Talven ja kevään aikana on odotettavissa kiihtyvää energiapoliittista keskustelua, joka huipentuu huhtikuussa järjestettäviin eduskuntavaaleihin.
Näin ainakin, mikäli uskominen on Poltteen haastattelemaa neljää nykyistä kansanedustajaa ja ministeriä. SDP:n Sirpa Paatero, kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkänen, keskustan Hanna Kosonen ja vihreiden Antero Vartia toivoivat kaikki, että energiapolitiikka nousisi merkittävään rooliin tulevissa vaalikeskusteluissa.

Luvassa on eräänlainen politiikan superkevät, sillä eduskuntavaalien lisäksi toukokuussa äänestetään Euroopan parlamentin kokoonpanosta. SDP:n Sirpa Paatero muistuttaakin, että eurovaalien läheisyys mahdollistaisi keskustelun myös laajemmin EU:n energiapolitiikasta.

– Toivoisin enemmän keskustelua ja uskottavia aloitteita siitä, miten energiasektorit saadaan päästöttömiksi ilman, että tästä seuraa merkittävää hinnannousua kansalaisille tai liiketoiminnalle, Paatero sanoo.

Eurovaalien läheisyys mahdollistaisi
keskustelun myös laajemmin EU:n energiapolitiikasta.

Nykyisen energiapolitiikan suhteen puolueissa tuntuu vallitsevan yksimielisyys sen suhteen, että nykyisiä ohjauskeinoja tulee viilata. Käytännössä kyse on verotuksesta ja EU:n päästökauppajärjestelmästä.

Keskustan Hanna Kososen mukaan on selvää, että fossiilisten polttoaineiden verotusta tullaan kiristämään. Keskustan tavoitteena on Kososen mukaan purkaa sääntelyä ja esteitä pientuotannon, energian varastoinnin ja kysyntäjouston kehityksen tieltä.

– Polttoaineverotuksessa painopistettä siirretään entistä vahvemmin hiilidioksidin verotukseen ottamalla huomioon myös polttoaineen elinkaaripäästöt. Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältytään. Tämä edistää älyverkkojen ja kysyntäjouston kannalta tärkeiden energiavarastojen kehittämistä ja käyttöönottoa, Kosonen sanoo.

Toisen hallituspuoleen kokoomuksen Kai Mykkäsen mukaan ensisijainen keino edistää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä on päästökauppa. Vuoden 2019 alusta päästöoikeuksien määrää markkinoilla vähennetään, minkä toivotaan ohjaavan kaikkia EU-maita siirtymään hiilineutraaleihin ratkaisuihin.
Suomen tulee jatkaa päästökaupan tiukentamista EU:ssa seuraavallakin hallituskaudella, ministeri Mykkänen sanoo.

– Kivihiilestä riippuvaiset kaupungit tarjoavat hyvän esimerkin, miten pääästöttömän lämmittämisen ratkaisuja tänä päivänä jo löytyy – myös muita kuin vain puupolttoaineen polttaminen. Espoon Otaniemessä on erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa lämpöä tuotettaisiin pumppaamalla vettä seitsemän kilometrin syvyiseen reikään niin, että vesi nousee maan kuumentamana viereisestä reiästä ylös ja edelleen kaukolämpöverkkoon.

Vihreiden Antero Vartia kritisoi nykyistä energiapolitiikkaa nelikosta voimakkaimmin. Vihreiden ilmastotavoitteet ovat muita suuria puolueita tiukemmat, eikä tavoitteiden saavuttamiseksi nykyiset keinot riitä.

– Fossiilisten polttoaineiden tuet on viimein ajettava alas. Tuemme ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttöä verotuilla kolme kertaa niin paljon kuin uusiutuvaa energiaa. Ilmastonmuutoksen aikakaudella tämä on käsittämätöntä, Vartia sanoo.

Hän purkaisi myös sääntelyä erityisesti tuulivoiman osalta.

– Tuulivoiman lupaprosessit on saatava sujuvammiksi, kuluttajien oman hajautetun energiantuotannon esteet on purettava ja sähkön varastointi tehtävä mahdolliseksi.

Sirpa Paatero, SDP: – Sote- ja maakuntauudistus ovat todennäköisesti sylissämme taas kerran. Kansainvälisen politiikan myllerrykset, kuten Trumpin lietsoma kauppasota, ovat Suomen kaltaiselle vientivetoiselle avotaloudelle myrkkyä. Osaamispohjaisen talouden jatkumiseksi koulutuspolkua sen kaikilla tasoilla on vahvistettava.

