UPM Energy on esimerkki siitä, miten perinteinen yhden toimialan yritys voi kasvattaa entisistä tukitoiminnoistaan uutta bisnestä. UPM omistaa paljon vesi- ja ydinvoimaa ja myy niistä syntyvää sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin.

Laajentuminen isoksi energiamarkkinoiden toimijaksi vuosien kuluessa on seurannut siitä, että metsäyhtiöllä oli vanhastaan omaa sähköntuotantoa, joka oli alunperin tarkoitettu sen omien tehtaiden käyttöön.
Sähkömarkkinoiden avautuminen ja pohjoismaisen sähköpörssin perustaminen loi kuitenkin mahdollisuuden ansaita “ylimääräisellä” sähköllä myymällä sitä muille. UPM on 1 500 megawatin kapasiteetillaan toiseksi suurin sähköntuottaja Suomessa.

UPM:n sähköliiketoiminta eriytettiin omaksi, itsenäisesti raportoivaksi tulosyksikökseen vuonna 2009. Se on yksi UPM:n kuudesta liiketoimintayksiköstä. UPM Energy myy sähköä markkinoille ja ostaa sitä markkinoilta omien tehtaidensa käyttöön.

Kun toiminta konsernissa on keskitetty yhteen yksikköön, se mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja sen, että UPM:n tuotantolaitokset saavat aina sähköä parhaaseen mahdolliseen hintaan.

– Keskitetty energiantuotanto suurissa laitoksissa tulee pysymään vahvasti vallitsevana tuotantomuotona vielä pitkään. Sen rinnalle nousee kuitenkin uusia tuotantotapoja, Anne Särkilahti toteaa.

Nyt on alkanut seuraava vaihe kehityksessä. UPM Energy on hioutumassa myös palveluntarjoajaksi, joka myy sähkökauppaan liittyvää osaamistaan oman konsernin lisäksi muille asiakkaille. Palvelua on yhtiössä toki ollut ennenkin, mutta se on liittynyt aiemmin vain yhtiön omiin tuotteisiin. Uudessa liiketoiminnassa palvelu koskee myös muiden kuin UPM:n tuottamaa sähköä.

UPM Energyn palveluliiketoiminnan vetäjän Anne Särkilahden mukaan uudella liiketoimintamallilla tavoitellaan markkinoilla eräänlaista konsultin ja meklarin roolia.

Energy perusti sähkökauppaan liittyvän palvelun viime kesäkuussa. Uuden liiketoiminnan idea on myydä UPM Energylle pitkän ajan kuluessa syntynyttä energiamarkkinoiden osaamista ja sähkökauppaan liittyviä resursseja myös muille asiakkaille.

UPM:n Energyn uudella palveluliiketoiminnalla ei ole vielä nimeä eivätkä sen asiakkuudetkaan ole vielä julkisia. Pörssiyhtiönä UPM ei ole halunnut julkistaa toiminnalle vielä mitään numeerisia kasvutavoitteita. Särkilahti muotoilee asian siten, että UPM näkee toiminnassa paljon kasvun mahdollisuuksia.

– Tietojemme mukaan toista täysin vastaavanlaista toimijaa ei maailmassa ole, hän kehaisee.

UPM Energy siis sekä ostaa että myy sähköä samoille markkinoille, Nordic Pooliin ja lisäksi pyrkii teollisuusyritysten kumppaniksi sähkön ostamisessa. Eikö tässä ole intressien ristiriita?

– Periaatteessa voisi olla, mutta käytännössä ei ole. UPM on vasta kuudenneksi suurin sähköntuottaja pohjoismaisilla markkinoilla, emmekä me voi omilla toimillamme vaikuttaa sähkön hintaan sähköpörssissä, missä ovat mukana muun muassa pohjoismaiden suuret valtio-omisteiset toimijat. Lisäksi kaupankäynti Nord Poolissa on viranomaisten tarkasti valvomaa.

– Liiketoiminnan idea on siinä, että meillä on joka tapauksessa asiantuntevaa henkilöstöä, kaupankäyntijärjestelmät, selvitys- ja analyysitoiminta ynnä muuta, mitä tarvitaan toimimiseen markkinoilla. Sähkömarkkinoilla pitää myös toimia jatkuvasti, 24/7. Miksi emme siis myisi tätä hyvää palvelukokonaisuutta myös muille? Harva isokaan sähkön käyttäjä haluaa investoida näihin asioihin. Lisäksi resurssien keskittäminen on järkevämpää kuin se, että jokainen tahollaan tekee samaa, Särkilahti selvittää.

