Energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) aloitti kuluvan vuoden räväkästi. Hän ilmoitti tammikuun alkupäivinä haluavansa nopeuttaa kivihiilen alasajoa Suomessa ja selvityttävänsä, voitaisiinko kivihiilen kivihiilestä luopua jo vuonna 2025. Aikaisemmin hallitus on linjannut, että käyttö loppuisi vuoteen 2030 mennessä.

Toteutuessaan Tiilikaisen ehdotus tarkoittaisi sitä, että kivihiilestä täytyisi luopua seitsemässä vuodessa. Energia-alalla se on todella lyhyt aika. Lakimuutos laittaisi etenkin Etelä-Suomen suuret kaupungit, Espoon, Helsingin ja Vantaan, sekä muutaman Länsi-Suomen rannikkokaupungin tiukan paikan eteen.

Haastavin tilanne olisi Helsingissä ja Vaasassa. Helsingissä lämmöstä tuotetaan tällä hetkellä noin 60 prosenttia Helen Oy:n Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalaitoksissa. Vaasassa Vaskiluoto Oy:n hiilivoimalaitoksessa tuotetaan yli 60 prosenttia kaupungin kaukolämmöstä.

Kummallakaan paikkakunnalla kivihiilestä luopuminen ei onnistu vuoteen 2025 eikä edes vuoteen 2030 mennessä – ainakaan järkevällä tavalla.

20180306 Polte Maiju Westergren Kuva: Marja Väänänen

– Jos hiilen käyttö kielletään lailla, ratkaisuja joudutaan tekemään kiireessä, jolloin ne ovat helposti huonoja ja tulevat kalliiksi, sanoo vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista Helen Oy:ssä vastaava johtaja Maiju Westergren.

– Uskomme, että voisimme lopettaa kivihiilen käytön 2030-luvun aikana. Se on meille realistinen aikataulu, johon tiedämme pystyvämme niin, että hiiltä korvaavat ratkaisut ovat sekä kaupallisesti että teknisesti järkeviä, sanoo vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista Helen Oy:ssä vastaava johtaja Maiju Westergren.

– Jos hiilen käyttö kielletään lailla, ratkaisuja joudutaan tekemään kiireessä, jolloin ne ovat helposti huonoja ja tulevat kalliiksi. Pitää ottaa huomioon se, että energiantuotannossa investointijänteet ovat pitkiä. Jo luvitukset ja tonttien hankinta voivat kestää.

– Kivihiili on Vaasan voimalaitoksen pääpolttoaine, vaikka sen viereen rakennettu biomassan kaasutuslaitos on mahdollistanut sen, että noin kolmasosa polttoaineesta on kotimaisia biopolttoaineita. Kattilan suuren koon ja käytetyn tekniikan takia kivihiilen korvaaminen kokonaisuudessaan on kuitenkin hyvin vaikeaa ja kallista. Laitoksen tekninen käyttöikä taas ulottuu 2030-luvun alkupuolelle, kuvailee Vaskiluodon Voima Oy:n toimitusjohtaja Mats Söderlund Vaasan tilannetta.

Espoossa ja Vantaalla kivihiilen käytöstä on tarkoitus luopua vuoteen 2030 mennessä, ja tulevat energiantuotannon investoinnit on suunniteltu tältä pohjalta. Viisi vuotta tiukempi aikataulu olisi niidenkin kohdalla liian kireä.

– Meidän tarkoituksemme on luopua kivihiilestä kokonaan 2020-luvun aikana. Jos käyttö halutaan lopettaa vuoteen 2025 mennessä, aikataulusta tulee niin tiukka, ettei siinä pysyminen ole varmaa, arvioi tuotantojohtaja Marko Ahl Vantaan Energia Oy:stä.

– Hiilikiintiö tarjoaisi kannustavan tavan päästä eroon kivihiilestä, kun taas kieltolaki on hyvin negatiivinen tapa hoitaa asia, Fortum Oyj:n Suomen kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Toijala sanoo.

