Brittien jouluturismi käynnistyi jo vuonna 1984, kun Concorde-kone lennätti joulupäivänä 98 brittituristia Rovaniemelle tapaamaan joulupukkia.

Yllästunturi on kietoutunut sumuverhoon ja tunturinhuippu on kadonnut näkyvistä, mutta sumupilvestä putkahtelee tasaiseen tahtiin esiin laskettelijoita ja lumilautailijoita, joita heikko näkyvyys ei haittaa.

Walesilainen Simon Pickett seisoo kolmivuotiaan Lottie-tyttärensä kanssa Ylläksen alarinteessä ja kuvaa videokameralla hiihtokoululaisia, jotka harjoittelevat tasamaalla suksilla liikkumista ja aura-asentoa. Hiihtokoululaisten joukossa ovat myös Pickettin puoliso ja esikoistytär, jotka ovat laskettelusuksilla ensimmäistä kertaa.

– Lottie oli hiihtokouluun vielä liian pieni, joten jäin hänen seurakseen, Pickett kertoo.

Etelä-Walesissa Britanniassa asuva Pickett ja hänen perheensä ovat Lapissa ensimmäistä kertaa. Viikon lomaohjelmaan kuuluu hiihtokoulun lisäksi monenlaisia talviaktiviteetteja.

– Tiistaina olimme katsomassa huskeja. Se oli mahtavaa. Rakastamme koiria, Pickett kertoo.

– Keskiviikkona vierailimme porotilalla. Sekin oli aivan ihmeellistä. Pääsimme poroajelulle.

Lappiin saapuvat keskieurooppalaiset ja aasialaiset turistit haluavat ennen kaikkea nähdä lunta.

Pickettin perhe on saapunut Lappiin lumen vuoksi, sillä eteläisessä Walesissa ei lumesta pääse juuri nauttimaan. Lomaansa perhe on erittäin tyytyväinen. On joulukuu, ja jouluaattoon on neljä yötä.

– Täällä on todella kaunista, Simon Pickett kehuu talvista Lapin luontoa.

Simon Pickett ja hänen perheensä ovat tyypillisiä Lapin jouluturisteja. He ovat tulleet Lappiin tapaamaan joulupukkia ja nauttimaan talvisista elämyksistä.

Lapland Hotels -ketjuun kuuluvan Äkäshotellin johtajan Tommy Sipon mukaan joulukuussa niin Ylläkselle kuin muuallekin Lappiin saapuu matkailijoita ennen kaikkea Britanniasta.

– Joulukuussa brittejä on joka matkailukeskuksessa Rovaniemeltä pohjoiseen, Sippo sanoo. Brittien jouluturismi käynnistyi jo vuonna 1984, kun Concorde- kone lennätti joulupäivänä 98 brittituristia Rovaniemelle tapaamaan joulupukkia. Concorde-vierailua pidetään lähtölaukauksena Lapin kansainväliselle joulumatkailulle.

– Brittien matkailu keskittyy nimenomaan tähän yhteen kuukauteen, joulukuuhun. Vuodenvaihteen jälkeen Ylläksellä suurin yksittäinen matkailijaryhmä ovat ranskalaiset, Sippo kertoo.

Hotellinjohtaja Tommy Sipon mukaan nykymatkailijoiden vaatimukset ovat korkealla ja majoitusyrityksiltä odotetaan yksilöllistä palvelua. Ruoan merkitys osana matkaa on kasvanut, sillä ulkomaiset matkailijat arvostavat paikallisia ruokaelämyksiä.

Vaikka kansainvälinen jouluturismi käynnistyi Lapissa jo 1980-luvulla, todellinen Lapin matkailun kansainvälistyminen on tapahtunut vasta 2000-luvulla, kun Lappiin on alkanut virrata niin keskieurooppalaisia kuin aasialaisiakin matkailijoita. 2010-luvulla ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa.

Matkailun kansainvälistymistä on seurannut aitiopaikalta Ylläs Ski -hiihtokeskuksen rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen, joka on työskennellyt Ylläksellä liki 30 vuotta. Hän tuli Ylläkselle 1980-luvun lopussa ja aloitti työt matkailualalla vuonna 1991.

