Helmikuun pakkanen nipistää nenänpäätä, kun Esa Lipsanen avaa kotitalonsa oven pohjoishelsinkiläisellä asuinalueella.

Sisältä rivitalohuoneistosta hohkaa kutsuva lämpö. Sen lähde löytyy alakerran takkahuoneesta: vuolukivestä valmistetun tulisijan pesässä loimuaa iloinen liekki, joka levittää lämpöä ympäri nelihenkisen perheen kotia.
Polttopuiden sijaan takan pesässä palaa pelletti. Niin on palanut joulukuusta 2017 lähtien.

– Takan valmistaja Tulikivi lähetti meille joululahjaksi säkillisen Vapon pellettiä. Testasimme sitä ja totesimme, että pelletit ovat hyvin helppokäyttöisiä ja mukavia polttopuuhun verrattuna. Kun polttopuut loppuivat, tilasimme pihaan lavallisen pellettiä, Esa Lipsanen kertoo.

Perhe muutti nykyiseen rivitaloasuntoonsa syyskuussa 2016. Nyt käytössä olevan takan paikalla oli vielä tuolloin alkuperäinen tulisija, joka oli rakennettu muun talon yhteydessä vuonna 1998.

Paikalla muurattu tulisija oli perheen makuun turhan massiivinen ja vei takkahuoneesta liikaa tilaa. Vertaillessaan markkinoiden tarjontaa Esa Lipsanen tutustui Tulikiven Karelia-mallistoon. Vuolukiveen vesileikkaamalla tehty pinta miellytti silmää, ja kun vaimokin näytti uudelle takalle vihreää valoa, vaihtui vanha ja kookas tulisija nykyaikaiseen ja selkeälinjaiseen takkaan.

144 neliön asunnon sähkönkulutus on tulisijan käytön myötä laskenut lähes 20 prosenttia edelliseen talveen verrattun

Kuluneena talvena Lipsanen on lämmittänyt tulisijaa lähes joka päivä. Rivitalohuoneistossa on suora sähkölämmitys sekä molemmissa kerroksissa ilmalämpöpumput.

144 neliön asunnon sähkönkulutus on tulisijan käytön myötä laskenut lähes 20 prosenttia edelliseen talveen verrattuna, Esa Lipsanen laskee.

– Oli ihan itsestään selvää, että takalla yritetään säästää sähköä. Sillä on ollut ihan huomattava vaikutus sähkönkulutukseen.

Tulikiven Karelia-mallisto tuli markkinoille vuonna 2017. Malliston suunnittelussa otettiin lähtökohdaksi, että polttoaineena voidaan käyttää myös pellettiä, kertoo myyntijohtaja Markku Prättälä Tulikiveltä.

Siinä myös onnistuttiin. Käyttäjän kannalta ei ole mitään eroa, laittaako tulisijaan puuta vai pellettiä.

– Yleensä takkaan on pitänyt vaihtaa vähintään arina, jos polttoaineen haluaa vaihtaa klapeista pellettiin tai toisinpäin. Myös erilaisia tulipesään nostettavia pellettipolttimia on markkinoilla tarjolla, mutta nekin ovat erillisiä, likaantuvia ja säilytyspaikan vaativia osia. Meillä on ainoana markkinoilla tuote, joka toimii näin vaivattomasti, Prättälä sanoo.

Karelia-takoissa ei ole perinteistä huoltoluukkua lainkaan, vaan tilalla on paloilman ohjausjärjestelmä. Tuhkanpoisto tapahtuu nostamalla tuhka-astia tulipesän kautta pois.

Polttotekniikan suunnittelussa on onnistuttu, sillä pelletti palaa tulisijassa kauniisti. Toisioilman kierto on niin tehokasta, että asuntomessuilla osa vieraista jopa epäili, että tulipesässä olisi puhallin, Prättälä kertoo.

– Ihmiset ovat tottuneet tuijottamaan tulta ammoisista ajoista lähtien. Se on hypnotisoivaa ja rentouttavaa. Pelletti antaa valtavan hienon liekkikuvan tulipesään.

Suomessa tulisijojen määrä on laskenut 70 000:sta nykyiseen 30 000:een. Syynä on pitkälti pientalorakentamisen lasku, mutta myös siirtyminen tuottajamuotoiseen rakentamiseen, joka suosii pieniä ja mahdollisimman edullisia taloja. Tulisijaan liittyvä kustannus jätetään helposti pois, jos tavoitteena on vain rakentaan taloja mahdollisimman halvalla.

