Työskentelin aikoinaan yrityksessä, jota uhkasi likviditeettikonkurssi. Fiksu esimiehemme kehotti alaisiaan keskittymään lyhyen aikavälin ongelmiin ja jättämään pitkän aikavälin suunnittelun vähän vähemmälle. Jos lyhyen tähtäimen ongelmia ei ratkaista, niin pitkällä tähtäintä ei ole.

Ilmastonmuutos on varmasti totta. Suomessakin ilmasto lämpiää, mutta kuten viime viikot ovat osoittaneet Suomessa, Roomassa ja vaikka Brittein saarilla, niin ilmastoa ja säätilaa ei saa sotkea keskenään. Ilmastonmuutosta on pyrittävä hillitsemään. Se on selvä. Jo nyt on nähtävissä polut, joilla maaliikenne voidaan 20 vuoden tähtäimellä siirtää pitkälti hiilineutraaliin maailmaan, samoin sähköntuotanto. Sähköä voidaan helposti siirtää satoja kilometrejä, mutta lämpö on eri juttu.

Oli kerrassaan hyvä asia, että tuo polaaripyörre tuli maaliskuussa eikä tammikuussa. Sähköä tuotiin parissa viikossa kulutushuippujen aikaan yli neljännes kokonaiskulutuksesta. Lämpöä ei vaan voi tuoda. Sitä täytyy tehdä paikallisesti ja juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Ja säätila määrää, kuinka paljon sitä tarvitaan.

Voi olla, että joskus tulevaisuudessa meillä on pienydinvoimaloita korvaamassa kaupunkien CHP-laitoksia, mutta ei samassa aikahorisontissa kuin sähköautoja ja kulutuspaikkaan helposti siirrettävää vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkosähköä. Lämmöntuotannossa on sähköntuotantoa pidempi siirtymäaika, ja se on vain hoidettava parhaalla mahdollisella tavalla. Ellei vettä kaukolämpökattiloissa aleta keittää sähköllä. Mutta se maksaa ja paljon.

Kulunut märkä syksy ja helmi-maaliskuun pakkasjakso osoittivat, että se mikä näyttää paperilla hyvältä, ei välttämättä ole sitä käytännössä. Paperilla näyttää hyvältä, että korvataan esimerkiksi 100 prosenttia tuontifossiilista polttoainetta käyttävän voimalan polttoaine täysin puuhakkeella. Märkä hake kaukolämpölaitoksessa on kuin märkä puu takassa: palaa kyllä, kun sen saa syttymään, mutta ei anna samaa lämpöä kuin kuiva klapi.

Yhdistetyssä lämpö- ja sähkövoimalaitoksessa alhaisempi lämpötila tarkoittaa alhaisempaa palamislämpötilaa, suurempia pienhiukkaspäästöjä, alhaisempaa höyrynpainetta ja sitä kautta heikompaa sähköntuotantoa ja suurempaa polttoaineenkulutusta. Kun tuon kostean hakkeen joukkoon sekoitetaan vaikkapa 10 prosenttia kuivaa turvetta, kaikki mainitut ongelmat poistuvat. Ja alkuperäiseen tuontifossiiliseen polttoaineeseen verrattuna päästöt jäävät murto-osaan. Tähän vielä päälle kokonaan kotimaisen polttoaineen vaikutukset työllisyyteen ja vaihtotaseeseen.

Turve on paras siirtymävaiheen polttoaine matkalla kohti hiilineutraalia lämmitysjärjestelmää.

Missään isossa voima- ja lämpölaitoksessa ei turvetta polteta yksistään, vaan aina se tapahtuu seospolttona puun kanssa. Alkuperäiset syyt seospoltolle ovat paremmat polttoaineominaisuudet ja myös se, että turve pitää kattilan puhtaampana ja estää korroosiota. Nämä ovat todella tärkeitä ominaisuuksia.

Juuri näistä syistä turve on paras siirtymävaiheen polttoaine matkalla kohti hiilineutraalia lämmitysjärjestelmää. Olen kuullut sellaisiakin kannanottoja, että tuontifossiiliset pitäisi lämmityksessä kieltää varsin nopealla aikataululla ja heti perään turve. Jos meillä ei ole vielä sitä tuntematonta, ongelmat poistavaa uutta lämmitystekniikkaa, niin siinä tilanteessa meillä on käsissä vain nykyistä huonompia vaihtoehtoja. Tämä ei varmasti ollut viimeinen säätilaan vaikuttanut kylmä polaaripyörre.

Ahti Martikainen
johtaja, viestintä- ja yhteiskuntasuhteet
Vapo Oy

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2018