– Kansainvälistyminen on suurin muutos, joka on täällä sinä aikana tapahtunut, Poukkanen sanoo.

Samalla kun matkailu on kansainvälistynyt, lappilaisten tunturikeskusten palvelutarjonta on monipuolistunut. Hiihtokeskukset ovat kasvaneet matkailukeskuksiksi, joiden aktiviteetteihin kuuluu perinteisten lajien – laskettelun ja hiihdon – lisäksi paljon muuta, kuten talvipyöräilyä ja poroja huskysafareita.

– Esimerkiksi täällä Ylläksellä luonto ja Pallas-Yllästunturin kansallispuisto antavat loistavat puitteet monenlaiselle tekemiselle, Poukkanen sanoo.

Sekä Tommy Sipon että Tuomo Poukkasen mukaan ulkomaiset turistit toimivat Lapissa hyvin eri tavalla kuin suomalaiset matkailijat.

– Kotimaiset matkailijat suuntaavat luontoon yksin. He ajattelevat, että kyllä minä osaan siellä itsekin liikkua. Muun kansallisuuden omaavat turistit käyttävät ohjattuja palveluja, Tommy Sippo kiteyttää eron.

Tuomo Poukkasen mukaan myös suomalaisten matkailijoiden käytös on viime vuosina hieman muuttunut. Ennen he tulivat Lappiin puhtaasti yhden lajin takia.

– Nykyään matkailijat rakentavat lomansa monesta eri palikasta. Välttämättä he eivät ostakaan viikon hissilippua vaan katsovat tilanteen mukaan, mitä tekevät.

Ylläs Skin rinnetoimenjohtajan Tuomo Poukkasen mukaan hiihtokeskusten täytyy kyetä uudistumaan ja muuttumaan. Nykylaskijat kaipaavat rinteisiin hyppyreitä ja reilejä. Tällä hetkellä nosteessa on myös vapaalasku.

Yksi Lapin matkailun tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on lumivarmuus. Tämän talvikauden alussa se koki pienen kolauksen, kun marraskuussa Lappiin ei saatukaan normaaliin tapaan lunta.

– Alkutalvi oli tänä vuonna poikkeuksellinen, Tuomo Poukkanen sanoo.

Lapland Hotels sai kuitenkin talvikautensa Ylläksellä käyntiin 23. marraskuuta. Joulukuussa tunturikeskuksessa oli jo normaali tohina päällä.

– Ensimmäiset britit saapuivat marraskuun lopulla, ja siitä lähtien Ylläksellä on ollut positiivinen rumba käynnissä, Tommy Sippo kertoo.

Talvella Lappiin saapuvat keskieurooppalaiset ja aasialaiset turistit haluavat brittiläisen Pickettin perheen tapaan ennen kaikkea nähdä lunta. Jo pelkästään pulkkamäki voi olla heille tärkeä elämys.

– Se on selvästi monille iso juttu, Sippo sanoo. Vaikka ranskalaiset ovat alppikansaa, heille kelpaavat Tuomo Poukkasen mukaan myös Lapin mäet.

– Monet ranskalaiset ovat meidän rinteistä positiivisesti yllättyneitä. Vaikka ne eivät ole yhtä pitkiä kuin Alpeilla, ne ovat tehokkaita ja turvallisia. Kouluikäisen uskaltaa päästää rinteeseen yksin laskemaan, Poukkanen kertoo.

Lumen lisäksi yksi Lapin matkailun vetovoimatekijöistä on hiljaisuus.

– Kun menet kello 19 ulos, voi olla, ettet kuule mitään. Se on monille pysäyttävä kokemus, Tommy Sippo kuvailee. Ulkomaisille turisteille tärkeitä ovat myös revontulet. Niiden näkemistä odottaa moni.

– Tietenkään kukaan ei voi luvata niitä, mutta olemme sopineet joidenkin matkanjärjestäjien kanssa, että tiedotamme asiakkaille, milloin revontulia on mahdollista nähdä, Sippo kertoo.

