Kinnusen Myllyn tuotantotilojen toisessa kerroksessa tuoksuu puhdas vilja, mutta äänimaisema muistuttaa miltei höyläämöä tai sahalaitosta. Myllyjen pauhu on kova, mutta miellyttävän tasainen. Äänekkään huminan sisällä tehdään vehnäjauhoa.

Tuotantojohtaja Toni Kuure kertoo, että jyvät voivat kulkea saman myllyn läpi useaankin otteeseen kunnes lopputuote, puhdas jauho, on valmis.

Huminan ohella kuuluva rahina ja ropina kertovat paineilman mukana lujaa vauhtia kulkevista jyvistä. Jauhatus alkaa ylhäältä viidennestä kerroksesta, jossa tapahtuu viljan karkein puhdistus. Valmista on maan tasalla, minne myllyt viimeiseksi valmiin jauhon pudottavat.

Kinnusen Mylly käyttää vuosittain 50 000 tonnia vehnää, ruista ja ohraa. Juuri nyt sen reunimmaisten siilojen vierellä viimeistellään uutta täysin kauraan keskittynyttä myllyä sekä Vapon rakentamaa 3,5 MWh lämpölaitosta.

Sekä gluteenittomuus että kaura ovat molemmat kansainvälisten ruokatrendien aallonharjalla.

Lämpölaitos tulee tuottamaan kauramyllyn ja rehutehtaan käyttämän höyryenergian sekä Utajärven kunnan kaukolämmön. Molemmat tuotetaan kauran kuorista.

– Kauran painosta noin 25 prosenttia on kuorta ja tiesimme jo myllypäätöstä tehdessämme, että haluaisimme käyttää sitä energian tuottamiseen. Jos myllymme käy täydellä kapasiteetilla, yksistään kauran kuorta syntyy vuosittain kuusi miljoonaa kiloa, Kuure sanoo.

Jauhettuna määrä vastaa noin 200 säiliöautorekkaa. Kiertotalousketjua Kinnusen Myllyllä täydentää sen Kinnusen Tähti-rehut -rehutehdas, jossa on jo aiemmin hyödynnetty niitä viljan osia, jotka eivät käy jauhojen ja suurimoiden elintarvikekäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi liian pienet jyvät.

– Kauran kuorta tullaan käyttämään jonkin verran myös porojen rehussa. Energialtaan alhainen kauran kuori sopii hyvin poroille, sillä nehän ovat tottuneet elämään pääosin jäkälällä ja sienillä.

Kauramylly on 50-vuotiaan perheyrityksen historian suurin investointi, jonka hintalappu on noin 9,5 miljoonaa euroa. Kauralle tehdään kokonaan oma myllyrakennuksensa, jotta lopputuote olisi mahdollisimman puhdasta.

Kuure sanoo, että gluteenittomia kauratuotteita voitaisiin periaatteessa tehdä samoissa tiloissa muiden viljojen kanssa, mutta se edellyttäisi kattavaa pesua ennen jauhatusta. Lisäksi asiakaskunta on poikkeuksellisen laatutietoista.

– Puhdaskauralle omistetulla tuotannolla on asiakkaille erillinen arvo, joten odotamme heidän seuraavan ostopäätöksillään meidän luoksemme.

Puhdaskauran valmistaminen alkaa jo viljelijöiden sitoutumisesta. Täysin gluteenittoman ja puhtaan kauran saavuttamiseksi peltojen tulee olla kauralla jo entuudestaan. Muut viljat on käytännössä kitkettävä käsin. Viljelykierrossa ei saa olla gluteenia sisältäviä viljoja.

– Meillä on todella hyvä puhdaskauran viljelystä innostunut porukka kasassa. Järjestämme omia viljelyiltoja ja tuottajillamme on jopa oma Whatsapp-ryhmä, jossa jaetaan sekä kuvia että vinkkejä.

