Henkilönostin kiikuttaa kunnossapitoinsinööri Tommi Mäkelän korkeuksiin. Pellettisiilon katolta alkaa kuulua poranterän pyörähtelyä ja ruuvinvääntimen surinaa. Muutamassa hetkessä työ on tehty. Uudenlainen mittaussensori on asennettu siilon katolle Vapon lämpölaitoksella Nousiaisissa.

– Olisiko neljä minuuttia mennyt. Kyllä siitä vielä minuutin saa hiottua pois, kun vähäntreenataan. Vielä laitetaan tänään pari sensoria kiinni, Mäkelä nauraa.

Mäkelän auton takapenkillä odottaa asennusta vielä laatikollinen Vapon sensoreita, jotka mittaavat pellettimäärän ja lähettävät tiedon eteenpäin järjestelmään.

Jos Mäkelän sensorit asennettaisiin samaan paikkaan, aikaa ei paljon kuluisi, mutta lämpölaitokset eivät yleensä sijaitse ihan vierekkäin. Nostin kuljettajineen pitää järjestää jokaiseen kohteeseen erikseen paikalliselta alihankkijalta. Mutta kun laitteet on kerran asennettu, elämä helpottuu.

 

Ennen sensoriaikaa mittaus tehtiin ”paikallisesti havainnoimalla”

Ennen sensoriaikaa mittaus on tehty ”paikallisesti havainnoimalla”. Käytännössä siis jonkun on täytynyt mennä lämpökeskukseen ja kurkistaa siiloon todetakseen pelletin määrän.

Sensori mahdollistaa osaltaan paremman palvelun automatisoimalla ja digitalisoimalla pelletin tilausketjun. Nyt Vapo tarjoaa tämän mahdollisuuden myös asiakkailleen.
Omiin laitoksiinsa Vapo tekee kaikki sensoriasennukset itse. Asiakkaiden kanssa sovitaan tapauskohtaisesti, kumpi osapuoli asennuksen tekee.

– Sensoriteknologian käyttöönotolle oli kahdenlaista tarvetta. Ensinnäkin halusimme paremman tilannekuvan laitostemme pellettivarastojen täyttöasteista logistiikan tehostamiseksi. Toiseksi mietittiin sitä, vaaditaanko pellettitilauksien tekemiseen todellakin se, että jonkun on käytävä todentamassa jokaisen siilon tilanne, vai voitaisiinko mittaus automatisoida, sanoo järjestelmäsuunnittelija Jussi Kataja Vaposta.

Kompaktin kokoinen sensori mittaa pelletin määrää ultraäänen avulla. Asennus ei vaadi johtoja tai kaapeleita.

Vapon pellettilogistiikalta tällaiset työkalut puuttuivat, mutta varastotietoa kuitenkin jatkuvasti kaivattiin. Käytännössä jouduttiin aina odottamaan, että kuljettaja, laitoksesta vastaava tai joku muu käy toteamassa paikan päällä, tarvitaanko täydennystä. Sitten tehtiin tilaus.

Pelletit kuljetetaan paikalle ajoneuvoyhdistelmällä, joten myös logistiikka aiheutti päänvaivaa: jos tiettyyn siiloon ei menekään koko autollista, mihin loppuosa pellettikuormasta viedään?

Vapolla oli monessa kohteessa olemassa jo mittausteknologiaa, mutta valtaosassa ei vielä mitään. Yhtiössä alettiin tutkia erilaisia teknologioita ja etsiä sopivaa sensoria. Huomattiin, että kustannuksissa on isoja eroja, varsinkin kun otetaan myös asennus huomioon.

– Etsimme ratkaisua, joka on riittävän tarkka, toimintavarma ja kustannustehokas asennuksineen kaikkineen, ja jonka päälle voimme tuoda pilvipalveluumme tilannekuvanäkymän. Monia eri teknologioita kartoitettiin ja löydettiin mittaukseen sellainen ratkaisu, jossa mittausanturi, tiedonsiirtoyksikkö ja akku ovat yhdessä paketissa. Sensori on täysin itsenäinen, kompakti IoT-ratkaisu, Kataja sanoo.

Sensorin pilotointi aloitettiin Vapon Muuramen laitoksessa alkuvuodesta 2017. Kokemukset osoittautuivat hyviksi, joten käyttöä laajennettiin. Mukaan tuotiin raportointia, visualisointia ja tulevan kulutuksen arviointia.

Nekin kohteet, joissa on jo painoon perustuva mittausjärjestelmä, voidaan kytkeä Vapon palveluun.

