On kiire muuttaa kehityksen suuntaa, korostaa Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Suurin osa, eli peräti 85 prosenttia, maailman energiasta tuotetaan tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, kaasulla ja öljyllä, ja vain 15 prosenttia ei-fossiilisilla polttoaineilla, kuten vesivoimalla, tuulivoimalla, aurinkovoimalla, ydinvoimalla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.

– 30 vuodessa suhde pitäisi kääntää päälaelleen, eli 85 prosenttia maailman energiasta pitäisi pystyä tuottamaan ei-fossiilisin polttoainein, Taalas toteaa.

Hän tietää, että se on aikamoinen haaste. Hän tietää myös, että se on haaste, joka on selvitettävä tai maailma kohtaa peruuttamattomia ongelmia, kuten kaupunkeja alleen peittävää merenpinnan nousua, hallitsematonta massamuuttoa, nälänhätää ja yhä rajumpia luonnonkatastrofeja. Ennen kaikkea se tarkoittaisi valtavaa inhimillistä kärsimystä.

– Hiilidioksidin elinikä ilmakehässä on jopa kymmeniä tuhansia vuosia. Jos päästämme pitoisuuden nousemaan tietyn rajan yli, kestää kymmeniä tuhansia vuosia palauttaa tilanne nykyiselle, Taalas kertoo.

Muutkin kasvihuonekaasut, kuten metaani ja typpioksiduuli lämmittävät ilmakehää. Ne kuitenkin ovat niin lyhytikäisiä, että niistä voi päästä nopeammin eroon. Siksi ilmastonmuutoskeskustelussa puhutaan pääasiassa hiilidioksidista.

Taalas kertoo Barack Obaman todenneen, että ”olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tiedostaa tämän ongelman, ja olemme viimeinen sukupolvi, joka pystyy tämän ongelman ratkaisemaan”.

– Eli jos emme nyt saa ilmastonmuutosta pysäytettyä, maapallo ja ihmiskunta kärsivät. Ratkaisut on tehtävä nyt.

Petteri Taalas on maailman johtavia ilmastoasiantuntijoita.

Keinot ilmastomuutoksen pysäyttämiseen ovat jo olemassa, ja niitä pystytään nykyään toteuttamaan taloudellisesti järkevin kustannuksin. Aurinko- ja tuulienergia ovat Taalaksen mukaan yrityksille jo jopa varsin houkuttelevia vaihtoehtoja.

– Liikenne sähköistyy, eli bensasta olisi mahdollista päästä eroon, ja ruuassa voidaan tehdä hyviä valintoja. Kaikki ne valinnat ovat ainakin länsimaissa taloudellisesti mahdollisia, Taalas listaa.

Hän harmittele, että mahdollisuuksista huolimatta ilmastomuutoksen hillitsemiseen on tartuttu liian laiskasti – se on hänen suurin huolenaiheensa, se muutoksen hitaus.

– Jos halutaan pysyä Pariisin-sopimuksen raameissa, eli että ilmaston lämpeneminen pysyisi 1,5–2 asteessa, pitäisi lisätä vauhtia. Olisi tarvetta nostaa kunnianhimoa reippaasti koko maailmassa.

YK:n pääsihteeri António Guterres piti äskettäin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kiihkeän puheen ja ilmoitti järjestävänsä ilmatonmuutoksen torjuntaa edistävän huippukokouksen YK:ssa vuoden päästä.

Taalas itse kiertää maailmalla kertomassa järjestönsä tieteellisistä tutkimustuloksista ja havainnoista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.
Useimmat valtionpäämiehet, ministerit ja muut päättäjät kuuntelevat ja nyökyttelevät, eli tiedostavat ongelman, mutta toistaiseksi muutoksia tehdään tuskaisen hitaasti. Pitäisi olla rohkeutta suuriin linjauksiin.

– Kysymys on siitä, missä vaiheessa jätetään löydettyjä fossiilisia polttoaineita käyttämättä tai missä vaiheessa suljetaan kivihiililaitoksia sekä romutetaan bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja, Taalas pohjustaa.

191 jäsenmaata
Petteri Taalas johtaa YK:n alaista Maailman ilmatieteen järjestöä (WMO), joka on sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö. Se koordinoi toimintaa 191 jäsenmaassa, jossa kaikissa on kansallinen ilmatieteenlaitos, tutkimuslaitoksia ja alan yksityisiä toimijoita.
WMO pyörittää maailman säähavaintojärjestelmää ja tuottaa tiederaportteja. Maailman vesivarojen hallinta on myös sen iso tehtävä. Luonnonkatastrofit työllistävät WMO:ta, ja kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC toimii sen alaisuudessa. Lisäksi Petteri Taalas informoi YK:n pääsihteeriä ilmastoasioista.
– Huolehdimme, että maailman säähavaintojärjestelmä on hyvässä hapessa ja kehitämme ennakkovaroitusjärjestelmiä eteenpäin. Noin puolessa jäsenmaista asiat eivät ole hyvällä mallillaan, joten työtä riittää, Taalas huomauttaa.
WMO on tieteellis-tekninen organisaatio, eikä varsinaisesti kerro maille, miten pitäisi toimia, vaan iskee pöytään kovaa faktaa.
– Tuotamme mittaus- ja laskentatietoa siitä, mitä on tapahtunut hiilidioksidipitoisuuksissa, lämpötiloissa, arktisen alueen sulamisessa tai luonnonkatastrofien määrissä. Teemme myös laskelmia tulevasta kehityksestä.

