Ilomantsiin rakennettava aktiivihiilitehdas on strateginen investointi, joka vie Vapon uuteen aikaan. Tarkoituksena on kehittää turpeesta ja muista luonnonmateriaaleista korkean jalostusasteen tuotteita pääosin kansainvälisille markkinoille. Ilomantsin tehdas on tässä vasta alku. – Ensimmäinen investointi on kokoluokaltaan keskikokoinen laitos, jolla päästään testaamaan, että markkinat ja teknologia toimivat. Kysyntää sen kapasiteetille on niin paljon, että olisimme myyneet sen tuotannon jo moninkertaisesti, toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.

Euroopan aktiivihiilimarkkinat kasvavat kolmesta kuuteen prosenttia vuodessa, kun koko markkinoiden koko Euroopassa oli vuonna 2018 noin 300 000 tonnia. Tilaa siis on uudelle toimijalle. Lisäksi Vapo tulee olemaan näillä markkinoilla ainoa kokonaan eurooppalainen tuottaja. Vapo tulee olemaan myös ainoa aktiivihiilen valmistaja, joka hyödyntää ainoastaan pohjoismaisia, orgaanisia raaka-aineita aktiivihiilen tuottamiseen.

Hyvin toimiville puhdistusratkaisuille on siis kova tarve, ja siksi aktiivihiilimarkkinalla on vakaa pohja.

Vapo suunnittelee tuleville vuosille merkittäviä lisäinvestointeja aktiivihiilitehtaiden rakentamiseen. Ympäristöluvat on saatu Ilomantsin lisäksi myös Haapaveden ja Seinäjoen tehtaita varten, ja tulevaisuudessa kaikille näille paikkakunnalle on mahdollista rakentaa tuotantolaitokset. Ensimmäisen tuotantolaitoksen kapasiteetti tulee olemaan aluksi noin viisi kilotonnia vuodessa, mutta laajennusta suunnitellaan jo.

– Vaikka kapasiteetti voi kuulostaa isolta, pelkästään vuotuinen kasvu Euroopan aktiivihiilimarkkinoilla on merkittävästi Vapon ensimmäistä tehdasta isompi, Vapo Carbonsin liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäki sanoo.

Kaupalliset neuvottelut ensimmäisen laitoksen tuotantokapasiteetin myynnistä ovat pitkällä. Sopivat raaka-ainevarat ovat Euroopassa hyvin hajallaan, ja kapasiteettia on maanosassamme vain noin kolmasosa siitä määrästä, mitä tarvittaisiin. Euroopan aktiivihiilimarkkinat ovat pitkälti Yhdysvaltain ja Aasian tuonnin varassa.

Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka (vas.) ja Carbons-liiketoiminnan johtaja Jaakko Myllymäki esittelivät tehdashanketta joulukuussa 2018.

Myös Haapaveden ja Seinäjoen tehtaiden suunnitelmat ovat jo pitkällä.

– Tarkoituksena on saada lisäkapasiteettia jo vuoden tai kahden päästä ensimmäisen tehtaan valmistumisesta, Myllymäki kertoo.

Mahdollisesti siis jo vuonna 2021 kapasiteettia saadaan lisää.

Myöhemmässä vaiheessa tehtaita tullaan mahdollisesti rakentamaan myös Baltiaan ja Ruotsiin, missä Vapolla on raaka-ainevaroja.

– Aika nopeassa tahdissa pitää alkaa suunnitella jo seuraaviakin investointeja ja lisäkapasiteettia. Kymmenen vuoden tähtäimellä tuotanto pitäisi jo moninkertaistaa, mikä merkitsee enemmän ja isompia tehtaita, Tempakka sanoo.

– Jos suunnitelmamme toteutuvat kokonaisuudessaan, uskon että pystymme siinä ajassa luomaan aktiivihiilestä ja muista vielä julkistamattomista turpeesta jalostettavista uusista tuotteista nykyisten divisiooniemme kokoluokkaa olevaa liiketoimintaa, Tempakka sanoo.

