Espoon Master Golfissa sataa, joten Vapon liiketoimintajohtaja Markus Hassinen asettuu kuvattavaksi Bodomin kartanon klubitalon yläkertaan. Hole-in-onesta puhutaan myöhemmin. Ensin Hassinen saa kertoa, mitä energia-alalla tapahtuu ja minkälaisella pelisuunnitelmalla Vapo tähtää tulevaisuuteen.

Hassinen aloittaa. Suomessa on talvisin keskimäärin kylmä, ja siksi isommissa kaukolämpöverkoissa voidaan lämmöntuotannon yhteydessä tehdä myös sähköä. Koska sähkö on pitkään ollut edullista, kaukolämpöverkoissa on investoitu lähinnä pelkkään kuuman veden tuotantoon. Kohtuullisella lisäinvestoinnilla höyryn tuotantoon voitaisiin kuitenkin rakentaa optio investoida myös sähköntuotantoon – jos sähkön hinta joskus nousee riittävälle tasolle.

– On iso riski, että Suomessa kannibalisoidaan sähköntuotannon potentiaalia, jos kaukolämpöverkkoihin rakennetaan pelkkää lämmöntuotantoa ilman mahdollisuutta samassa laitoksessa tapahtuvaan sähköntuotantoon. Tässä on päättäjille ja poliitikoille miettimisen paikka.

– Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on Suomessa keskeinen tapa varmistaa sähkötehoa kylmempinä vuodenaikoina. Se on myös kansallinen kilpailukykytekijä ja ainutlaatuinen mahdollisuus, Hassinen sanoo.

– Rakensimme viidessä vuodessa koko liiketoiminta-alueen organisaation pitkälti uudelleen. Meillä kannustetaan moniosaajuuteen, sanoo Markus Hassinen.

Hassinen kehottaisi päättäjiä miettimään suomalaisia voimavaroja ja toisaalta sähkötehon riittävyyttä. Yhteiskunta sähköistyy, ja talouskasvua tukeva teollisuus vaatii tasaisesti sähköä. Monessa maassa rakennetaan tuulivoimaa, josta Hassisen mielestä kyllä saadaan sähköä silloin kun tuulee, mutta ei välttämättä riittävää sähkötehoa aina kun sitä tarvittaisiin.

– Meillä on osaamista, kylmä ilmasto, metsää ja turvetta. Meidän kannattaa katsoa myös teollisuuden kilpailukyky-, työllisyys- ja huoltovarmuus-näkökulmista sitä, että hyödynnämme kansallisia resurssejamme mahdollisimman tehokkaasti. Rakennetaan niistä yhteiskunnalle kunnon tukijalkoja.

– Kun turvetta ja puuta poltetaan yhdessä, päästään hiilidioksidipäästöissä alle kaikkien fossiilisten tuontipolttoaineiden ominaispäästötason. Suomen vahvuus on kotimaisten resurssien monipuolisessa hyödyntämisessä teollisuuden kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Nykyisen hallitusohjelman energiapoliittiset linjaukset ovat Hassisen mielestä hyviä, jos niissä vain pystytään pysymään pitkällä aikavälillä.

– Vähennetään tuontipolttoaineita ja rakennetaan monipuolisesti kilpailukykyistä energiantuotantoa omien luonnonvarojen ja uusien teknologioiden varaan. Vaikka erilaiset tukimekanismit ovat EU:ssa poliittinen realiteetti niin nyt kuin tulevaisuudessakin, tulisi energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa vaalia.

Hassisen mielestä nykyisen hallituksen normienpurkutoimet ovat merkittävästi edistäneet energiatoimialan digitalisaatiota.

– Paras esimerkki tästä on hiljattain päivitetty painelaitelaki ja -asetus, joka mahdollistaa myös suurien voimalaitosten modernin etäkäyttötoiminnan. Toivottavasti seuraavatkin hallitukset edesauttavat suomalaisen energia- ja teknologiateollisuuden yritysten kehittymistä globaaleiksi avainpelaajiksi meneillään olevan neljännen teollisen vallankumouksen aikakaudella.

Organisaatiomme on ketterä, byrokratiaa on vähän ja hierarkia on matala.

Keskittyminen organisaation kompetenssien ja potentiaalin rakentamiseen, resurssitehokkuuteen ja mittakaavaetujen hyödyntämiseen. Siinä Markus Hassisen menestysresepti ja eväät Vapon tulevaisuuteen.