Vapon asiakkailla on omilla laitoksillaan erilaisia menetelmiä pellettimäärän seurantaan. Nekin asiakkaiden kohteet, joissa on jo esimerkiksi painoon perustuva mittausjärjestelmä, voidaan kytkeä tiedonkeruuratkaisun avulla Vapon palveluun. Pilvikytkentää Vapo on pilotoinut myös Nivos Energia Oy:n eri kohteissa Mäntsälässä.

– Siitä saatiin niin hyvät kokemukset, että voimme lähteä viemään hommaa eteenpäin. Nyt suunnitelmissa on ottaa ratkaisu käyttöön kaikissa Vapon kohteissa kunkin kohteen valmiuden mukaan. Kokonaistilanteeseen yhdistetään hälytystoiminnot ja automaattiset tilaustoiminnot. Olemme tuotteistaneet ratkaisun asiakaskunnallemme. Voimme toimittaa koko mittauspaketin tai sitten pilvikytkennän nykyiseen mittausratkaisuun, Kataja kertoo.

Ratkaisu on suunnattu tässä vaiheessa keskikokoisille ja suurille yritysasiakkaille, eli lämpölaitoskokoluokalle ja siitä isommille toimijoille. Kotitalouksillekin ratkaisun voisi Katajan mukaan toteuttaa, jos kiinnostusta löytyy.

Vapon osalta nyt ollaan käyttöönottovaiheen alkupuolella. Tätä kirjoitettaessa noin kaksikymmentä sensoria on asennettu.

– Haluamme pilotoida konseptin kunnolla. Näkyvyys siilojen kulloiseenkin tilanteeseen on ihan eri tasolla kuin ennen. Sen lisäksi, että näemme, paljonko siilossa on tavaraa, näemme myös kulutusarvion siitä, miten kauan polttoainetta riittää. Sitä kautta voidaan järjestää logistiikka tehokkaammin. Asiakkaille voimme tarjota ratkaisua jo nyt näkyvyyden ja perustyökalujen suhteen.

Helppo asentaa
Pellettisensori on käytännön esimerkki IoT:sta (Internet of Things) ja digitalisaatiosta. Internetiin kytkettävä laite tekee mahdolliseksi tulevan pelletin käytön ennustamisen ja tarpeeseen reagoinnin.
Sensori on kompakti paketti. Ulkopuolelta käsin katolle asennettava sensori mittaa ultraäänellä siilossa olevan pelletin pintaa. Mittausdata siirretään mobiiliverkon kautta Vapon pilvipalveluun.
Muutaman kymmenen sentin mittaiseen sensoriin on saatavilla adaptereita eri kattokulmille. Asennus ei vaadi sähkömiestä, kaapelointeja tai muita isompia toimenpiteitä.
– Helpompi tämä on asentaa kuin mikään. Tehdään sopiva reikä siilon kattoon, kiinnitetään kuusi ruuvia, asennettaan mittari sekä akku paikalleen ja laitetaan kansi kiinni. Minkäänlaisia johtoja tai kaapeleita ei tarvita. Ei tarvitse muuta kuin poran. Ja toki myös nostimen – tikkailta käsin ei näitä hommia saa tehdä, sanoo kunnossapitoinsinööri Tommi Mäkelä.
Laite on asennuksen jälkeen käyttövalmis ja käynnistyy automaattisesti. Valmistusnumero otetaan asennuksen yhteydessä ylös, jolloin järjestelmä tietää, mitä siiloa kyseinen sensori mittaa.
Vielä yhden vinkin Mäkelä heittää asennusta suunnittelevalle.
– Sijoituskohdan kanssa pitää olla sikäli tarkkana, ettei sensori osu siilon täyttöputkien kohdalle. Sensorin pitää nähdä esteettömästi siilon pohjaan asti, Mäkelä neuvoo.

Katajan mukaan sensoriratkaisun kaltaiset IoT-sovellutukset mahdollistavat tulevan digimurroksen.

– Mittaus- ja sensoriteknologiat kehittyvät, IoT:n alle tulee koko ajan uusia mahdollisuuksia, koneäly lisääntyy ja automaatiotaso nousee tulevaisuudessa huomattavasti. Järjestelmä hälyttää, kun pellettitaso laskee määrätylle tasolle ja voi tilata automaattisesti lisää polttoainetta. Vapo seuraa pelletin määrää ja reagoi tarvittaessa. Tämän ratkaisun avulla asiakas voi nukkua yönsä rauhassa ja keskittyä omiin tehtäviinsä, Kataja sanoo.

Innostuitko? Sensorin saa helposti ottamalla yhteyden Vapon paikalliseen myyntipäällikköön.

Teksti ja kuvat Antti Kirves

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2017