ILOMANTSIIN MODERNI TUOTANTOLAITOS
Ilomantsiin rakennetaan moderni ja kestävän kehityksen mukainen
tuotantolaitos, jonka sijoituspaikka on kokonaistaloudellinen. Tuotannon on määrä
alkaa vuoden 2020 loppupuolella.
• Päästöt minimoidaan.
• Tuotantoprosessi on energiaomavarainen.
• Merkittävä osa raaka-aineen hiilestä jää lopputuotteeseen.
• Happoja, liuottimia tai vaarallisia kemikaaleja ei tarvita prosessissa.
• Lähiseudulta löytyy riittävästi korkealaatuista raaka-ainetta, joten
kuljetusmatkat ovat lyhyitä.
• Laitos käyttää sertifioituja tuotantomenetelmiä.
• Ensimmäisessä vaiheessa ei synny jätevesiä, jotka tarvitsisivat erillistä puhdistamoa.
• Hyvä laitosalue ja toimiva logistiikka tukevat resurssitehokasta toimintaa.
• Raaka-aineena on mahdollista käyttää erilaisia biomassoja.
• Voidaan laajentaa Ympäristöluvan mukaiseen laitoskokoon.

Aktiivihiiltä käytetään esimerkiksi teollisuuden savukaasujen puhdistamiseen sekä juoma- ja jäteveden, ilman ja elintarvikkeiden puhdistamiseen epäpuhtauksista. Sen avulla pystytään suodattamaan esimerkiksi metallijäämiä, toksiineja, ei-toivottuja kemikaaleja ja muita ihmiselle haitallisia aineita. Vedenpuhdistuksessa aktiivihiili poistaa myös orgaanisia maku- ja hajuhaittoja ja parantaa veden säilyvyyttä vesijohtoverkossa.

Aktiivihiiltä käytetään myös monissa jokapäiväisissä käyttökohteissa, kuten autojen ilmansuodattimissa, imureissa, liesituulettimissa ja vedensuodattimissa. Entistä useammin sitä käytetään myös kosmetiikassa.

Ympäristön huolestuttava tila, pula puhtaasta juomavedestä sekä päästöjen suhteen tiukentuva lainsäädäntö takaavat, että aktiivihiilen kysyntä tulee jatkumaan.

Merkittävä osa Vapon turvetuotannosta tullaan tulevaisuudessa käyttämään aktiivihiilen tuotantoon.

– Elinympäristömme saastuu kovaa vauhtia, mistä on hyvin kärjistyneitä esimerkkejä esimerkiksi Kiinasta. Kaikki niin sanotut biolaitoksetkin tuottavat savukaasuja ja vaarallisia metallijäämiä, ja niitä pitää voida poistaa aina vain paremmin ja paremmin. Hyvin toimiville puhdistusratkaisuille on siis kova tarve, ja siksi aktiivihiilimarkkinalla on vakaa pohja, Jaakko Myllymäki sanoo.

Aktiivihiili on puhdasta, erittäin huokoista hiiltä, jonka pinta-ala on painoonsa nähden erittäin suuri. Grammassa aktiivihiiltä voi olla huokosten ansiosta jopa 1 000 neliömetriä pinta-alaa. Siksi se pystyy sitomaan epäpuhtauksia itseensä.

Aktiivihiiltä voidaan valmistaa esimerkiksi kivihiilestä, erilaisista puulajeista, kookospähkinän kuoresta ja turpeesta – laadukkaimmat aktiivihiilet tehdään kahdesta viimeksi mainitusta raaka-aineesta.

Grammassa aktiivihiiltä voi olla huokosten ansiosta jopa 1 000 neliömetriä pinta-alaa. Siksi se pystyy sitomaan epäpuhtauksia tehokkaasti itseensä.

– Aktiivihiiltä tehdään saman tyyppisellä tekniikalla raaka-aineesta riippumatta, mutta raaka-aine vaikuttaa erittäin paljon lopputulokseen, Myllymäki selittää. Alkuvaiheessa Vapo käyttää aktiivihiilen raaka-aineena luonnollisesti turvetta.

Turpeesta voidaan tehdä markkinoilla erittäin haluttuja aktiivihiililaatuja, joihin saadaan monipuolinen huokosjakauma asiakkaan ja loppukäytön mukaan. Tällaisella aktiivihiilellä saadaan kerättyä vaikeastikin kyllästettäviä epäpuhtauksia pois. Kyseessä on pitkälle jalostettu tuote, jonka jalostusarvo on korkea.