Hassinen tuli Vapoon elokuussa 2011, jolloin yhtiön strategiaa alettiin uudistaa. Vapo päätti keskittyä energia-arvoketjuun, johon kuuluvat polttoaineet sekä lämpö- ja sähköliiketoiminta. Saman vuoden lopulla hän otti vastuun Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen vetämisestä.

Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kannattavuus oli heikko. Konsulttitaustainen Hassinen on ikänsä kehittänyt investointiprojekteja, istunut ruotsalaisen monialakonsulttiyhtiön Suomen johtoryhmässä ja tottunut katsomaan asioita osaamisen kautta. Nyt hän katsoi, että osaamista puuttui Vapon lämpö- ja sähköliiketoiminnasta. 2012 alussa tehtiinkin päätös siirtää liiketoiminta-alueen johto-, tuki- ja kehitystoiminnot pääkaupunkiseudulle.

– Helpoimmin huippuosaajia ja osaamispotentiaalia löytää pääkaupunkiseudulta. Rakensimme viidessä vuodessa koko liiketoiminta-alueen organisaation pitkälti uudelleen. Kokonaisvaltaisessa muutoksessa myös voimalaitosten operaattorien toimenkuva muuttui kokonaan. En tiedä toista energiayhtiötä, jossa organisaatio olisi näin kokonaisvaltaisesti uudistettu.

Osaamisella on Hassisen mielestä Vapolle valtava merkitys.

– Meillä kannustetaan moniosaajuuteen, joka mahdollistaa paitsi rikkaamman työnkuvan, myös organisaation tehokkuuden eri tilanteissa. Lisäksi eri osa-alueiden huippuosaajat pystyvät yhdessä tekemään asioita ihan eri tasolla ja saamaan aikaan jotain sellaista, mitä yksittäinen ihminen ei osaisi edes kuvitella. Siinä on sen kauneus.

Sähköä halvalla
Samoihin aikoihin kuin Hassinen tuli Vapoon, sähkön hinta putosi yli 40 eurosta megawattitunnilta ennätyksellisen alas. Alhaisella hintatasolla on myös pysytty, ja nyt ollaan noin 30 eurossa megawattitunnilta.
– Tuotantorakenne suhteessa kulutukseen määrittää sähkön hinnan. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla muuttuvilta kustannuksiltaan edullisin tuotantomuoto on vesivoima. Tuulikaan ei maksa mitään, joten sama koskee tuulivoimaa. Seuraavaksi edullisin vaihtoehto on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto kilpailukykyisillä polttoaineilla ja sen jälkeen vaikkapa tanskalainen hiililauhdetuotanto, joka on aiemmin määrännyt sähkön hintaa, Hassinen sanoo.
Vähentynyt kysyntä maailmalla on laskenut kivihiilen hintaa, mikä puolestaan on laskenut sähkön hintaa. Myös sähkön hinnan odotukset ovat olleet matalalla.
– Tuulivoimaa rakentavat yhtiöt uskovat, että teknologian kehitys tekee siitä kannattavaa ilman tukia. Poliittisten päättäjien on hyvä ymmärtää, ettei tuulivoima takaa tehoa. Kansallisenkin edun mukaista olisi säilyttää optioita ja rakentaa kustannustehokasta sähköntuotantokapasiteettia. Tanskan hiililaitoksetkin vanhenevat, ja vanhaa kapasiteettia poistuu koko ajan markkinoilta. Siksi Suomen on hyvä rakentaa optioita kustannustehokkaaseen sähköntuotantopotentiaaliin. Teho pitää kuitenkin taata.
Viime vuosien ilmiö on, että lämmön kuluttajilla Suomessa ja Ruotsissa on mahdollisuus irtautua kaukolämpöverkosta lämpö- tai maalämpöpumppuja hyödyntämällä. Sähkön hinta ja jakelukustannukset yhdistettyinä lämpö- tai maalämpöpumppujen kustannukseen määrittävät markkinahinnan myös kaukolämpöverkoissa.
– Enää ei riitä, että kaukolämpö on kilpailukykyistä, vaan myös asiakaskokemuksen täytyy olla hyvä. Meillä tehdään asiakkaalle läpinäkyvää hinnoittelua, viestitään lämpöön liittyvistä asioista ja tarjotaan kumppanuusmallilla lämmönvaihtimen kunnon tarkistusta. Tulossa on myös muun muassa mukavaa kodin lämpötilan hallintaa kumppanien avulla, Hassinen sanoo.