Sekä gluteenittomuus että kaura ovat molemmat kansainvälisten ruokatrendien aallonharjalla. Kuure arvioi, että kauramyllyn tuotannosta leijonanosa, noin 90 prosenttia, menee vientiin.

Kuure huomauttaa, että Suomi on Keski-Euroopan suurien kauramyllyjen ensisijainen hankintamaa. Raakakauraa viedäänkin Keski-Eurooppaan noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa. – Maailmalta kaura sitten ostetaan meille takaisin myslipatukoina ja muroina, hän hymähtää.

Luotamme siihen, että menestymme erikoistumalla ja tekemällä työmme niin laadukkaasti ja puhtaasti kuin mahdollista.

Kaura kuten muutkin viljat tulevat Kinnusen Myllylle noin 300 kilometrin säteeltä ja suurelta osin aivan kotikunnasta ja sen naapureista. Viljaa ei huutokaupata, vaan jyvät ostetaan pitkäaikaisilta sopimusviljelijöiltä.

Sininen traktori kiertää kauramyllyn rakennustyömaan ja peruuttaa teräksisenä kiiltelevän viljasiilon vierelle. Utajärveläinen Otso Heikkinen tyhjentää kuorman vastaanottohalliin ja kääntää traktorin perävaunuineen keskemmälle lastauskenttää.

Kuormana oli Heikkisen pojan viljelemää ohraa. Tilan sukupolvenvaihdos on jo takana, mutta Heikkinen auttaa edelleen tilalla. Tie Kinnusen Myllylle on hyvin tuttu.

– Meiltä on tuotu Kinnuselle ohraa aina, eli vuosikymmenten ajan, hän sanoo.

Kinnusen Myllyn erottaa kylätaajamasta vain Kajaanintie. Ouluun ja Kajaaniin on molempiin kutakuinkin tunnin ajomatka. Kajaanintien toisella puolelta löytyy myllyn lähin naapuri, leipomo-kahvila Aino-Maria.

Sen lounaspöydässä ja myymälässä tarjotaan – mitäpä muutakaan – Kinnusen Myllyn jauhoilla leivottuja tuotteita.

Utajärveltä viedään pian kauraa miljoonia kiloja ulkomaille, mutta lähiruoka ei taida tätä uskollisemmin lupaustaan täyttää missään: matkaa on myllylle vain muutama sata metriä. Leipuri Pia Nissinen kauhaisee vielä nokkosellisen vehnäjauhoa ja pian taikina on valmis. Tehdäänkö tässä leipää huomiselle lounaalle?

– Itse asiassa tämä taikina on osa suolaista pohjaa jota käytetään munakkaan valmistuksessa. Asiakas eräs lentoyhtiö, jonka lennolla ateria lopulta syödään, Nissinen kertoo.

Otso Heikkisen ohjaama New Holland taitaisi osata vuosien kokemukselle itsekin reitin Kinnusen Myllylle.

Tuotantojohtaja Toni Kuure (vas.) ja mylläri Esa Hämälä tarkkailevat myllyn toimintaa ruudulta. Myllyn aiemmat investoinnit ovat automatisoineet myllyn toiminnan hyvin pitkälle.

 

Kinnusen mylly vie kauran maailmalle omalla 65 Oats -brändillään. Logossa ensimmäinen kirjain muistuttaa tarkoituksella asteen symbolia ja alleviivaa siten tuotteen pohjoista alkuperää.

Kuure sanoo, että suomalainen kaura on alalla tunnustetusti halutuinta ja se näkyy suoraan myös hintataulukoissa. Keski-Euroopan myllyjen lähellä kasvavan viljan raskasmetallipitoisuudet ovat Kuuren mukaan pohjoisen kauraa suuremmat. 65 Oats -tuotteet myydään ensisijaisesti elintarviketeollisuuteen.

– Kaura pitää erityisen paljon sateesta ja sitähän meillä totutusti riittää. Jyvät ovat isoja, joten niistä saa suuria hiutaleita. Myös jauho on vaaleampaa kuin muualla, Toni Kuure kertoo.