Markku Prättälä muistuttaa, että tulisija on paitsi toimiva lämmitysmuoto, myös ainoa toimiva laite, jolla saa lämpöä erilaisissa kriisitilanteissa, jos sähkönjakelu keskeytyy.

– Tulisijojen jääminen pois pientaloista on huolestuttava kehitys, jos ajatellaan huoltovarmuutta. Vuodenvaihteessa Itä-Suomessa tämä koettiin todella karulla tavalla, kun parhaimmillaan ihmiset olivat viisi vuorokautta ilman sähköä, Prättälä sanoo.

Lämmityksen kannalta tulisija on aiempaa kilpailukykyisempi vaihtoehto. Vuodesta 2018 alkaen varaavan tulisijan vuosihyötysuhteeksi voidaan Suomessa laskea 3 000 kw/h, kun aikaisemmin hyötysuhteeksi laskettiin 2 000 kw/h. Muutos parantaa tulisijan kannattavuutta lämmityskäytössä.

– Euroopassa pelletti on paljon enemmän käytetty. On vuosien aikana nähty moneen kertaan, että Euroopan trendit tulevat pienellä viiveellä Suomeenkin. Uskomme, että pelletti tulee kasvattamaan suosiotaan meilläkin.

Esa Lipsasen takan vierestä löytyy vielä halkokori satunnaisia hetkiä varten, kun perhe kaipaa klapien polton tunnelmaa.

Niitä hetkiä tulee kuitenkin enää harvoin, sillä pelletti roihuaa tulipesässä jopa tunnelmallisemmin kuin polttopuut. Pellettipanos täyttää tulipesän tasaisesti liekillä.

Pelletti on polttoaineena lapsiystävällinen.

Pelletit lisätään tulipesään kerralla ja sytytetään. Sen jälkeen ei pellettiä enää lisätä kesken polton, vaan panoksen annetaan palaa loppuu.

– Pelletti on polttoaineena myös yllättävän lapsiystävällinen. Molemmat lapsistamme pystyvät sytyttämään takan. Välillä on jopa vähän tappelun aihe, kumpi saa sytyttää takan. Myöskään luukun kahva ei kuumene, joten sitä on turvallista käyttää, Lipsanen sanoo.

Lipsanen säilyttää pellettilavaa pihalla, josta tarvittava määrä pellettiä tuodaan saavilla sisään ja kauhotaan tulipesään. Kerta-annos pellettiä on noin 15 litraa. Sillä lämpenee jo isompikin takka.

Tuhkaa kertyy yhdestä polttokerrasta Esa Lipsasen havaintojen mukaan noin kahvikupillinen. Tuhka-astiaa ei ole tarvinnut tyhjentää edes joka viikko, vaikka takkaa on lämmitetty talven aikana päivittäin.

Uuden tulisijan myötä lämpimästä takkahuoneesta onkin tullut perheen naisten, vaimon Riikka Laurénin ja Nea-tyttären, lempipaikka.

– Täällä on aivan ihana olla, Riikka huokaa vierailun päätteeksi.

Näin valitset sopivan tulisijan
Jos olet suunnittelemassa tulisijan hankintaa tai vaihtoa uudempaan, mieti ainakin seuraavia asioita:
– Minkälaiseen käyttötarkoitukseen tulisija tulee? Haluatko takan osaksi lämmitysjärjestelmää, satunnaiseksi varalämmönlähteeksi vai tunnelmanluojaksi?
– Modernia vai perinteistä? Nykyisistä tulisijoista löytyy erilaisia suunnitteluratkaisuja perinteisen koristeellisesta modernin pelkistettyyn muotoiluun.
– Uuteen vai vanhaan taloon? Saneerauskohteissa tulee selvittää taustaseinän, katon sekä kantavan ja palamattoman lattian soveltuvuus tulisijan ja piipun rakentamiseen. Uudiskohteessa taas tulisijan paikka tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
– Kuinka suurta tilaa tulisija lämmittää? Liian pieni takka ei lämmitä tarpeeksi, mutta liian tehokas takka voi lämmittää liikaakin. On kuitenkin helpompi tuulettaa ylimääräinen lämpö pois, kuin saada tehottomalla takalla tila lämpimäksi.

Teksti ja kuva Tero Ikäheimonen

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2018