Yrityskuvatutkimusten mukaan mielikuva Vaposta työnantajana on koko ajan kohentunut samalla, kun yhtiö on tullut tunnetummaksi nuorten keskuudessa.

– Nuoret ovat meille tärkeitä, ja meillä on kaiken aikaa opiskelijoita kasvamassa osaksi vapolaista asiantuntijayhteisöä. Meillä on hyvä sekoitus seniori- ja junioriosaamista. Organisaatiomme on ketterä, byrokratiaa on vähän ja hierarkia on matala. Päätöksiä tehdään nopeasti ja uusia asioita kehitetään yhdessä ja vauhdilla. Kurinalaisesti, mutta niin, että hauskaa on.

Vapossa uskotaan resurssitehokkuuteen. Hassisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että energiantuotannossa hyödynnetään luonnonvaroja ja -materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi.

Vapo on myös ostanut lisää kaukolämpöverkkoja ja -liiketoimintaa. Forssassa, Salossa ja Sotkamossa yhtiö on investoinut lämmön talteenottoon savukaasuista, mikä nosti energiantuotannon hyötysuhdetta parillakymmenellä prosentilla.

Kun tiimi oli saatu kokoon ja Vapo investoinut energiatehokkuuteen ja myynyt osiaan pois, seuraava askel oli etsiä mittakaavaetuja ja kustannustehokkuutta melko suuresta määrästä voimalaitoksia, kaukolämpöverkkoja ja lämpökeskuksia ympäri Suomea ja Ruotsia.

Viidessä vuodessa Vapo on saanut nostetuksi energiatehokkuuttaan merkittävästi. Yhtiö pyrkii keskittymään osaamiseensa lähienergian koko arvoketjussa. Tuulivoimaa ja muuta sähkön tuotantokapasiteettia on myyty siellä, missä tuotanto ei ole ollut resurssitehokasta tai omaa osaamista ei ole ollut riittävästi.

Keksittiin, että suurinta osaa voimalaitoksista ja kaikkia lämpökeskuksia voidaan käyttää yhdestä paikasta käsin. Alkoi valtava muutosprojekti, jossa alettiin ottaa vaiheittain ajoon Vantaan käyttökeskuksesta ensin pienempiä voimalaitoksia.

Painelaitelain päivityksen jälkeen Vapo on voinut toukokuusta lähtien ajaa isointakin, Forssassa sijaitsevaa voimalaitostaan Vantaalta käsin.

– Kaikkien viime vuosien toimien yhteisvaikutus käyttökatteen kasvuun on ollut huomattava. Teemme lämpö- ja sähköliiketoiminnalla noin 94 miljoonaa euroa liikevaihtoa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vaikka muun muassa divestoinnit ja sähkön hinnan lasku ovat pienentäneet liikevaihtoamme noin 15 prosenttia vuodesta 2012, olemme samassa ajassa yli tuplanneet käyttökatteemme 22 miljoonaan euroon.

Sijoitetun pääoman tuotto on kivunnut samassa ajassa alle nollatasosta noin kahdeksaan prosenttiin.

– Olemme sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna kannattavuudeltamme jo varsin vertailukelpoinen viiteryhmäämme.

Kehitys ei tähän pysähdy.

Voima- ja lämpölaitosten keskitetty etäkäyttö mahdollistaa ison murroksen koko energiasektorilla, ja se herättää Hassisen mielestä laajemminkin kysymyksiä siitä, mitä kannattaa tehdä paikallisesti ja mitä keskitetysti.

– Paikallisesti voidaan tehdä kunnossapitoon liittyviä tehtäviä, ja niissäkin voidaan hakea myös paikallisia mittakaavaetuja. Esimerkiksi kunnan vesilaitoksen kunnossapidossa voidaan tarvita aika samanlaista osaamista kuin paikallisella voimalaitoksella. Trendinä on ollut Suomessa, että aikaisemman energiayhtiön alle on tuotu monenlaista kuntainfraan liittyvää ja haettu paikallisia mittakaavaetuja nimenomaan osaamisessa. Tästä rovaniemeläinen Napapiirin Energia ja Vesi Oy on ehkä paras esimerkki.

Lisää mittakaavaetuja voi etsiä kumppanuuksista, kuten käyttöpalvelusta, jollaista Vapo tarjoaa kaikille energiantuottajille.

