Vaikka kevät ja kesä ovat tänä vuonna olleet pohjoisella pallonpuoliskolla erittäin kuumia, täällä Pohjolassa on ollut kylmää ja kosteaa. Tämä näkyy myös Vapo-konsernin tämän vuoden turvetuotantoluvuissa. Suomessa, Ruotsissa ja Virossa jäätiin yleisesti ottaen vähän tämän vuoden tuotantotavoitteista, mutta alueelliset ja tuotekohtaisesti tuotannossa oli suuria eroja.

Vapo Oy:n, Kekkilä Groupin, virolaisen AS Tootsi Turvaksen ja ruotsalaisen Neova AB:n yhteenlaskettu turvetuotanto tänä vuonna on reilut 9 miljoonaa kuutiota.

Noin 7 miljoonaa kuutiometriä eli suurimman osan yhteenlasketusta tuotannosta tuottaa Vapo Oy. Sen tuotanto jakautuu isojen lämpö- ja voimalaitosten käyttämään jyrsinpolttoturpeeseen (6 milj. m³), pienempien lämpölaitosten ja kuluttajien hyödyntämään palaturpeeseen (0,5 milj. m³) sekä ympäristöturpeeseen (0,8 milj. m³), jota hyödynnetään maatilojen kuivikkeena sekä kasvualustojen raaka-aineena.

Kekkilän tuottama noin 430 000 kuution turvemäärä jalostetaan kasvuturpeeksi. Tootsi Turvaksen 600 000 kuution tuotanto on pääasiassa kasvuturvetta. Kekkilän tuotannosta lähes 70 prosenttia menee ammattiviljelijöille. Myös Tootsi Turvas myy kasvuturvetuotantonsa pääasiassa ammattikäyttöön. Neovan noin 1 miljoonan kuution turvetuotanto käytetään lämmöntuotantoon, kasvuturpeeksi, ja lisäksi siitä jalostetaan aktiivihiiltä. Yhtiöiden asiakaskunta ja tuotteet ovat pysyneet viime vuoden kaltaisina.

Säästä riippuvaisen tuotannon takia puskurivarastojen kerääminen joka kesä on tärkeää.

Pääsääntöisesti turvetuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Kylmä kevät sekä viileänä ja tasaisen kosteana jatkunut kesä eivät suosineet turvetuotantoa Suomessa, Ruotsissa tai Virossa. Vaikka valmistautuminen kesän tuotantoon oli hyvä, kesän tuotantolukemat jäivät monin paikoin alle tavoitteiden. Onneksi varastoissa on puskuria myynnin turvaamiseksi. Säästä riippuvaisen tuotannon takia puskurivarastojen kerääminen joka kesä on tärkeää.

Kekkilän tuotantopäällikkö Riku Viitanen muistuttaa, että joka yksikössä pitäisi ylläpitää riittävää varastoa myynnin turvaamiseksi myös huonon tuotantokesän jälkeen.

– Vaikka sää vaikuttaa turvetuotantoon, tärkeintä on, että tuotteen laadusta ei tingitä. Me pärjäsimme suhteellisen hyvin tuotantoomme kuuluvien tummien kasvuturpeiden ansioista, Viitanen sanoo.

Vapon Baltian liiketoiminnoista vastaava johtaja Matti Puuronen on tyytyväinen siihen, että kasvuturpeilla on menekkiä ja että vakioasiakkailla Euroopassa kauppa on käynyt hyvin.

Kasvuturpeen kysyntä näyttäisi muutenkin olevan nousussa. Esimerkiksi Tootsi Turvaksen kasvuturvetuotantoa viedään 17 maahan, pääosin Eurooppaan. Jonkin verran vientiä on kokeiltu myös kaukomarkkinoille. Viennin kannalta on tärkeää, että logistiikka toimii ja että toimitusvarmuus säilyy myös tuotannon vaihteluissa.

Tootsi Turvas sai juuri kasvuturvetuotteilleen RHP-sertifikaatin. Se on laadukkaille turvetuotteille myönnettävä hollantilainen laatumerkki.

– Uskomme, että RHP-sertifikaatti lisää tuotteidemme kysyntää Hollannin markkinoilla jo tulevalla kasvukaudella, Puuronen kertoo tyytyväisenä.

Myös Neovan toimitusjohtaja Thorbjörn Claesson kertoo kasvuturpeen kysynnän kasvaneen, vaikka Neova on ilokseen saanut myös uuden energia-alan asiakkaan.

– Vaikka pääsimme tuotantotavoitteisiimme, yleisesti ottaen Ruotsissa on ollut huono tuotantovuosi. Alueelliset erot ovat isoja, ja sateista johtuen etenkin Etelä-Ruotsissa on jopa pulaa turpeesta, Claesson sanoo.

Tuotantotavoitteista jääminen tietää aina yksikkökustannusten nousua, sillä kiinteillä kustannuksilla on silloin vähemmän jakajia. Tämä tullee näkymään negatiivisesti myös konsernin tuloslaskelmassa ensi kesänä.

– Viime vuonna samassa tilanteessa käynnistimme voimakkaan kustannussäästöohjelman, jolla pyrittiin minimoimaan tappioita. Tänä vuonna teimme strategisen päätöksen panostaa suurten säästöjen sijaan kenttien kunnostukseen, jotta pystymme varmistamaan ensi kesän tuotannon onnistumista, kertoo Vapon tuotantojohtaja Juha Koskiniemi.

Koskiniemen mukaan Vapon pohjoisella alueella on tänä vuonna tehty suuria muutoksia tuotannossa. Niiden tavoitteena on varmistaa tulevaisuuden tuotanto- ja toimitusketjun vaatimat suuremmat yksikkökohtaiset joustot. Nyt ensimmäistä kertaa laajemmin kokeiltu uusi alueurakoitsijasopimusmalli on ollut toimiva ja sitä tullaan varmasti laajentamaan Vapon sisällä. Toiveena on, että toimintamallin muutos tasaa turvetuotannon tulosta tulevina tuotantokausina.

Teksti Johanna Haveri
Kuva iStock

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017