Kolme senttiä multaa muodostuu noin tuhannessa vuodessa, ja mikäli nykyinen tahtimme köyhdyttää maaperää jatkuu, kaikki maailman multa voisi olla kulutettu 60 vuoden kuluessa, YK:n kokenut virkamies kertoi Thomson Reuters -säätiölle viime vuonna.

Melkoinen järkytys. Tiedätkö sinä, mistä multa koostuu? Kun aloin tutkia asiaa enemmän, olin erittäin vaikuttunut maaperämme mikrokosmoksen laajuisesta eliömäärästä, ja heti sen jälkeen täysin järkyttynyt siitä, miten vähän oikeastaan ymmärsin mullasta.

Kaikki ihmiset maailmassa, lukuun ottamatta muutamia trooppisia saaria, ovat täysin riippuvaisia mullasta. Se kasvattaa 95 prosenttia ruoastamme – viljat, kasvit, rehut – vaatteemme, metsämme, puhdistaa vettä ja toimii maailman suurimpana hiilivarastona. Sinäkin perheinesi olet täysin riippuvainen siitä, että maaperä voi hyvin – ja etenkin siitä, että se voi kestävästi hyvin.

Sinäkin perheinesi olet täysin riippuvainen siitä, että maaperä voi hyvin – ja etenkin siitä, että se voi kestävästi hyvin.

Maaperän monet bakteerit tarvitsevat ilmavaa orgaanista ainetta, jossa ne voivat kasvaa ja tulkita kasveille ravinteita. Maaperän ”mikrobiomi” on joissain tutkimuksissa, myös Suomessa tehdyissä allergiakokeiluissa, mahdollisesti vaikuttanut myös ihmisiin, jotka olivat maaperän tai siitä tulleen ruoan kanssa tekemisissä. Odotan mielenkiinnolla lisää tutkimusta näiden sidokseen liittyen, enkä ota perunanpesua niin tosissani sillä välin.

Mikä aiheuttaa tätä maaperän katoa? Rankat kemialliset viljelystavat, metsien hävittäminen, joka heikentää maaperän pysyvyyttä, ja ilmaston lämpeneminen.

Uusia käytäntöjä tarvitaan. Muuten jo vuonna 2050 meillä saattaa olla vain neljännes mullan määrästä vuoteen 1960 verrattuna, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoi.

Itse toimin biohiilen parissa. Biohiili on erittäin puhdasta puuhiiltä, joka on valmistettu vähässä happimäärässä tai hapettomassa tilassa joko energiantuotannon sivuvirtana tai omillaan. Laadut, tuotantotavat, hiilipitoisuus ja tuotantomenetelmät vaihtelevat, mutta ensimmäisiä standardeja alkaa jo olla paikallaan. Myös pienempiä, yksittäisen maatilan käyttöön tehtyjä laitteistoja on kehitteillä.

Biohiili imee itseensä ravinteita ja pitää ne mullassa paikallaan. Bakteeristo voi kasvaa sen suureen pinta-alaan. Se toimii ikään kuin ankkurina mullassa. Viime vuosina tähän keinoon muuntaa hiilidioksidia talteenottaneesta biomassasta on saanut kasvavaa huomiota – sen laskettu laajin potentiaali hiiltä suoraan talteenottavana voisi olla yksi petagramma vuodessa eli noin 1/40 ihmiskunnan vuotuisista päästöistä. Sen lisäksi, että biohiili on tallennettua hiiltä, myös maaperä, joka voi paremmin, on hyvin toimiva hiilinielu – terve maaperä ottaa talteen peräti tuplat siitä, mitä epäterve maaperä.

Griscom et al. julkaisi tutkimuksessaan vuonna 2017, että maiden käyttö – metsät, suot, viljelys- ja laiduntamisalueet, vesistökasvualueet, biohiili ja muu maankäyttö – voisi oikein tehtynä toimia hiilinieluna noin kolmannekselle ihmiskunnan vuotuisista päästöistä. Tällä hetkellä kuitenkin tuo ryhmä on väärällä tolalla, ja esimerkiksi hakkuiden takia maankäyttö lasketaankin globaalisti saastuttajaksi. Tämä on heti käännettävissä oleva suunta, joka vaatii ylikansallista johtajuutta poliitikoiltamme ja virkamiehiltä.

Urbaani- ja viljelysistutuksiin on kuitenkin alettu onneksi kiinnittää huomiota myös rahoitus- ja innovaatiokentällä. Olen tavannut yrityksiä, joista yksi kehittää bakteereita, jotka voivat sitoa typpeä ilmakehästä ja toinen multatestejä, jotka maksavat alle 100 euroa. Uskon, että kun laitamme aivomme tämänkin pulman kimppuun, ihmiset onnistuvat yhdessä, kunhan kunnioitamme luontoa ja sen pitkää historiaa.

Kuten yhtiökumppanillani on tapana sanoa, maaperä ilman elämää on vain tomua.

Henrietta Kekäläinen
Carbo Culture -yrityksen
perustaja ja toimitusjohtaja.

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2019