Kekkilässä kehitetään jatkuvasti ympäristöystävällisiä ja turvallisia turvepohjaisia kasvualustoja ammattilaisviljelijöiden tarpeisiin. Tavoitteena on rakentaa eri ainesosista muun muassa vihannesten, marjojen ja yrttien kasvatukseen sekä niiden kastelujärjestelmiin sopivia tuotteita.

Tähän asti alustoja on tehty sekoittamalla kasvuturpeeseen esimerkiksi savea, hiekkaa, kookosmursketta ja perliittiä, joka on raemaista, kuumentamalla valmistettua kiviainesta. Nyt näitä ainesosia on korvattu kotimaisella sammaleella.

– Eri ainesosilla on haettu tuotteisiin turpeen ominaisuuksia vahvistavia tai täydentäviä ominaisuuksia, esimerkiksi ilmavuutta, kertoo Kekkilä Professionalin tuotepäällikkö Kari Silokangas.

Sammalta on tutkittu reilut 10 vuotta, ja tulosta alkaa vihdoin näkyä. Viime vuonna Kekkilä toi markkinoille ensimmäisen ammattiviljelijöille suunnatun kasvualustan, johon on sekoitettu sammalta.

– Koska sammal on suon elävää pintakerrosta, sen rakenne pysyy viljelyn aikana tasaisempana ja se maatuu hitaammin kuin turve, Silokangas selittää.

Kasvualustoissa käytettävä rahkasammal on erittäin nopeasti uusiutuva raaka-aine.

Sammaleen huokoisuus lisää kasvualustan ilmatilaa, ja sen rakenne pysyy turvetta paremmin kasassa. Lisäksi sammaleen kasvitauteja torjuvat ominaisuudet ovat erilaiset kuin turpeella, jolloin ne täydentävät toisinaan. Yhdistelmän ansiosta viljelyssä voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä.

Ensi vuonna Kekkilä lanseeraa tuotteen kurkun, tomaatin ja mansikan kasvihuoneviljelyyn. Natural Control on rakennettu täysin kotimaisisista, suosta saatavista raaka-aineista, ja se on päällysmuovejaan myöden täysin biohajoava.

Sammal imee hyvin vettä itseensä, minkä ansiosta kasvualusta kostuu tasaisesti ja juurilla on mahdollisuus käyttää kasvualustan koko volyymi hyväkseen. Asiakkailta on tullut kiittävää palautetta.

– Tuote on toiminut erittäin hyvin salaatin ja yrttien kiertovesiviljelyssä nimenomaan vähävaloisena kautena. Kasvien juuristo on pysynyt aiempaa paremmassa kunnossa, jolloin viljely on helpompaa ja varmempaa. Se taas tietää viljelijöille tasaisen ja runsaan sadon.

Silokangas muistuttaa, että kasvualustoissa käytettävä rahkasammal on erittäin nopeasti uusiutuva raaka-aine.

– Suon pinnasta nostetaan enintään 20 senttimetrin kerros, jolloin sammal uusiutuu täysin noin 20–25 vuodessa. Jo seuraavana keväänä suon pinnassa on näkyvissä uutta vihreää, ja parin vuoden päästä siinä ei huomaa mitään jälkiä nostosta. Tämä edellyttää, että sammalta ei nosteta liian syvältä ja että suohon jää hankasilmuja, joista sammal pääsee taas kasvamaan.

Teksti Miina Poikolainen
Kuva Kekkilä

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017