Vapo on paljon muutakin kuin energiaa. Tämä on puoli vuotta talossa olleen toimitusjohtaja Vesa Tempakan tärkein havainto ja samalla päällimmäinen viesti ulospäin. Hän sanoo yllättyneensä siitä, miten paljon osaamista Vapossa on ja miten paljon hyviä asioita on meneillään ja on jo tehty muun muassa ympäristöasioiden ja digitalisaation alueilla.

– Vapo on paljon mainettaan parempi yritys, hän toteaa.

Hän sanoo olevansa valtavan innostunut siitä, millaisessa vaiheessa Vapo nyt on ja miten paljon tulevaisuuden lupauksia ja uusien liiketoimintojen ituja yhtiössä on.
Tempakka on innoissaan etenkin liiketoimintamahdollisuuksista, joita turpeen uudet käyttötavat avaavat. Turve ei suinkaan ole vain hiljalleen unohduksiin vaipuva polttoaine, vaan tulee pysymään tärkeänä raaka-aineena tulevaisuudessakin.

– Kymmenen vuoden päästä turvetta käytetään vähintään yhtä paljon kuin nytkin, mutta vain eri tarkoituksiin, hän väittää.

– Itse asiassa uskon, että Suomen turvetuotannon arvo on pidemmälle jalostettuna huomattavasti nykyistä suurempi. Turpeen samoin kuin muiden poltettavien energialähteiden osuus koko energiapaletista todennäköisesti hiipuu vähitellen, mutta turvetta tarvitaan ainakin niin kauan kuin Suomeen tuodaan ulkomailta hiiltä ja maakaasua, hän arvelee.

Siksi uudet avaukset ja liiketoiminnan kehittäminen uusiin suuntiin ovat tarpeen. Tempakka haluaa korostaa, että energiayhtiönä tunnettu ja sellaiseksi itsekin profiloitunut Vapo-konserni on nyt jo johtava tekijä Euroopan kasvualustamarkkinoilla. Vapo-konsernin markkinaosuus on kymmenen prosentin luokkaa toimialalla, joka on vielä hajallaan ja pirstaloitunut.

Kun mietitään jo nykyistäkin Vapoa, se on ihan eri stoori kuin se, minkä ihmiset ovat tottuneet Vapoon yhdistämään.

Tempakka puhuu mielellään “kolmijalkastrategiasta”. Vapon kolme tukijalkaa ovat energia, kasvualustat ja uudet liiketoiminnat, joista lupaavin tällä hetkellä on turpeesta teknisten hiilituotteiden valmistamiseen tähtäävä Carbons-hanke.

Uusia liiketoimintoja on tulossa enemmänkin, sillä Vapossa toimii sisäinen kehitysyksikkö, Vapo Ventures. Sen tehtävänä on uusien liiketoimintojen etsiminen ja kehittäminen. Ideapankissa on jo yli sata ideaa siitä, mitä turpeesta voisi tehdä.

– Uuden kehittäminen vie aikaa, joten tässä ei pidä olla liian kärsimätön. Uskon, että viiden vuoden tähtäimellä useampi idea on jo jonkinasteista liiketoimintaa.
“Maailman paras lähienergian osaaja” on hyvä ja osuva määritelmä polttoainetta ja energiaa tuottavalle Vapolle, mutta Vapoon sisältyy paljon muutakin. Kehittymässä oleva Vapo, jonka uudet toimialat liittyvät ruuan kasvattamiseen sekä veden ja ilman puhdistamiseen, on ihan toisenlainen yritys kuin mielikuva turvetta polttoaineeksi tuottavasta perinteisestä toimijasta.

– Kun mietitään jo nykyistäkin Vapoa, se on ihan eri stoori kuin se, minkä ihmiset ovat tottuneet Vapoon yhdistämään.

Kaikki kolme tukijalkaa ovat hyviä ja kypsiä kasvamaan, eikä mikään niistä ole Tempakan mukaan myynnissä. Kaikkia kolmea yhdistää turve, arvokas kotimainen luonnonvara, jonka varaan kannattaa kehittää liiketoimintaa ja johon tulisi suhtautua samalla tavoin kuin vaikkapa metsään.

– Eri asia on, että monia uusia asioita kannattaa kehittää yhdessä muiden kanssa. Olemme avoimia erilaisille yhteistyökuvioille ja kumppanuuksille uuden kehittämisessä.

– Uuden idean kanssa täytyy aina miettiä, miten se skaalautuu isommille markkinoille tai maailmanlaajuisesti.

Tempakan hehkuttama kasvualustabisnes muodostaa Vapon liikevaihdosta yli neljänneksen, joten sitä voi hyvällä syyllä jo nykyiselläänkin kutsua tukijalaksi. Kasvualustoja konsernissa tuottavat Vapo Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Kekkilä, Hasselfors, Neova ja Tootsi Turvas.