– Me etsimme asiakkaiksemme yrityksiä, joiden on mahdollista säädellä ja optimoida energiankulutustaan. Isoissa teollisuuslaitoksissa on valmiiksi hyvä laitosautomaatio, joka auttaa sähkönkulutuksen seuraamista. Autamme asiakkaitamme toimimaan fiksusti sähkömarkkinoilla, eli aluksi käymme läpi ja mallinnamme heidän kanssaan yhdessä, miten heidän tehtaansa prosessit kannattaisi kytkeä yhteen sähkömarkkinoiden kanssa.

Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, jonka tuki on jatkuvaa. Tällä tavalla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.

– Ei riitä, että kerromme heille kerran, miten kannattaisi toimia. Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, jonka tuki on jatkuvaa, koska tällä tavalla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Ostotoiminnan pitää olla käynnissä koko ajan, sillä sähkömarkkinat ovat auki 24/7. Tietenkin päätös siitä, millä hinnalla sähköä ostetaan, säilyy aina asiakkaalla. Aivan samoin kuin osakemarkkinoilla toimeksiantoon sisältyvät yleensä hintarajat. Olemme käyneet esittelemässä uutta palveluamme potentiaalisille asiakkaille ja olemme saaneet oikeastaan yllättävänkin hyvää palautetta palvelumallistamme, Särkilahti kertoo.

– UPM on pörssiyhtiö ja meidän toimintamme on siitä syystä varsin suoraviivaista. Jos näemme jossain bisnesmahdollisuuksia, sinne mennään, Anne Särkilahti sanoo.

Sysäys palveluliiketoiminnan kehittämiseen tuli muuttuvilta energiamarkkinoilta. Keskitetty, “vanhan maailman” energiantuotantomalli on pirstaloitumassa ja alalle on tullut ja tulossa paljon uusia toimijoita.

Yhtenä esimerkkinä tulokkaista Särkilahti mainitsee uudenlaiset pääomasijoittajat. Infrastruktuuriin sijoittavat rahastot etsivät koko ajan uusia sijoituskohteita ja ovat myös mukana kehittämässä energiantuotantoa ja uusia energiamuotoja. Esimerkiksi suomalainen Taaleritehdas on mukana kehittämässä tuulivoimapuistoja.

– Keskitetty energiantuotanto suurissa laitoksissa tulee pysymään vahvasti vallitsevana tuotantomuotona vielä pitkään, Särkilahti arvioi.

– Sen rinnalle nousee kuitenkin koko ajan uusia tuotantotapoja. Myös energian kuluttajien mahdollisuudet vaikuttaa omaan kulutukseensa kasvavat koko ajan. Vesi- ja ydinvoima tulevat pysymään, mutta hiilivoiman käyttö vähenee koko ajan, sillä se on laajalti hyväksytty poliittinen tavoite.

Toinen sysäys palveluliiketoiminnan käynnistämiseen tulikin siitä, että pyrkimys hiilivoiman vähentämiseen on vaikuttanut myös UPM Energyn liiketoimintaan.

– Olemme joutuneet sulkemaan hiilivoimaa kannattamattomana, Särkilahti kertoo.

– Tästä tuli yksi merkittävä impulssi kehittää korvaavaa liiketoimintaa. Näin jälkikäteen arvioiden meillä olisi ollut mahdollisuus liikahtaa tähän suuntaan jo aiemmin, mutta joskus ottaa aikansa nähdä “liian” lähellä olevat mahdollisuudet.

Paperitoimialalla on menty niin monen mankelin läpi, että se on opettanut olemaan avoin maailmalle ja sen muutoksille.

Särkilahti sanoo, että UPM on mainettaan parempi yritys, ei niin jähmeä tai raskasliikkeinen kuin vanhat mielikuvat antaisivat odottaa. Energiatoimiala on ollut pitkään vakaa ja turvalliseksi mielletty. Markkinoiden mullistus on voinut tulla shokkinakin joillekin energia-alan perinteisille toimijoille.

– Paperitoimialalla on menty niin monen mankelin läpi, että se on opettanut olemaan avoin maailmalle ja sen muutoksille, hän arvioi.

– UPM on pörssiyhtiö ja meidän toimintamme on siitä syystä varsin suoraviivaista. Tavoitteenamme on tehdä hyvää tulosta osakkeenomistajillemme. Jos joku yksikkö tai toiminta ei kannata, se lakkautetaan. Jos vastaavasti jossain nähdään bisnesmahdollisuuksia, sinne mennään. Jotkut muut energiamarkkinoiden toimijat, esimerkiksi kunnalliset yritykset, joutuvat miettimään toiminnassaan monitahoisempia intressejä ja siksi siellä päätöksenteko ei ole yhtä suoraviivaista.

– Digitalisaatio on toinen iso megatrendi, jonka vaikutukset energiamarkkinoihin voivat olla dramaattisia, Särkilahti sanoo.