– Me olemme sitoutuneet siihen, että energiantuotantomme olisi Espoossa hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat on tehty sitä silmällä pitäen, että hiilen käyttö loppuisi 2020-luvun aikana. Sitä pidän epätodennäköisenä, että ehtisimme vuoteen 2025 mennessä. Uudet korvaavat investoinnit vievät aikaa eikä niitä voi juuri nopeuttaa, sanoo Espoossa energiantuotannosta vastaavan Fortum Oyj:n Suomen kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Toijala.

Poltteen haastattelemista energiayhtiöistä selkein tilanne on Lahdessa. Siellä Lahti Energia Oy on jo päättänyt, että kivihiilestä luovutaan vuoteen 2020 mennessä.

– Rakennamme parhaillaan Kymijärven voimalaitosalueelle uutta biopolttoaineilla toimivaa Kymijärvi III -lämpölaitosta. Sen valmistuttua kivihiiltä, maakaasua ja tuotekaasua polttoaineena käyttävä, vuonna 1975 valmistunut Kymijärvi I ajetaan alas, kertoo Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara.

Energiayhtiöt etenisivät kohti kivihiilen käytön lopettamista mieluiten omassa aikataulussa ja käyttäen keinoja, jotka sopivat niiden tilanteeseen parhaiten.

Maakaasun käytön lisääminen on Tiilikaisen ehdottama alkuvaiheen ratkaisu kivihiiltä käyttäville energiayhtiöille. Niissä tälle ehdotukselle ei kuitenkaan erityisesti lämmetä, vaikka se periaatteessa olisikin mahdollista. Esteenä on etenkin hinta ja huoltovarmuus.

Uusi jätevoimalaitos tuottaa jo puolet Vantaan Energian kaukolämmöstä.
– Maakaasun ongelmana on hinta ja saatavuus, tuotantojohtaja Marko Ahl Vantaan Energiasta sanoo.

– Kivihiilikattiloiden muuttaminen maakaasulla toimiviksi on mahdollista mutta kallista. Maakaasun ongelmana on myös hinta ja saatavuus. Huoltovarmuuden takia se vaatii joka tapauksessa varapolttoaineen, sanoo Ahl Vantaan Energiasta.

– Maakaasun markkinahinta on kova ja etenkin lämmöntuotannossa korkeasti verotettu, joten se ei ole houkutteleva vaihtoehto lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Maakaasu on myös fossiilinen polttoaine, vaikkakin kivihiiltä vähäpäästöisempi, Helenin Westergren muistuttaa.

Energiayhtiöt etenisivät kohti kivihiilen käytön lopettamista mieluiten omassa aikataulussa ja käyttäen keinoja, jotka sopivat niiden tilanteeseen parhaiten. Etenkin pääkaupunkiseudulla halutaan ottaa käyttöön useita eri energiantuotantotapoja hukkalämmön hyödyntämisestä bio- ja jätepolttoaineisiin.

Kivihiilen käyttö Suomessa on vähentynyt jo pitkään eikä tälle kehitykselle ole nähtävissä loppua.

Espoossa Fortum Oyj on jo vähentänyt kivihiilen käyttöä reilusti muuttamalla Kivenlahden kaksi öljykattilaa pelletin polttoon soveltuviksi sekä rakentamalla Suomenojalle lämpöpumppulaitoksen, jossa otetaan talteen jätevesien lämpöä. Molemmat hankkeet valmistuivat vuonna 2016. Ne tuottavat noin neljänneksen Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Tänä vuonna uusiutuvan energian osuus kasvaa, jos St1:n geoterminen lämpölaitos Otaniemessä käynnistyy tämänhetkisten suunnitelmien mukaan. Sen on arvioitu tuottavan 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä.

– Nämä ovat olleet isoimpia ratkaisuja. Lisäksi hyödynnämme esimerkiksi datakeskusten ja Espoon sairaalan hukkalämpöä sekä käytämme bioöljyä energian tuotannossa, Ilkka Toijala kertoo.

Kokonaan kivihiilestä päästään eroon Espoossa, kun suunnitelmat Kivenlahden uudesta biokattilasta ja Ämmässuolle HSY:n kanssa yhteistyössä tehtävästä bio- ja kierrätysvoimalaitoksesta toteutuvat. Ämmäsuon hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen olisi valmis aikaisintaan vuonna 2022 tai 2023 ja toinen vuosikymmenen loppupuolella.