Toimialan tulevaisuuden ennusteet näyttävät hyviltä, sillä sitä tukee kaksi vahvaa, globaalia megatrendiä: kaupungistuminen ja lähiruoka. Kun maailman väestö kasvaa ja keskittyy kaupunkeihin, ruuan tuottaminen lähellä ihmisiä on mielekästä ja entistä tarpeellisempaa.

Kasvihuoneviljely tulee ennusteiden mukaan lisääntymään niissäkin maissa, missä luonnonolosuhteiden puolesta voisi viljellä ulkonakin.

– Viljeleminen ja kasvattaminen pitää tehdä mahdollisimman vesi- ja energiatehokkaasti, sillä vesi ja energia ovat viljelijöiden suurimmat kustannukset. Kasvihuoneissa tehokkuusvaatimus toteutuu. Turve puolestaan on nerokas kasvualusta kasvihuoneviljelyssä, sillä se on vedenpitävä eikä päästä ravinteita läpi ja on lisäksi kompostoitava materiaali, toisin kuin esimerkiksi kilpailijansa mineraalivilla, Tempakka selvittää.

Turve onkin hänen mukaansa kasvualustana lähes korvaamaton. Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä Euroopassa sillä on jo noin 70 prosentin markkinaosuus.

Turvetta käytetään paljon myös eläinten kuivikkeena. Se sopii siihenkin mainiosti, sillä turpeella on antiseptisiä ominaisuuksia, jotka on tunnettu kautta aikojen. Mielenkiintoista on se, että vieläkään ei tiedetä mistä tämä ominaisuus johtuu.

– Kun tutkimme asiaa lisää ja kenties saamme eristettyä tämän kemikaalin tai yhdisteen, ties mitä mahdollisuuksia siitä avautuu, Tempakka pohtii.

Vapossa on parhaillaan meneillään kasvualustabisnekseen liittyvä strategiaprojekti, johon osallistuu henkilöstöä sekä Vaposta että tytäryhtiö Kekkilästä.

– Mietimme, mikä meidän roolimme ja paikkamme tämän toimialan arvoketjussa tulisi olla kolmen vuoden tähtäimellä.

Tempakka itsekin on taloon tultuaan käyttänyt paljon aikaa kasvualustatoimialan eurooppalaisiin asiakkaisiin tutustumiseen ja heidän odotustensa ja toiveidensa kuuntelemiseen.

– Minusta on ollut myös hyvä nähdä, miten tärkeä tekijä Vapo on niillä paikkakunnilla, missä sillä on tuotantoa, oli se sitten energiaa tai jotain muuta. Olemme paikallisesti hyvin vahvasti läsnä kaikissa maissa missä toimimme eli Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kun Vapo-konserni itse työllistää noin 800 henkeä, välillisesti työllistämme kymmenkertaisen määrän. Olemme tärkeä työllistäjä ja veronmaksaja.

– Kannustan avoimuuteen, keskusteluun ja vuorovaikutukseen, Tempakka sanoo.

Puhutaanpa sitten Vaposta energian tai kasvualostojen tuottajana, digitaalisaatio on kaikessa mukana. Sen avulla palvelua voidaan kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi.

– Olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, miten pitkällä Vapossa ollaan tässä ja miten paljon täällä on siihen liittyvää kompetenssia.

Vapo julkisti tänä vuonna uuden liiketoimintahankkeen, Vapo Carbonsin, jonka on tarkoitus aloittaa teollinen tuotanto lähivuosina. Vapo Carbons valmistaa turpeesta teknisiä hiilituotteita.

Vapo Carbonsin tekniikalla turpeesta voidaan valmistaa korkealaatuisia teknisiä hiiliä, joista voidaan jalostaa edelleen erityyppisiä tuotteita useille teollisuuden aloille – näistä tyypillisimpiä ovat aktiivihiili ja hiilimusta.

Näistä lupaavin on selvitysten mukaan aktiivihiili, jota käytetään muun muassa ilman ja veden puhdistamiseen. Vapo on kertonut suunnitellusta tehdasinvestoinnista, jonka suuruusluokka on useita kymmeniä miljoonia euroja. Tehtaan sijaintipaikkaa tai kokoa ei ole vielä päätetty. Mahdollisia sijoituspaikkoja ovat Haapavesi, Ilomantsi tai Seinäjoki.

– Olemme tehneet markkinaselvityksiä ja tutkineet, ketkä olisivat potentiaalisia asiakkaitamme ja ketkä kilpailijoitamme. Johtopäätös on ollut, että meillä on käsissämme tuote, joka on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen. Aikaa on on mennyt myös tuotannon suunnittelemiseen ja testaamiseen tulevan tehtaan toimittajien kanssa, sillä turpeesta ei ole aiemmin tehty hiilikuitua valitsemallamme tekniikalla.