Digitalisaation avulla isot energian kuluttajat, kuten teollisuus, voivat entistä paremmin säädellä ja ajoittaa kulutustaan hetkiin, jolloin sähkö on edullista. Nämä mahdollisuudet ovat myös enenevässä määrin kotitalouksien ulottuvilla, joskaan kotitalouksien käyttäytymisellä ei ole markkinoihin niin suurta vaikutusta, koska volyymit ovat pienempiä. Kuluttajille asti ehtineitä uutuuksia ovat myös aurinkopaneelit ja sähköautot akkuineen.

– Markkinoilla tulee säilymään volatiliteetti niin kauan kuin tuuli- ja aurinkoenergia vaikuttavat hintoihin, sillä ne ovat säästä riippuvaisia.

UPM:llä on omistuksia Pohjolan Voimassa ja sitä kautta Teollisuuden Voimassa sekä pienempiä omistuksia muun muassa Kemijoki Oy:ssä. Omistustensa kautta UPM on vahvasti mukana vesi- ja ydinvoimassa. Jonain päivänä UPM voi olla mukana myös muissa energiamuodoissa.

– Miellämme roolimme kuitenkin sellaisena, että lähdemme mukaan vasta jo kaupalliseen vaiheeseen ehtineisiin energiamuotoihin, Särkilahti selvittää.

Niinpä UPM ei ole esimerkiksi mukana kehittämässä fuusioenergiaa, jonka mahdollinen käyttöönotto näyttää koko ajan lykkääntyvän vuosikymmenten päähän.

– Tämä vain esimerkkinä siitä, mitä UPM Energy ei ainakaan toistaiseksi tee, vaikka meillä on myös omaa energiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Markkinoille on uusien ja vanhojen sähköntuottajien ja sijoittajien lisäksi tulossa paljon uusia teknologiavetoisia toimijoita. Esimerkiksi se, että tuuli- ja aurinkovoimaa on yhteiskunnan taholta subventoitu, on johtanut siihen, että niihin liittyvä tekniikka on halventunut ja sitä kautta taas subventoinnin tarve vähenee.

Pohjoismaissa kuitenkin sähkön hinta on laskenut ja hiilivoiman käyttö vähentynyt, mikä on ollut päättäjien tarkoituskin. Pääomavaltaisella alalla, missä investoinnit ovat pitkäaikaisia ja ennustaminen vaikeaa, poliittinen poukkoilu tietenkin aiheuttaa päänvaivaa. Jos pyrkimys päästöjen vähentämiseen ravisuttelee perinteistä voimantuotantoa, on toimintaympäristöön liittyen käynnissä muitakin keskusteluja.

– Vesivoiman tuottajana joudumme tietenkin seuraamaan tarkkaan kaikkea ympäristökeskustelua ja lainsäädännön valmistelua. Viime aikoina ovat esillä olleet vaelluskalat ja se, miten vesivoima niihin vaikuttaa. Myös verotus on tekijä, joka voi vaikuttaa suurestikin energian tuotantoedellytyksiin. Vesivoimaa ei voida siirtää pois veden ääreltä, joten se on valtion kannalta kiitollinen kiinteistöverotuksen kohde.

Intohimona perennat
Anne Särkilahdella on pitkä kokemus energiamarkkinoista. Hän tuli UPM:n energialiiketoimintaan Fortumista, missä hänen tehtävänsä oli johtaa salkunhoitajien tiimiä, joka vastasi Fortumin oman sähköntuotannon hintasuojauksesta.
Hän on koulutukseltaan fysiikan diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri. Tällä hetkellä hänen elämäänsä sanelee työn ohella perhe. Hänen ja aviomiehensä lapset ovat 5- ja 8-vuotiaat. Aviomies työskentee analyytikkona Fortumilla. Tästä huolimatta tai pikemminkin juuri siksi kotona ei puhuta työasioista, Särkilahti kertoo.
Vaikka Särkilahden työajat UPM:llä ovatkin suhteellisen säännölliset, Särkilahdella ei riitä aikaa esimerkiksi liikuntaharrastuksiin samalla tavoin kuin aiemmin. Hän paljastaa uuden intohimonsa olevan puutarhanhoidon ja perennat. Kesäiseen multasormiharrastukseen hän paneutuu perheen kesäpaikassa Kemiön Dragsfjärdissä.
Toinen Särkilahden kiinnostuksen kohde on kielten opiskelu. Tällä hetkellä hän opiskelee kiinaa ja italiaa.
– Kiinaa olen ryhtynyt opiskelemaan siksi, että valitsimme sen tokaluokkalaisemme ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Minusta on vain reilua, että opiskelen sitä sitten itsekin, hän naurahtaa.
Italian opiskelu puolestaan ei liity mihinkään muuhun kuin siihen, että Särkilahti on viehtynyt maahan ja sen kulttuuriin.

Teksti Kirsi Hytönen
Kuvat Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2018