– Pyrimme tuotannossamme hintahaitarin yläpäähän. Laadukasta turpeesta tehtyä aktiivihiiltä voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisissa suodatinkankaissa ja -papereissa sekä lääke- ja elintarviketeollisuuden loppukäytössä. Tehtaalta aktiivihiili voi lähteä monessa eri muodossa lopputuotteesta riippuen: se voi olla esimerkiksi jauheena, rakeina tai pieninä pelletteinä, Myllymäki selittää.

Ensimmäiset tehdaspaikkakunnat on valittu sen mukaan, että riittävästi raaka-ainetta on saatavissa läheltä. Myös jatkossa jokainen tehdas tullaan sijoittamaan lähelle raaka-ainevaroja, sillä vain siten tehdas toimii helposti ja kustannustehokkaasti.

– Merkittävä osa Vapon turvetuotannosta tullaan tulevaisuudessa käyttämään aktiivihiilen tuotantoon. Myöhemmin tarkoituksena on käyttää myös muita sellaisia orgaanisia raaka-aineita, mitä Suomessa riittää hyvin – ainakin puuta. Periaatteessa aktiivihiiltä pystyy tekemään mistä tahansa biomassasta, missä on riittävästi hiiltä.

– Muun muassa energiapaju tai selluteollisuuden sivutuotteena syntyvä ligniini ovat kiinnostavia tutkimussuuntia, Myllymäki mainitsee.

Myllymäen vetämä nelihenkinen tiimi on puskenut töitä aktiivihiiliprojektin eteen täyspäiväisesti jo kolmen vuoden ajan. Lisäksi Vapon omasssa laboratoriossa on tehty uuden tuotteen kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Tuotekehityksessä on mukana myös useita kumppaneita: esimerkiksi Aaltoyliopiston ja VTT:n ohella myös ulkomaisia partnereita.

– Suomessa on erinomaista tietämystä orgaanisesta kemiasta puunjalostusteollisuuden ansiosta, mutta aktiivihiileen liittyy myös uusia asioita, joista Suomessa ei vielä ole paljon kokemusta, Myllymäki sanoo.

– Vaikka aktiivihiilinappulat tai -jauhe näyttävät lopputuotteena aika yksinkertaisilta, aktiivihiili on todellisuudessa monimutkainen tekninen tuote. Huippulaatuisten tuotteiden kehittäminen on iso ja haastava työsarka, jonka eteen teemme töitä joka päivä. Lopputuotteen ominaisuuksien pitää olla oikeanlaisia ja sen pitää toimia suunnitellun loppukäytön mukaisesti.

Lähtökohdat Vapolla ovat kuitenkin hyvät, koska raakaaineet, niiden tuotanto ja logistiikka tunnetaan hyvin. – Meitä on hyödyttänyt myös se, että Ruotsissa meillä on jo kokemusta aktiivihiilibisneksestä raaka-aineentoimittajan näkökulmasta.

Aktiivihiiltä valmistettaessa raaka-aine muokataan ensin sellaiseen muotoon, että se voidaan karbonoida. Ensin valmistetaan hiiltä, ja sen jälkeen hiili aktivoidaan joko samassa tai erillisessä uunissa.

– Tarkoitus ei siis ole polttaa hiiltä vaan päinvastoin säilyttää sitä niin paljon kuin mahdollista. Aktivoitaessa tarkoituksena on tehdä mahdollisimman paljon mahdollisimman pieniä huokosia.

Tehtaiden työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen ovat merkittäviä Haapaveden, Seinäjoen ja Ilomantsin kokoisilla paikkakunnilla. Ensimmäinen tehdas merkitsee jatkuvassa käytössä noin 50 henkilötyövuotta, ja laajennuksen jälkeen puhutaan jo useista sadoista työpaikoista. Päälle tulee lisäksi jalostusketju, raaka-aineiden tuotanto ja logistiikka.

– Olemme tehneet suunniteltujen tehdaspaikkakuntien kanssa yhteistyötä jo luvitusvaiheessa, ja olemme saaneet kaikilta hyvän tuen, myös viranomaispuolelta. Olemme miettineet yhdessä esimerkiksi henkilökunnan saatavuutta ja koulutusta, Myllymäki sanoo.