Äkäslompolon kylässä Ylläksellä katuvalot sammutetaan iltaisin kymmeneltä revontulten näkemisen helpottamiseksi. Revontulet näkyvät parhaiten pimeässä.

– Katuvalojen sammuttamisella minimoidaan valosaasteen määrä. Asiakkaiden ei tarvitse kävellä hotellilta kuin 50 metriä nähdäkseen revontulia, Tommy Sippo sanoo.

Lapland Hotelsilla on Ylläksen ja Levin alueella 5 ja koko Lapissa 14 hotellia. Lisäksi hotelliketjulla on hiihtokeskustoimintaa Ylläksellä, Luostolla, Oloksella, Pallaksella ja Rovaniemellä.

Äkäslompolossa sijaitseva Äkäshotelli on yksi Lapland Hotelsin Ylläksen kohteista. Hotellin ravintola, vuonna 1974 valmistunut Pirtukirkko, on legendaarinen lappilainen illanviettopaikka.

– Tämä on yksi harvoista vanhoista illanviettopaikoista, joka on yhä olemassa, Tommy Sippo kertoo Pirtukirkon ravintolasalissa.

Sipon mukaan Pirtukirkossa tapahtuu lähes joka ilta jotakin ja asiakkaita riittää yhä 2010-luvun lopussa.

– Pirtukirkko kokoaa kävijöitä laajalta alueelta, Sippo sanoo. Lapland Hotelsin hotellit työllistävät Ylläksen ja Levin alueella talvikaudelle kaikkiaan 300–350 ihmistä. Lisäksi Ylläksen rinnekeskuksessa on viitisenkymmentä työntekijää. Tommy Sipon mukaan Lapland Hotels rekrytoi henkilökuntaa ulkomailta asti, sillä Suomesta ei löydy enää riittävästi työntekijöitä.

– Ylläs-Levi-alueella työntekijämme edustavat 13 eri kansallisuutta.

LAPLAND HOTELS LÄMMITTÄÄ HOTELLEJAAN PELLETILLÄ
Pellettilämpö oli Lapland Hotelsin valinta, kun se halusi vuonna 2008 päästä kahdessa Ylläksen hotellissaan
– Äkäshotellissa ja Ylläskaltiossa – sekä Ylläs Ski -hiihtokeskuksen Y1-palvelurakennuksessa eroon öljylämmityksestä. Hotelliketju aloitti yhteistyön Vapon kanssa ja siirtyi kevyen polttoöljyn käytöstä kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan. Lapland Hotelsin talousjohtajan Jukka Haukkalan mukaan yhteistyössä on kyse kokonaisratkaisusta: Vapo vastaa pellettilämpölaitoksen ylläpidosta ja huollosta, eikä Lapland Hotelsin ole tarvinnut opetella käyttämään laitteita.
– Yhteistyö on toiminut hyvin. Meillä ei ole siitä muuta kuin hyvää sanottavaa, Haukkala toteaa. Siirtyminen pellettilämpöön on Haukkalan mukaan ollut hyvä ratkaisu monella tapaa. Lapland Hotels on pystynyt siten korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ympäristöystävällisellä energialla ja saanut samalla uusittua hotelliensa lämmityslaitteet. Lisäksi pellettilämpöön siirtyminen on tuonut yhtiölle säästöjä.
– Säästöjen suuruus on ollut vuosikohtaista riippuen öljyn hinnan kehityksestä. Joinain vuosina olemme tehneet merkittäviäkin säästöjä. Keskimäärin pellettilämpö on ollut 20–30 prosenttia halvempaa kuin öljylämmitys, Haukkala kertoo. Lapland Hotelsin ja Vapon yhteistyö on sittemmin laajentunut myös kahteen muuhun Lapin kohteeseen, Olokselle ja Luostolle.
– Olemme jatkaneet yhteistyötä ja aiomme jatkaa sitä myös tulevaisuudessa, Haukkala sanoo.

Teksti Liisa Kuittinen
Kuvat Satu Renko

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2019