Hanna Kosonen, keskusta: – Talouskasvu pitää turvata satojen tuhansien suomalaisten uudelleen kouluttamisella ja kaikkien alueiden voimavarojen käyttöönotolla. Meidän pitää käyttää resurssimme viisaammin ylikulutuksesta luopumalla ja kiertotalouden keinoin.

Kai Mykkänen, kokoomus: – Joudumme edelleen miettimään, miten saamme työmarkkinamme ja sosiaaliturvajärjestelmämme sille mallille, että pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa ja turvaamme hyvinvointivaltion rahoituksen

Antero Vartia, vihreät: – Jos haluamme pitää kiinni antamastamme hyvinvointilupauksesta, hoitaa vanhukset ja kouluttaa lapset, on meidän saatava enemmän ihmisiä töihin. Ensi vaalikaudella toteutettavan sosiaaliturvauudistuksen pitää olla sellainen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vähentää päästöjen määrää, ja hallitus onkin linjannut, että kivihiilen poltto päättyy vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on kokonaan hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Vihreiden tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius jo 2030-luvulla.

Päämäärä on siis selvä, mutta millä keinoin sinne päästään?

Sisäministeri Kai Mykkänen arvioi, että kivihiilen käyttö jatkuu lähitulevaisuudessa ja että lyhyellä aikajänteellä sen käyttöä tulisi korvata mahdollisimman paljon maakaasulla.

– Tulemme näkemään myös monia investointeja puupohjaisiin polttolaitoksiin sekä erilaisiin lämpöpumppu- ja hukkalämpöratkaisuihin lähivuosina, Mykkänen sanoo.

Keskustan Hanna Kosonen listaa biomassan, vesivoiman, tuulivoiman, aurinkoenergian ja ydinvoiman paletiksi, jonka avulla kivihiilen käytöstä voidaan luopua.

– Teknologia kehittyy onneksi huimaa vauhtia, toivottavasti saamme ison kokoluokan uusia ratkaisuja fossiilitalouden tilalle, Kosonen miettii.

SDP:n Sirpa Paatero ja vihreiden Antero Vartia ovat skeptisempiä maakaasun ja biomassan käyttöä kohtaan. Paateron mukaan isojen kaupunkien kaukolämmön tuotannossa biomassa aiheuttaisi käytännön logistisia ongelmia, varsinkin jos maakaasunkin käyttö korvataan biomassalla.

– Se tarkoittaisi yksinään Helsingissä 200 000 rekkaa vuosittain. Ja on huono ajatus, että maailman metsäisimpään maahan tuodaan bioenergiaa ulkomailta. Se ei ole kestävä ratkaisu.

Vartia puolestaan mainitsee kivihiilen korvaajina tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja peltobiomassojen nykyistä laajemman käytön sähkön ja lämmön tuotannossa. Myös puupohjaisten polttoaineiden ”malttilisen” käytön Vartia on valmis hyväksymään osana energiapalettia.

– Isot kaupungit, jotka nyt käyttävät kivihiiltä, voisivat lämmetä suuren kokoluokan lämpöpumpuilla. Tavoitteen saavuttaminen ei tule olemaan helppoa, mutta se on tehtävissä, Vartia sanoo.

Keskustelu energiapolitiikasta kytkeytyy Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymyksiin: kilpailukykyyn ja viennin vetovoimaan.

Keskustelu energiapolitiikasta kytkeytyy Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymyksiin: kilpailukykyyn ja viennin vetovoimaan. Siitä kaikki puolueet ovat yhtälailla huolissaan.

Haastatellut lainsäätäjät näkevätkin energia-alalla paljon mahdollisuuksia pelkkien hankaluuksien ja uhkakuvien sijaan.

– Innovaatio- ja tutkimusrahoitusta olisi pitänyt löytää [kuluneella hallituskaudella] uusiin energiaratkaisuihin enemmän, myöntää keskustan Kosonen.

Myös Sirpa Paatero haluaisi nähdä aiempaa enemmän mahdollisuuksia vielä kokeiluvaiheessa olevien, uusien teknologioiden tukemisteen. Paateron mukaan mieli tulee pitää avoinna toimipiteiden ja teknologioiden suhteen.

– Vähäpäästöiset energiaratkaisut ja energia-alan palvelut auttavat vähentämään päästöjä kotimaassa ja kelpaavat myös vientiin, Antero Vartia päättää.

Teksti Tero Ikäheimonen

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2018