Samaan tapaan kuin sellu- tai paperitehtaassa, myös aktiivihiilitehtaassa tarvitaan omaan alaansa perehtynyttä osaavaa henkilökuntaa.

– Toivomme löytävämme henkilöitä, joilla on hyvä prosessitekniikkaan tai automaation liittyvä peruskoulutus, ja sen lisäksi me annamme koulutuksen juuri tämän tehdastyypin ajoon.

Myllymäki uskoo kuitenkin, että sopivaa henkilökuntaa löytyy.

– Uskomme, että aktiivihiilitehtaat tulevat olemaan haluttuja työpaikkoja.

Ilomantsin tuotantolaitoksen suunnitteluun ja projektinhallintaan Vapolla on apunaan vahva partneri, mutta tehtaan rakentaminen tulee työllistämään myös aliurakoitsijoita paikallisesti.

– Pyrimme löytämään urakoitsijat mahdollisimman läheltä, sillä se on mahdollisimman kustannustehokasta ja helppoa.

Tarkoituksena on tuottaa aktiivihiiltä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Laajennusvaiheita varten saadaan jo lisää tietoa siitä, mistä raakaaineista valmistetulle aktiivihiilelle on eniten kysyntää.

Prosessi on käytännössä energiaomavarainen, eli prosessissa syntyvä energia käytetään raaka-aineen jalostamiseen, eikä ulkopuolista energiaa tarvita. Ajanmukainen teknologia pienentää ympäristövaikutuksia.

– Päästöjä tietenkin syntyy, niin kuin kaikessa tuotannossa, mutta modernin tuotantoteknologian ansiosta päästöt ovat verrattain pieniä, Myllymäki sanoo.

Hän korostaa myös sitä, että itse lopputuote on puhdistusratkaisu, eli tuote tekee enemmän hyvää, kuin sen tekeminen haittaa.

– Tämä on hyvin linjassa Vapon uuden strategian kanssa. Haluamme käyttää osaamistamme ihmiskunnan kannalta kriittisiin asioihin. Uskomme tekevämme jotain oikeasti todella hyvää, kun alamme tuottaa hyvälaatuista tuotetta, jonka avulla pystytään puhdistamaan vesiä likaavia saasteita, ilmaa jota hengitämme ja ravintoa, jota syömme. Tämä sopii myös hyvin kasvualustabisneksen rinnalle, jolla taataan puhdas ja turvallinen ravinnontuotanto. Meidän tiimissämme tämä on ollut todella tärkeä motivaatiotekijä, Myllymäki korostaa.

TULEVAISUUDEN TURVEJALOSTAMO
Fossiilisista polttoaineista luovuttaessa energiaturpeen kysyntä vähenee. Vapon strategiana onkin jatkossa ottaa sen sijaan turpeesta irti niin paljon kuin mahdollista.
– Aktiivihiilitehdas on ensimmäinen konsepti, mutta tulevaisuudessa turpeesta otetaan talteen muutakin. Ajatuksena siis on, että ennen kuin turpeesta valmistetaan aktiivihiiltä, siitä otetaan talteen muita kaupallisesti hyödynnettäviä jakeita käytettäväksi esimerkiksi lannoitteissa. Tavoitteena on siis turvejalostamo samaan tyyliin, kuin sellutehtaat ovat nykyään biotuotetehtaita, Vesa Tempakka visioi.
Aktiivihiilen, muiden jalostettavien tuotteiden sekä kasvualustojen avulla on tarkoitus korvata polttoturpeen vähenemisestä johtuvaa liikevaihdon laskua.
– Energiaturpeella on iso rooli Vapossa vielä pitkään siirryttäessä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa. Lähtökohtana on, että investoimme polttoturpeesta saatavaa rahaa isosti uusiin juttuihin. Polttoturpeesta saatava kassavirta siis mahdollistaa askel kerrallaan tehtävät investoinnit, ja transformaatio tapahtuu sitä kautta.
Transformaatio ottaa aikansa, vaikka investointeja pyritäänkin tekemään kohtalaisen nopeasti.
– Vuonna 2030 meillä voi olla jo 200 miljoonaa sellaista liikevaihtoa, mitä tänään ei ole lainkaan, Tempakka uskoo.

Teksti Katariina Krabbe
Kuvat Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2019