– Kun kaikki testaukset ja selvitykset ovat valmiita, päätämme tehtaan sijaintipaikan puhtaasti taloudellisiin perustein. Tavoitteena on tehdä päätös huhtikuun loppuun mennessä. Teemme mieluummin hitaasti ja hyvin kuin kiirehtimällä, sillä kyseessä on Vapolle erittäin suuri investointi, Tempakka sanoo.

Kasvua Euroopan ulkopuolelta
Maailman väestön kasvaessa ruoan tuottaminen tehokkaasti, vastuullisesti ja ekologisesti on entistä tärkeämpää. Samaan aikaan kaupungistuminen etenee vauhdilla ja kasvisten osuus ihmisten ruokavaliossa kasvaa kaikkialla maailmassa. Puhdas, lähellä tuotettu ruoka on arvossaan.
Muun muassa nämä seikat seikat puhuvat kasvihuoneviljelyn sekä kaupunkiympäristössä tapahtuvan viljelyn ja kasvattamisen puolesta. Vapo on tässä trendissä aallonharjalla.
Tytäryhtiö Kekkilä valmistaa kasvualustoja kasvihuoneviljelyyn. Emoyhtiö Vapo Oy sekä tytäryhtiöt, Virossa toimiva Tootsi Turvas ja Ruotsissa toimiva Neova, puolestaan tuottavat kasvualustojen raaka-ainetta, turvetta, jota ne myyvät kansainvälisille markkinoille.
– Kasvualustamarkkina Euroopassa on noin kahden miljardin euron suuruinen. Markkina on hajallaan ja fragmentoitunut, joten isolla, hyvämaineisella ja vastuullisella toimijalla on hyvät edellytykset menestyä. Kekkilä on Suomessa ja Ruotsissa markkinaosuudeltaan ykkönen ja Euroopan mitassakin yksi johtavista toimijoista, kertoo Kekkilän toimitusjohtaja Juha Mäkinen.
Kekkilä toimii jo nyt kansainvälisesti. Sillä on vientiä 70 maahan, yhteensä kuusi tehdasta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa sekä myyntiyhtiö Espanjassa. Ruotsissa Kekkilä tunnetaan paremmin nimellä Hasselfors, jolla se toimii kuluttajabisneksessä.
– Haemme kasvua ennen muuta Euroopan ulkopuolelta, sillä kuljetuskustannusten vuoksi olemme siellä kilpailukykyisempiä kuin vaikkapa Baltiassa tai Saksassa, missä meillä on paljon kilpailijoita, Mäkinen sanoo.
Kekkilä on erikoistunut vihannesten ja salaattien siemen- ja pientaimituotantoon suunnattujen kasvualustojen kehittämiseen.
– Näissä tuotteissa näemme suurimmat liiketoiminnan kasvumahdollisuudet Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, kertoo Kekkilän liiketoimintajohtaja Tiia Kujanpää.
Kujanpää mainitsee esimerkkeinä tulevista suuntauksista vertikaalisen viljelyn sekä kaupungeissa sijaitsevat ruokatehtaat, food factories.

54-vuotias Tempakka on selvästikin kotonaan uusien strategioiden ja ideoiden parissa ja hän kuvaakin itseään muutosjohtajaksi. Hänen taustansa on vahvasti kansainvälisessä liiketoiminnassa. Viimeksi hän on työskennellyt logistiikkayhtiö K.Hartwallin ja DeLaval Suomen toimitusjohtajana ja sitä ennen Tetra Pakissa Italiassa ja Kanadassa. Kysymykseen, millainen johtaja hän Vapossa haluaa olla, hän vastaa näin:

– Ehkä se, millainen johtaja olen ja haluan olla, juontaa kokemuksestani. Olen tehnyt töitä ruotsalaisomisteisessa Tetra Laval -konsernissa ja sieltä suunnasta varmaan tulee ajatukseni siitä, että ihmiset pitää vetää mukaan muutokseen ja päätöksentekoon ja näin sitouttaa heitä alusta alkaen. Olen johtanut myynti- ja markkinointiorganisaatioita ja rakentanut tuotekehitysstrategioita. Olen ollut myös maataloutta palvelevassa liiketoiminnassa ja johtanut siellä palvelu- ja huoltobisnestä. K.Hartwallin aikana taas rakensin kansainvälistä liiketoimintaa. Yrityksen liikevaihdosta lähes 100 prosenttia tulee viennistä.