Kauramyllyn rakentamista on globaaleista ruokatrendeistä ja lupaavista markkinoista huolimatta mietitty perheyrityksessä vuosien ajan. Päätös tehtiin vuonna 2016, ja kun tuotanto käynnistyy huhtikuussa 2019, rakennustöitä on tehty kahden vuoden ajan. Pohdinta ei ole ollut ainoastaan taloudellista.

– Olemme sanoneet jo 1970-luvulta asti tuottavamme jauhoja läheltä lähelle. Nyt lähdemme haastamaan keskieurooppalaisia myllyjä, jotka ovat meitä selvästi suurempia. Luotamme kuitenkin siihen, että menestymme erikoistumalla ja tekemällä työmme niin laadukkaasti ja puhtaasti kuin mahdollista.

 

KAURALÄMPÖ PYÖRITTÄÄ MYLLYT JA LÄMMITTÄÄ YLI 50 KIINTEISTÖÄ
Vapo rakentaa parhaillaan Utajärvelle kauran kuorta polttoaineena käyttävää lämpölaitosta, joka tuottaa kaukolämmön lisäksi kauramyllyn tarvitseman höyryenergian. Kinnusen myllyn kaurankuorten arvo jakautuu yli 50 kiinteistöön.
Kauran kuoren polttamisesta on kokemusta toisaalla aiemminkin, mutta sillä ei ole aiemmin tuotettu kaikkea verkoston kaukolämpöä.
Utajärven kunnan elinympäristöjohtaja Petri Leskinen sanoo, että Vapon tarjous katsottiin parhaaksi, sillä se oli hinnaltaan kilpailukykyinen ja kokonaisuutena uskottavin.
– Vapo tarjosi ainoana kuivan puupelletin käyttöä varalle. Jos kauran kuorta ei hetkellisesti olisikaan saatavana, polton vaihto pellettiin ei edellytä säätöjen muuttamista toisin kuin esimerkiksi puuhakkeen poltossa, Leskinen sanoo.
Kaukolämmöllä lämmitetään kutakuinkin kaikki keskustaajaman julkiset rakennukset ja useita taloyhtiöitä.
Aluksi kunnan oli tarkoitus ostaa lämpöä jaettavaksi sen kaukolämpöverkon kiinteistöihin. Kunta päätti lopulta luopua myös kaukolämmön jakelemisesta ja verkko myytiin Vapolle. Nykyinen hakelämpölaitos olisi tullut uusittavaksi 5–7 vuoden päästä. – Muutos antaa meille resursseja keskittyä kunnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin.
Myyntipäällikkö Jani Moisanen Vapolta kertoo, että kauran kuori matkustaa vain muutaman kymmenen metrin matkan kauramyllyltä ennen päätymistä siiloon ja lopulta lämpökattilaan.
Kuoria polttamalla lämmitetään vettä, mistä syntyvää vesihöyryä käytetään energialähteenä kauramyllyssä ja samalta tontilta löytyvässä rehutehtaassa. Kaukolämmön kiertovesi kuumennetaan lämmönvaihtimen kautta.
Seuraavaksi selvitetään tuhkan käyttöä lannoitteena. Moisanen kuvailee, että kauran kuori on kevyttä ja sen tuhkapitoisuus on puupolttoaineita suurempi, jolloin tuhkaa syntyy runsaasti.
Tuhka analysoidaan laboratoriossa heti lämpölaitoksen käynnistyksen jälkeen. Sen perusteella päätetään käytetäänkö sitä esimerkiksi metsien lannoittamiseen vai soveltuisiko se jopa maatalouskäyttöön.
– Olisihan se todella hienoa, jos viljelijä toisi myllylle kärryllä viljaa ja veisi lannoitetuhkaa mennessään, Moisanen miettii.

Teksti ja kuvat Juha-Pekka Honkanen

 

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2019