Vaakakupissa ovat siis lyhyen tähtäimen voitot ja ilmastonmuutoksen torjuminen, joka kuitenkin olisi pitkällä aikavälillä taloudellisestikin järkevintä.

– Isoin harhaluulo on, että meillä on aikaa, mutta sitä ei ole. Moni myös odottaa, että joku keksii jonkin helpon teknisen ratkaisun, ja jotkut jopa uskovat jumalan pelastavan, Taalas kummastelee.

Muutoksen avainasemassa ovat Taalaksen mukaan valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät.

– Pääoma ratkaisuiden toteuttamisen tulee yksityissektorilta, ja siellä on kiinnostusta uudenlaiseen ajatteluun, mutta tarvitaan rauhoittava ja innostava poliittinen ilmapiiri, eivätkä lyhyet hallituskaudet vaihtuvine poliitikkoinen ja agendoineen auta asiaa.

Muutoksen avainasemassa ovat valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät.

Yksityisten ihmisten ei kuitenkaan tarvitse tumput suoria odottaa presidenttien ja kuninkaiden linjauksia, vaan useat voivat itse tehdä ratkaisuja asumisestaan, liikkumisestaan ja ruokavaliostaan.

Kansalaisten elintavat ja ruokavaliot ovat Taalaksen huomion mukaan muuttuneet suotuisaan suuntaan 30 vuodessa. Hänen nuoruudessaan suhtauduttiin terveellisiin elintapoihin paljon välinpitämättömämmin kuin mitä hänen lapsensa sukupolvi tekee.

– Samanlainen muutos on mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eli että kuluttajat ryhtyvät suosimaan pienellä hiilijalanjäljellä tuotettuja elintarvikkeita ja tuotteita. Sellaista kehitystä poliittiset päätöksentekijät kuuntelevat hyvin herkällä korvalla, Taalas vinkkaa.

Kiina on maailman kärjessä kasvihuonekaasupäästöissä ja siellä käytetään edelleen valtavia määriä kivihiiltä. Taalas kertoo, että kiinalaisista 70 prosenttia väestöstä on huolissaan ilmastonmuutoksesta, mikä on kannustanut Kiinan nykyjohtoa aktiivisiin toimiin, kuten ei-fossiilisten energiamuotojen kehittämiseen.

Kansan syvissä riveissä on siis voimaa.

Suomi on kaikkien Pohjoismaiden lailla ilmastonmuutoksen hillitsemisen mallioppilas.

– Olemme edenneet oikeaan suuntaan. Meillä on tehty hyviä energiaratkaisuita, kuten luovuttu kivihiilen käytöstä ja siirrytty yhä enemmän ydinvoimaan. Myös bioala kasvaa Suomessa ja esimerkiksi Neste on maailman johtava uusiutuvien polttoaineiden valmistaja, Taalas kuvailee.

Häntä ilahduttaa myös se, että esimerkiksi Helsingissä näkyy satsausta pyöräilymahdollisuuksien petraamiseen. Ja mitä useampi ihminen vaihtaa auton pyörään, sitä pienemmäksi kaupungin hiilijalanjälki kutistuu.

– Kun itse opiskelin 1980-luvulla, piti pyöräillä liikenteen seassa. Nyt on parempi tilanne, kun on pyöräteitä ihan kaupungin keskustassakin, Taalas kehaisee.

Uskon, että voimme ratkaista tämän ongelman. Nyt ei ole oikea aika luovuttaa.

Pohjoismaat ovat perinteisesti isojen päästöjen tuottajia, koska pohjoisessa on pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja metsä- sekä metalliteollisuutta. Pohjoismaissa on kuitenkin tehty erinomaisia ilmastotekoja.

– Islannissa hyödynnetään geotermistä energiaa. Norja tuottaa sähkönsä vesivoimalla. Tanska on siirtynyt hiilivoimasta tuulivoimaan. Ruotsi pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista lähivuosikymmeninä. Suomessa on kasvava biotalous ja ydinvoiman lisärakentaminen, Taalas listaa hyviä esimerkkejä.

