinteisenä saunakuukautena todella hyvä, mutta tammikuukaan ei jäänyt yhtään huonommaksi. Selvästi meillä on tulevaisuutta, hän toteaa tyytyväisenä.
Helistö haaveili uuden saunan perustamisesta jo vuonna 2006 alkaessaan luotsata kalliolaista Sauna Arlaa.
­

– Haave tuntui kuitenkin kaukaiselta ja utopistiselta. Sauna on investointina iso, eikä sellaiseen tyhjätaskulla olisi mahdollisuutta.

Vuonna 2010 Sitra järjesti kansainvälisen korttelisuunnittelukilpailun Jätkäsaareen, ja sen voittajat – ryhmä italialaisia, saksalaisia ja englantilaisia kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelijoita ja arkkitehteja – sisällyttivät ehdotukseensa myös korttelisaunan.
He ottivat Helistöön yhteyttä.

– Aluksi mietimme vain teoreettisesti, millaisia tiloja yleisessä saunassa pitäisi olla, mutta kun SRV alkoi vuonna 2015 rakentaa korttelia, asia alkoi konkretisoitua. Alustavasti sovimme jo silloin, että lähden tähän yrittäjäksi, ja myöhemmin tein vuokrasopimuksen Ilmarisen kanssa, joka omistaa kaikki korttelin liiketilat.

Korttelin kuudessa taloyhtiössä ei ole lainkaan taloyhtiösaunoja, joten siinä mielessä Uusi Sauna on perinteinen korttelisauna. Saunan yhteydessä on kuitenkin myös satapaikkainen, täysin oikeuksin varustettu ravintola, johon myös saunomattomat asiakkaat ovat tervetulleita. Naisten ja miesten pellettisaunojen lisäksi kolmas, sähkökiukaalla varustettu sauna toimii tilaussaunana. Löylyihin mahtuu kerrallaan sekä naisten että miesten puolelle noin 20 saunojaa. Tilaussaunakin on mitoitettu noin jalkapallojoukkueen kokoiseksi.

Pelletit palavat puhtaasti, joten naapurusto ei joudu kärsimään pienhiukkasista tai savusta.
­

– Toivon, että tästä tulisi paikallinen olohuone, ja yhä enemmän korttelin asukkaat ovat tänne löytäneetkin. Mukavalta näyttää, kun tänne tullaan valmiiksi kylpytakit päällä.
Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta sauna palvelee myös pidemmältä tulleita.

– Suurin osa asiakkaista tulee Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta, mutta metro tuo myös espoolaisia ja lauttasaarelaisia. Ullanlinnan ja Punavuoren asukkaat pääsevät tänne helposti. Länsisataman ja läheisen Clarion-hotellin takia sijainti on kätevä myös turisteja ajatellen, Helistö kehuu.

Tulella lämpiävät, kertalämmitteiset kiukaat olivat Helistölle itsestään selvä lähtökohta uutta saunaa suunniteltaessa.
­

– Jouduin selittämään italialaisille yhdyskuntasuunnittelijoille, että sähkösaunan ja tulella lämpiävällä kertalämmitteisellä kiukaalla varustetun saunan ero on kuin sähköuunissa lämmitetyllä pakastepizzalla ja käsintehdyllä, leivinuunissa paistetulla pizzalla.

Pellettilämmitykseen päädyttiin, sillä tiedossa oli, että Merihaan Kulttuurisaunassa on pellettikiuas, jonka ansiosta lämmitystä pystytään automatisoimaan.

– Käytännössä lähdimme suunnittelemaan saunaa alusta asti pellettilämmitteiseksi. Automatisoinnin lisäksi pelletin etuja ovat varastoinnin helppous sekä sen edullisuus polttoaineena.

Vapon toimittamat pelletit varastoidaan ulko-oven vieressä olevaan 11 kuution pellettisiiloon. Sieltä ne siirtyvät paineilman avulla kiukaille, josta pellettiruuvi työntää pelletit edelleen tulipesään.

– Kaikki muu, paitsi hormien peltien avaaminen ja sulkeminen sujuu automaattisesti, ja alkukommelluksia lukuun ottamatta kaikki on sujunut moitteettomasti.

Lämmitysajasta riippuen kumpikin kiuas lämpenee 60–100 kilolla pellettiä. Alkuviikosta kiuas lämpenee 6–7 tuntia, koska maanantaisin saunaa ei lämmitetä, mutta loppuviikosta lämmitysaika lyhenee neljään tuntiin.

Pelletit palavat puhtaasti, joten pienhiukkasten määrä ja savuhaitat naapurustoon jäävät minimaalisiksi. 33-metrinen savuhormi nousee seitsenkerroksisen talon katolle ja siitä vielä pari metriä ylös.

Kun Kimmo Helistö aloitti Sauna Arlan isäntänä, se oli yksi viimeisistä yleisistä saunoista Helsingissä, eikä tulevaisuus näyttänyt erityisen valoisalta. Nyt tilanne on täysin toinen.

Helsinkiin on avattu viime vuosina useita saunoja, ja lisääkin on tulossa. Myös muualla Suomessa, esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä on jo avattu tai suunnitteilla useita hankkeita, joissa yhdistetään sauna ja ravintolapalveluita.
­

– Sauna Arla oli edeltäjäni lopettaessa auki enää kolme kertaa viikossa, muutaman tunnin iltapäivisin, ja asiakkaina oli viimeisiä vanhan kansan herroja ja rouvia ja muutama saunahullu. Siitä saunakulttuuri on elpynyt, ja puolileikilläni sanonkin, että minua saa kiittää saunan renessanssista, Helistö hymyilee.

Hän uskoo, että Helsinkiin mahtuisi vielä lisääkin yleisiä saunoja.

– Saunoja voisi olla ainakin tusinan verran. Tilaussaunojahan meillä on pilvin pimein, mutta on ollut suorastaan typeryyttä, ettei ravintoloiden yhteydessä ole ollut saunoja käytettävissä. Ravintolan ja saunan yhdistelmä on omintakeinen suomalainen tapa viettää vapaa aikaa.

Rajaportin saunassa vesi lämpiää pelletillä
Vuonna 1906 perustettu, Tampereen Pispalassa sijaitseva Rajaportin sauna on Suomen vanhin toiminnassa oleva yleinen sauna.
1980-luvun lopulla sauna oli kaksi vuotta suljettuna, kunnes saunaa pelastamaan perustettiin Pispalan saunayhdistys. Yhdistys pyörittää saunaa edelleen.
Suuri kertalämmitteinen kiuas lämpiää perinteiseen tapaan metrisillä haloilla, mutta pellettiä on käytetty lähes 15 vuoden ajan veden lämmittämiseen.
Saunassa vesi lasketaan kuuma- ja kylmävesihanoista betonialtaaseen sopivan lämpöiseksi, ja siitä saunojat ottavat pesuvetensä vateihin.
– Sauna on puoliksi museosauna, ja siksi haluamme säilyttää kiukaan perinteisen lämmitystavan. Sen sijaan kun sähköllä toimiva lämminvesivaraaja tuli tiensä päähän, aloimme lämmittää veden pelletillä, Rajaportin saunan isännöitsijä Veikko Niskavaara kertoo.
– Isoilla vastuksilla toimiva suorasähkövaraaja vei paljon sähköä, joten pelletit tulevat sekä edullisemmiksi että ovat ekologisempi vaihtoehto, hän perustelee.
Vesi lämpiää pelleteillä täysin automaattisesti, ja se lämmittää myös pukuhuoneet vesikiertopattereiden avulla.

Teksti Katariina Krabbe
Kuva Tero Ikäheimonen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2019