– Kivenlahden biokattila mahdollistaa toisen Suomenojan hiilikattilan poistamisen käytöstä. Toisesta voidaan luopua, kun Ämmäsuon voimalaitoksen molemmat vaiheet ovat käytössä, Toijala sanoo.

Vantaalla kivihiilen osuus kaukolämmöntuotannosta on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Iso muutos tapahtui vuonna 2014, kun Vantaan Energia Oy:lle valmistui jätevoimalaitos Itä-Vantaalle. Se tuottaa nyt noin 50 prosenttia lämmöstä. Loppuosa tehdään lähinnä maakaasulla.

Kivihiilen käyttö vähenee ja puupolttoaineet sekä vähäinen määrä turvetta tulevat Vantaalla polttoainevalikoimaan vuoden 2019 alussa. Silloin Martinlaaksossa valmistuvat muutostyöt, joilla vanha öljykattila muutetaan biovoimalaksi.

– Olemme trimmanneet tuotantoamme vähäpäästöisemmäksi. Kun hiilidoksidipäästömme olivat vuonna 2010 vielä 900 000 tonnia, ovat ne nyt 600 000 tonnia ja Martinlaakson hankeen valmistuttua 450 000 tonnia, Marko Ahl kertoo.

– Olemme jo luvanneet luopua kivihiilestä ja tehneet myös selvitystyötä lopun kivihiilenkäytön korvaamiseksi 2020-luvun aikana. Metsäbiopolttoaineet, jätepolttoaineet, hukkalämmön hyödyntäminen ja mahdollisesti geoterminen lämpö tarjoavat tähän mahdollisuuksia, hän jatkaa.

Helsingissä urakka kivihiilen korvaamiseksi on vielä naapurikaupunkeja suurempi, sillä onhan Helen Oy suurin kaukolämmön tuottaja Suomessa. Menossa on mittava investointiohjelma.

Esimerkiksi Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla kivihiilen seassa on poltettu pellettiä kasvavassa määrin vuodesta 2016 lähtien. Salmisaaressa otettiin käyttöön myös Suomen suurin pellettikattila lokakuussa 2017. Sörnäisissä toimii Katri Valan lämpöpumppulaitos ja Esplanadin puiston alle valmistuu uusi lämpöpumppulaitos tänä vuonna. Sähköä tuotetaan Kivikon ja Suvilahden aurinkovoimaloissa.

Suuri muutos tapahtuu vuoteen 2024 mennessä, jolloin Hanasaaren kivihiilivoimalaitos suljetaan ja alue otetaan muuhun käyttöön. Tähän liittyen Helen suunnittelee uusien biolämpölaitosten rakentamista Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Polttoaineeksi on kaavailtu pellettiä ja metsähaketta.

– Pitkällä aikavälillä uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia. Yhteiskunnan sähköistyessä hukkalämpö lisääntyy ja sitä voidaan hyödyntää lämmöntuotannossa. Myös geotermistä lämpöä opitaan hyödyntämään paremmin. Kiinnostava vaihtoehto voi olla myös kaasun tuottaminen sähköllä. Sitä voisi tehdä halvan sähkön aikana ja aurinkovoimalla, Maiju Westergren visioi.

Uutta on myös Kruunuvuorenrannan kallioluoliin suunnitellut energian kausivarastot. Ratkaisussa tilavuudeltaan
300 000 kuutiometrin luolat täytettäisiin kesäaikaan auringon lämmittämällä pintavedellä, jota hyödynnettäisiin lämpöpumppujen energianlähteenä talvikaudella Kruunuvuorenrantaan suunnitellussa ekologisessa kaupunginosassa.

Vaasassa ei ole vielä tehty lopullisia suunnitelmia voimalaitoksen sulkemisesta tai kivihiilen korvaamisesta polttoaineena. Tällä hetkellä 1/4–1/3 laitoksen käyttämästä polttoaineesta on laitosalueella toimivassa biomassan kaasutuslaitoksessa valmistettavaa biokaasua. Raaka-aineena käytetään puuta, josta valtaosa käsitellään omassa käyttöpaikkamurskaimessa.