– Energiamarkkinassa kilpailu kiristyy, kun sähkön hinnat ovat alhaalla ja saattavat pysyä siellä pitkäänkin. Samalla tiettyjä polttoaineveroja on nostettu ja polttoaineen hinta on noussut. Yhtiöiden kyky tulouttaa osinkoa omistajilleen voi olla vaarassa, jos ei haeta aktiivisesti keinoja parantaa liiketoiminnan kannattavuutta. Se taas voi johtaa siihen, että kunnissa joudutaan tarkistamaan veroäyriä.

Mittakaavaeduista on saatu merkittäviä säästöjä. Hassisen mielestä Vapo on osoittanut kykynsä tarjota laitosten käyttöä myös palveluna mille tahansa teollisuuden ja kaupunkien energiantuottajalle. Vapon käyttöpalvelu- ja energiakumppanuusasiakkaina on tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten UPM, Atria ja Valio.

– Kehitys ei tähän pysähdy. Meille digitalisaatio ei ole mikään yhden hengen tai osaston erikoisprojekti, vaan tavoitteenamme on kehittää jokaisen vapolaisen osaamista informaatioteknologian mahdollisuuksien ymmärtämisessä.

Kesän aikana kaikki Vapon omistuksessa ja operoinnissa Suomessa olevat 17 kaukolämpöverkkoa saatiin tuntiluennan piiriin. Nyt asiakkailta saadaan reaaliaikaista mittausdataa, jota voidaan hyödyntää paitsi uusissa kaukolämmön hinnoittelumalleissa myös tuotannonohjauksessa.

– Automaatio tekee toiminnasta fiksumpaa, tarkempaa, yhdenmukaisempaa ja ennakoitavampaa. Saamme esimerkiksi voimalaitoksiin asennetuilta antureilta etukäteen tiedon siitä, että polttoaineen kosteus on muuttumassa, ja voimme automaatiojärjestelmällä mukauttaa palamista kattilaan kohta saapuvalle polttoaineelle sopivaksi. Koneälyä tuodaan lämpökeskusten tuotantotoimintaan tämän vuoden aikana aivan uudella tavalla.

– Yksittäisten energiantuotantomuotojen hallitsematon kasvu voi johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin, Hassinen varoittaa.

Hassinen toivottaa tervetulleiksi myös uudet tavat tuottaa lämpöä ja sähköä, mutta hallitusti.

– Yksittäisten energiantuotantomuotojen hallitsematon kasvu voi johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Saksassa on lisätty voimakkaasti aurinko- ja tuulivoimaa, mutta hiilidioksidipäästöt eivät ole juuri vähentyneet, sillä sähkötehon turvaajana on jouduttu käyttämään kaasu- ja hiilivoimaa.

Hän peräänkuuluttaa huoltovarmuudesta, työllisyydestä ja kilpailukyvystä huolehtimista.

– Suomalaiset voivat vaikuttaa polttoainemarkkinan kehittymiseen, ja polttoaine on iso osa energiantuotannon kulurakennetta. Meikäläisten poliitikkojen on hyvä varmistaa myös polttoainemarkkinan monimuotoisuus ja toiminta niin, että polttamallakin tehtyjen energiatuotteiden – kuten sähkön, kaukolämmön ja höyryn – kilpailukykyä ei vaaranneta, Hassinen linjaa.

Diplomi-insinööri Itä-Suomesta
Vapon liiketoimintajohtaja Markus Hassinen on syntynyt 1973 Kouvolassa ja opiskellut Lappeenrannassa energia-alan diplomi-insinööriksi. Työn ohessa tekeillä ollut toinen tutkinto rahoituksesta jäi kansainvälisen työn ja ruuhkavuosien jalkoihin.
Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 6- ja 9-vuotiaat tyttäret.
Hänen harrastuksiaan ovat luonnossa liikkuminen, kuntoilu, valokuvaus ja golf.
– Golf on ikuisesti haastava laji, joka on samalla sosiaalinen ja liikunnallinen. Nyt pystyn harrastamaan perheen kanssa, kun tyttäretkin ovat aloittaneet pelaamisen.
Paras golf-muisto on hole-in-one Peuramaa Golfissa Vanhan peuran viimeisellä reiällä.
– Noo, se on aika vanha muisto jo. Hyvä kun itsekään enää muistaa. Vaikka onhan se melko harvinainen sattuma, Hassinen hymyilee.

Teksti ja kuvat Antti Kirves

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017