– Näkisin, että osallistava johtaminen on minun tapani toimia. Johdan yhdessä ihmisten kanssa. Startegiatyön on muutoksessa oltava jatkuvaa. Kun ympäristö muuttuu, pitää muuttua sen mukana. Kannustan avoimuuteen, keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

– Toinen iso periaatteeni on, että asiakkaan pitää aina tulla ensimmäisenä. Kaiken toiminnan pitää lähteä siitä, miten tuotetaan asiakkaalle lisäarvoa. Asiakkaita pitää kuunnella ja heidät pitää ottaa mukaan suunnittelemaan uusia tuotteita ja toimintatapoja.

– Johtamisessa pitää myös ajatella tarpeeksi isosti. Uuden idean kanssa ei pidä jäädä miettimään, miten sen toteuttaa kotimaassa, vaan kannattaa heti miettiä, miten se skaalautuu isommille markkinoille tai maailmanlaajuisesti.

Tempakka kertoo käyttävänsä vapaa-ajastaan suuren osan itsensä kunnossa pitämiseen. Hän hiihtää, pyöräilee, ui, juoksee, metsästää ja liikkuu luonnossa paljon.

– Olen liikkunut koko ikäni niin paljon, että olen siitä riippuvainen. Se on minulle osa elämäntapaa. Jollen pääse vähän aikaan urheilemaan, huomaan nopeasti, että en jaksa yhtä hyvin. Olen sellainen urheilun sekakäyttäjä, hän naurahtaa.

Urheilun lisäksi hän nikkaroi mielellään ja tekee asioita käsillään. Perheellä on kesämökki Kemiössä. Sielläkin on aina menossa jokin rakennushanke. Kesällä pitää olla kaksi projektia – toinen ulkona ja toinen sisällä sadepäivien varalta. Perheen toinen vapaa-ajanpaikka on metsätila Petäjävedellä, lähellä Jyväskylää.

– Siellä yritän tehdä metsätöitä sikäli kuin ehdin. Olen myös opettanut lapsilleni, miten puita istutetaan hakkuiden jälkeen ja muuta metsänhoitoon liittyvää.
Tempakan perheeseen kuuluvat pankkialalla työskentelevä vaimo ja kolme lasta.

– Vanhemmat pojat ovat jo muuttaneen pois kotoa opiskelemaan. Molemmat opiskelevat kauppatieteitä Turussa eli seuraavat vanhempiensa esimerkkiä. Tytär on vielä lukiossa.
Perheen tärkeä ja opettavainen yhteinen kokemus on ollut yhteensä kahdeksan vuoden ulkomaankomennus Kanadassa ja Italiassa. Omien sanojensa mukaan Tempakka ei oppinut kunnolla puhumaan italiaa, toisin kuin muu perhe, sillä hän oli paljon matkoilla ja lisäksi työkieli Tetra Pakissa oli englanti.

Tärkeintä on, ettei juutu mihinkään yhteen ismiin tai oppisuuntaan. Pitää katsella asioita laajasti ja eri näkökulmista.

Liikunnan lisäksi Tempakka kertoo myös lukevansa paljon, sekä tieto- että kaunokirjallisuutta “laidasta laitaan”. Mielikirjailijaa tai teosta hän ei osaa nimetä, mutta yleisesti ottaen hän lukee mieluiten aihepiireistä, jotka liittyvät ajankohtaisiin asioihin ja tilanteisiin työssä. Nyt kun mielessä ovat Vapon strategiat, hän on lukenut muun muassa yhdysvaltalaisen kenraalin Stanley McChrystalin teosta Team of Teams, joka käsittelee johtamista ja strategiatyötä.

– Tärkeintä minusta on, ettei juutu mihinkään yhteen ismiin tai oppisuuntaan. Pitää katsella asioita laajasti ja eri näkökulmista. Esimerkiksi kun olin lanseeraamassa K.Hartwallia Yhdysvaltoihin presidentinvaalien aikaan, ei siellä riittänyt, että seuraa vain yhtä mediaa. Jos haluaa kurkistaa amerikkalaiseen ajatteluun ja ymmärtää sitä, pitää seurata sekä CNN:n että FOXin uutisia, joilla on aivan eri maailmankuva. Totuus lienee siinä välissä.

Tempakkaa kuunnellessa on helppo uskoa, että hän todella nauttii työstään ja paneutuu mielellään kaikkeen siihen liittyvään.

Vapoa hän kuvaa itselleen valtavan mielenkiintoiseksi haasteeksi, missä hän pääsee käyttämään aiemmin hankkimaan kokemusta uudella toimialalla ja lisäksi jännittävässä kehitysvaiheessa olevassa yrityksessä.

Rivien välistä voi helposti lukea myös, että Vaposta kuullaan lähiaikoina kiinnostavia uutisia.

Teksti Kirsi Hytönen
Kuvat Teemu Tervo ja Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2017