Myös muualla osataan, sillä Marokko satsaa tuuli- ja aurinkoenergiaan, Intiassa lisätään koko ajan aurinkoenergiaa ja Kaliforniassa hyödynnetään vahvasti aurinko- ja tuulienergiaa. Kiina on ottanut eniten uusiutuvia energiamuotoja käyttöön.

Suomalaisessa metsäkeskustelussa on Taalaksen mukaan optista harhaa. Poliittinen vääntöhän kohdistuu nyt siihen, voiko ja kannattaako metsiä hakata ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta vai pitääkö ne mieluummin jättää ennalleen.

Taalas vakuuttaa, että metsän hakkaaminen ja uudelleen istuttaminen on paras vaihtoehto, koska vanha metsä on hiilen lähde ja kasvava metsä hiilinielu.

– Toki metsän hakkaaminen vie lyhyellä aikavälillä metsän kykyä imeä hiiltä, mutta pitkällä aikavälillä kyky paranee, koska kasvava nuori metsä sitoo hiiltä parhaiten.

– Puolet Suomen päästöistä on saatu sidottua kasvavan metsään, joten ilmaston kannalta ei ole kohtalokasta, että puita hakataan, kunhan tilalle istutetaan uusia.

Taalas myöntää, että vanhoihin metsiin liittyy luontoarvoja, kuten että ne pitävät yllä luonnon biodiversiteettiä ja ovat upeita virkistäytymispaikkoja. Ikävä kyllä, vanhat metsät ovat myös hiilen lähteitä, koska siellä tapahtuu hajoamista ja hiiltä vapautuu ilmakehään.

– Metsän hakkaaminen vie lyhyellä aikavälillä metsän kykyä imeä hiiltä, mutta pitkällä aikavälillä kyky paranee, koska kasvava nuori metsä sitoo hiiltä parhaiten, Petteri Taalas sanoo.

Maailman metsistä puhuttaessa tilanne on hieman erilainen kuin Suomessa. Meillä on perinteisesti kasvatettu metsä takaisin, koska puu- ja metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Hakatut sademetsät taas eivät uusiudu suomalaisten metsien tavoin.

Taalas toivoo, että maailmalla ryhdyttäisiin hakkuiden sijaan metsittämään alueita, eli kasvattamaan metsää sinnekin, missä sitä ei vielä ole. Aavikoiden tilalle voisi versoa hiiliä sitovia metsiä.

– Esimerkiksi Afrikassa olisi iso potentiaali, ja näyttäisi siltä, että Saharan alueita voisi muuttaa metsäksi ja samalla pysäyttää aavikoitumista, Taalas kertoo. Hän keskusteli aiheesta Nigerian-vierailullaan valtionjohdon kanssa syyskuussa.

Ilmastonlämpenemisen aiheuttamat muutokset ja ongelmat ovat jo havaittavissa, ja lähes kaikki valtiot pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Koko eteläinen pallonpuolisko, Afrikka ja Aasian eteläosa ovat jo kärsineet taloustappioita.

– Siellä maatalous ja väestö kärsivät, eikä tilanne ole lupaava.
Luonnon ääri-ilmiöt ravistelevat maapallon eri osia säännöllisin väliajoin. Yksi osa Taalaksen ja WMO:n työstä on auttaa maita varautumaan sääilmiöihin ja pelastamaan ihmishenkiä.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa osattiin varautua hurrikaani Florenceen. Ihmisiä evakuoitiin ajoissa ja muutama ihminen menehtyi satojen sijaan. Vuonna 2005 hurrikaani Katrinaan tuhoissa kuoli tuhansia ihmisiä, koska ei osattu vielä varautua, Taalas kertoo.

Taifuuni Mangkhutissa Aasiassa kuoli maanvyörymässä ihmisiä, mutta isompiakin tuhoja olisi voinut tulla ilman ennakkovaroitusta.

– Pystymme varoittamaan vaarassa olevia alueita entistä paremmin. Kehittyneissä maissa varautuminen on jo hyvää ja ihmistappioita tulee vähän.
Hirmumyrskyt ja muut ääri-ilmiöt aiheuttavat suoran inhimillisen hädän lisäksi valtavia taloustappiota.

– Karibian saarilla Dominikaanisessa tasavallassa menetettiin viime vuonna Irma-hurrikaanin takia yhdessä päivässä kahden vuoden bruttokansantuote, Taalas toteaa.

Ennen pääsihteerin pestiään WMO:ssa Petteri Taalas toimi Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana 13 vuotta. Hän on myös ollut IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin Suomen ryhmän puheenjohtaja vuodesta 2008. IPCC tuottaa tiederaportteja ilmaston tilanteesta.

– 1980-luvulla ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka oli pienen piirin tiedossa, mutta se ei vielä kiinnostanut suurempaa yleisöä. Nyt merenpinnan nousu, luonnonkatastrofien lisääntyminen, ihmishenkien menetykset ja taloustappiot ovat muuttaneet yleistä ajattelua.