– Olemme vähentäneet tällä tavalla hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, mutta se ei poista haastetta, jos kivihiilen käyttö lopetettaisiin lakiteitse. Voimalaitoksessa on iso 560 MW:n kattila, jota on vaikea sovittaa muulle polttoaineelle. Kokonaan biokaasuun siirtyminen ei ole oikein realistinen ratkaisu, sillä se vaatisi neljä samankokoista kaasutuslaitosta kuin meillä on nyt käytössä. Se olisi valtaisa investointi ja myös raaka-aineen saatavuus lähialueelta voisi tulla pullonkaulaksi. Todennäköisesti puuta pitäisi tuoda ulkomailta, Mats Söderlund toteaa.

Kieltolaki on kokonaisuudessaan turha – kivihiilen käyttö loppuu ilman sitäkin 2030-luvun aikana.

Kivihiilen käyttö Suomessa on vähentynyt jo pitkään eikä tälle kehitykselle ole nähtävissä loppua. Poltteen haastattelemat energiayhtiöiden edustajat ovatkin vahvasti sitä mieltä, että kieltolaki on kokonaisuudessaan turha – kivihiilen käyttö loppuu ilman sitäkin 2030-luvun aikana.

– Pakko ei ole hyvä ratkaisu, eikä kivihiilen käytön lopettaminen kieltolailla tiettynä vuonna vaikuta merkittävästi ympäristön tilaan. Ilmastopolitiikan näkökulmasta sitä ei voi perustella, Westergren sanoo.

– Valtion puolelta kieltolaki olisi kova päätös. Sehän tarkoittaisi sitä, että energiantuottajat pakotettaisiin romuttamaan hyvää kapasiteettia. Toinen puoli asiaa on huoltovarmuuden säilyttäminen. Kivihiilihän on tässä suhteessa hyvä polttoaine, sillä sitä on helppo varastoida ja se säilyttää lämpöarvonsa. Markkinoiden pitäisi antaa hoitaa asia, Söderlund toteaa.

– Siirtymisen pitäisi tapahtua hallitusti ja joustavasti. Tässä tullaan taas siihen, että meillä on jo olemassa järjestelmä, jolla kehitystä viedään kohti vähäpäästöisempää energiantuotantoa eli päästökauppa. Erilaiset kansalliset toimenpiteet kuitenkin häiritsevät sitä, Toijala arvioi.

Hän muistuttaa myös, että kivihiilen mahdollisesta käytön lopettamisesta vapautuvat päästöoikeudet pitää ostaa pois markkinoilta, jotta toimenpiteellä olisi todellista ympäristövaikutusta. Muuten hiilidioksidipäästöt siirtyvät vain muualle.

– Meitä mahdollinen pakkolaki ei kosketa, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että kivihiilen käytön vähentäminen ja lopettaminen on parasta hoitaa markkinaehtoisesti laitosten järkevän käyttöiän puitteissa. Kyllä energia-alalla yleisesti ajatellaan, ettei pakkolain tapaisia rajoituksia tarvita ja ne voisivat myös johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin valtiota kohtaan, Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara toteaa.

Kivihiilen käyttö väheni 10 prosenttia vuonna 2017
Tilastokeskuksen tammikuun lopussa julkistamien ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Kulutus väheni 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2016, jolloin hiiltä käytettiin 3,6 miljoonaa tonnia. Silloin kivihiilen osuus oli noin 7 prosenttia Suomen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Kivihiilen kulutuksen trendi on ollut laskeva jo yli kymmenen vuotta.
Suurin osa Suomessa kulutetusta kivihiilestä käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kivihiilen käyttö sähkön erillistuotannossa (lauhdevoima) on lähes päättynyt heikon kannattavuuden vuoksi.
Kivihiilellä energiaa tuottavat voimalaitokset
Alholmens Kraft, Pietarsaari
Hanasaari, Helsinki
Kymijärvi I, Lahti
Martinlaakso, Vantaa
Meri-Pori, Pori
Naantali
Salmisaari, Helsinki
Suomenoja, Espoo
Vaasan voimalaitos
Lähde: hiilitieto.fi

Teksti Ismo Myllylä
Kuvat Marja Väänänen

Tilaa Polte-lehti!

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2018