Yli puolet ruotsalaisista asunnoista ja muista rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Kerrostaloasunnoista lähes 90 prosenttia lämpiää kaukolämmöllä. Samaan tapaan kuin Suomessakin kaukolämmön hyödyntäminen Ruotsissa on yleisintä suurissa kaupungeissa, joissa tiheä rakentaminen helpottaa kaukolämpöverkon rakentamista.

Vapon ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB on mukana myös kaukolämpöverkkojen rakentamisessa. Yhtiö on kehittänyt mallin, jolla kaukolämpö tuodaan järkevästi myös pienten yhdyskuntien ulottuville.

Neovan rakentama uusi kaukolämpöverkko otettiin käyttöön vuonna 2014 Östhammarin kunnassa, joka sijaitsee noin 130 kilometriä Tukholmasta koilliseen. Tänä syksynä yhtiö laajensi Östhammarin kaukolämpöverkkoa.

Parhaillaan Neova rakentaa kaukolämpöverkkoa Jönköpingin eteläpuolella sijaitsevaan Gislavedin kunnan Smålandsstenarin kylässä. Smålandsstenarin kaukolämpöasiakkaat pääsevät nauttimaan kotimaisella biopolttoaineella tuotetusta lämmöstä jo tämän vuoden lopussa.

Tavoitteenamme on kestävän kehityksen ja paikallisen energian käytön edistäminen

– Uusien kaukolämpöverkkojen rakentaminen on Neovalle tärkeää, sillä tavoitteenamme on kestävän kehityksen ja paikallisen energian käytön edistäminen. Paikallisesti tuotettuun bioenergiaan perustuvan kaukolämpöverkon rakentaminen on yksi merkittävä askel tähän suuntaan, toteaa Neovan markkinointipäällikkö Fredrik Borg Dunge.

Neova neuvottelee kaukolämpöverkon toteuttamisesta usean ruotsalaiskunnan kanssa. Monet kunnat haluaisivat ympäristöimagonsa takia siirtyä kaukolämmössä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisiin kotimaisiin biopolttoaineisiin.

– Kaukolämpö on asiakkaan kannalta helppo, luotettava ja turvallinen ratkaisu. Yhdyskunnan kannalta kaukolämmön käyttö voi olla hyvin energiatehokasta ja resursseja säästävää, sillä lämpölaitoksessa voi polttaa muille kelpaamatonta biopolttoainetta, esimerkiksi hakkuujätettä, metsä- ja paperiteollisuuden puujätettä tai muuta poltettavaa jätettä. Kaukolämpöverkko voi hyödyntää myös teollisuuden tai tietokonesalien ylijäämälämpöä, Dunge luettelee.

Teksti Johanna Haveri
Kuva Jonas Malmström

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2017