2000-luvun alussa Suomi haki linjauksia muun muassa siihen, onko ydinvoima hyvä ratkaisu. Silloin puhuttiin myös turpeesta, eli onko se uusiutuva vai ei-uusiutuva luonnonvara.

– Turve on hyvin hitaasti uusiutuva luonnonvara ja tässä aikaskaalassa, jossa ilmastonmuutosta yritetään torjua, sitä ei voida laskea uusiutuviin luonnonvaroihin, Taalas luonnehtii.

Hän nostaa esiin myös turpeen hyviä puolia, kuten kotimaisuuden ja työllisyyttä lisäävän vaikutuksen Suomessa. Lisäksi on huoltovarmuusnäkökohta, eli turpeen ansiosta meillä on omaa polttoainetta varastossa mahdollisia kriisiaikoja varten.

– Mutta jos maailma luopuu kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista, Suomen pitää luopua turpeesta, Taalas lisää.

Hybridiautoilija ja metsästäjä
Ei ole satumaa, että Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri on juuri suomalainen.
– Suomi on aika merkittävä toimija ilmastoalalla. Suomen Ilmatieteen laitos on edistyksellinen sekä tieteessä että sääpalveluissa. Vaisala on säälaitealalla maailman suurin toimija. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoilla on kovatasoista tutkimusta ilmakehätieteiden alalla, Taalas kehuu.
– Lisäksi meillä on huono ilmasto, ja siksikin on ollut tarve satsata alaan.
Petteri Taalaksen kausi WMO:n pääsihteerinä päättyy ensi vuonna, mutta Suomi hakee hänelle jatkokautta. Siitä päättää WMO:n yleiskokous ensi kesänä.
Taalaksella on koti Espoossa ja Sveitsissä Geneven alueella lähellä työpaikkaa. Perhe suhailee kahden maan väliä. Taalas kulkee ladattavilla hybridiautoilla ja pyöräilee Genevessä aina mahdollisuuden tullen sähköpyörällä.
– Ostin mökillekin aurinkosähköllä toimivan veneen. Kaikki sähköllä toimivat kulkuneuvot ovat mukavia, eivätkä kohtuuttoman kalliita ratkaisuita pitkällä aikavälillä.
Syksyllä Taalas metsästää Espoossa tutussa hirviporukassa ja osallistuu muihinkin jahtitapahtumiin.
– Arkielämä on hektistä, joten vapaa-ajalla minua viehättää luonnon keskellä oleilu kaikessa rauhassa mukavien ihmisten kanssa. Riista on myös ekologista ravintoa, vaikka saaliin saaminen onkin toissijaista.
Perheen kesäpaikka on Saimaalla Puumalassa, ja sielläkin kiireinen ilmastomies pääsee irtautumaan arjesta.

Energia-alalla joudutaan tekemään ilmastonmuutoksen torjunnassa isoimmat muutokset, mutta alalla on myös keinot luoda uusia energiantuotantotapoja ja ansaita niillä.

– Nyt haetaan avoimesti uusia ratkaisuita, kuten vesivoimaa ja tuulienergia Pohjoismaissa ja aurinkovoima Intiassa, Taalas kertoo esimerkkejä.

Myös ruoka-alalla joudutaan tekemään rajuja muutoksia, koska kolmannes päästöistä syntyy elintarvikkeiden tuottamisesta.

– Nautakarja ja riisin viljely tuottavat metaania, mikä on tehokas kasvihuonekaasu. Pohjoismaissa nautakarjan pito tosin tuottaa vähemmän päästöjä kuin etelämmässä, koska meillä ravintosykli on otollisempi.

Entä tuleeko tiedemiehelle uskon puute, kun aikaa on vähän ja paljon pitäisi tapahtua?

– Kävin aikanaan Merisotakoulua Suomenlinnassa. Siellä on seinällä taulu, jossa sanotaan: ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Tämä on mottoni myös kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.

– Soitan suutani tästä asiasta ja uskon, että voimme ratkaista tämä ongelman. Nyt ei ole oikea aika luovuttaa.

Suomessa koettiin ennätyslämmin kesä, mikä on osaltaan merkki ilmaston lämpenemisestä ja osaltaan ei. Olemme kieltämättä menossa kohti lämpimämpää ilmastoa, mikä tarkoittaa meillä etenkin talvien leudontumista ja sateistumista.

– Kaikki vaihtelevuus ei kuitenkaan ole ilmastonmuutosta ja meillä luontainen vaihtelevuus on suurimmasta päästä maapallolla.

– Mutta jos ensi kesä on sateinen ja kylmä, se ei tarkoita sitä, että ilmastonmuutos olisi peruttu.

Teksti Susanna Cygnel
Kuvat Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2018