Kun Helsingin Salmisaaren uusi lämpökeskus helmikuussa käynnistyy täydellä teholla, pellettejä syötetään kattilaan ympäri vuorokauden, rekkalastillinen kahden tunnin välein.

– Tämä on vähän kuin jättiläismäinen vedenkeitin. Pellettiä palaa yli 21 tonnia tunnissa, kuvailee Helenin tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Heikki Hapuli.

Rekat tuovat pelletit vastaanottoon punnittavaksi ja tarkastettavaksi. Sieltä ne varastoidaan kahteen siiloon ja siirretään kuljettimilla polttolaitokseen. Pelletit jauhetaan pölyksi ennen polttamista, mikä parantaa pelletin kattilan hyötysuhdetta.

– Pölypolttoisen kattilan hyötysuhde on 92–93 prosenttia, kun perinteisen arinakattilan hyötysuhde jää hiukan päälle 90 prosentin, Hapuli kertoo.

Laitoksen suuruutta kuvaa se, että uuden lämpökeskuksen polttoaineteho on hieman alle 100 MW, kun tyypillinen pellettikattila on teholtaan alle 30 MW. Helenin investoinnilla on hintaa noin 20 miljoonaa euroa.

Uuden pellettilämpökeskuksen polttoaineteho on hieman alle 100 MW, kun tyypillinen pellettikattila on teholtaan alle 30 MW.

Valmetin toimittama pellettikattila on hyvin piilossa keskellä Helenin Salmisaaren tiiviisti rakennettua tonttia. Jotta lämpökeskukselle saatiin tilaa, alta piti purkaa pois vanha öljylämpökeskus.

Keskellä kaupunkia sijaitsevalle laitokselle asetettiin myös kaupunkikuvallisia ehtoja. Lämpökeskuksen tiilijulkisivun pintaa elävöitettiin Rakennusviraston määräyksestä, ja lopputuloksena on modernia, mutta perinteitä kunnioittavaa urbaania teollisuusrakentamista.

Tiivis kaupunkiympäristö asettaa haasteita myös pellettien kuljetukselle ja varastoinnille. Vaikka pellettirekkoja ei tulevaisuudessakaan ihan solkenaan vyöry Porkkalankatua pitkin – ainoastaan 12 rekkaa päivässä – kuljetuksia ei kuitenkaan kannata ajoittaa ruuhka-aikoihin. Pelletin varastointikin vie tilaa yli kaksi kertaa enemmän kuin kivihiilen varastointi.

– Pelletti oli senkin takia luonteva valinta juuri Salmisaaren laitokselle, koska esimerkiksi metsähakkeen varastointi veisi vieläkin enemmän tilaa, jota ahtaalla tontilla ei yksinkertaisesti olisi ollut, Hapuli toteaa.

Kivihiili voidaan säilyttää tiiviissä kasoissa ulkosalla, mutta pelletti pitää säilyttää kuivana, jotta se pysyy ensiluokkaisena polttoaineena. Haasteet alkavat jo pellettien lähtiessä liikkeelle Vapon tehtailta tehtaalta kohti pääkaupunkia.

– Asiakkaana arvostamme ennen muuta pelletin laatua, mutta myös kuljetusten sujuvuus, joustavuus ja toimitusvarmuus ovat meille tärkeitä. Pystymme itse varastoimaan pellettiä Salmisaaressa noin kolmen vuorokauden tarpeisiin, Hapuli kertoo.

– Tehtävämme on varmistaa, että halutessaan myös asiakkaamme pääsevät mukaan energiamarkkinoille, toteaa Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren.

Pellettilämpökeskus on osa Helenin mittavaa investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on korvata vuonna 2024 suljettava Hanasaaren voimalaitos uusiutuvalla lämmöntuotannolla.

– Pidemmän aikavälin tavoite on ilmastoneutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä, kertoo Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren.

Uuden pellettikattilan myötä uusiutuvan kaukolämmön tuotanto kasvaa merkittävästi. Helen tuottaa jo nyt uusiutuvaa kaukolämpöä kierrättämällä lämpöä jätevedestä ja ottamalla sitä talteen auringon ja ihmisten lämmittämistä rakennuksista.

– Ilmastoneutraalisuus on Helenille iso tavoite, johon ei päästä yhdellä keinolla, Westergren sanoo.

Helenin omien, tuotantoa ja tarjontaa koskevien päätösten lisäksi lopputulemaan vaikuttavat myös asiakkaiden valinnat.

– Asiakkaiden rooli kasvaa, ja meidän tehtävänämme on mahdollistaa se, että halutessaan myös asiakkaat pääsevät mukaan energiamarkkinoille. Kodeista tulee myös energiantuottajia, kun esimerkiksi aurinkojärjestelmät lisääntyvät. Samalla, kun sääriippuvainen tuotanto lisääntyy, tarvitaan joustoja suosivia tuotteita ja älykkäitä ratkaisuja niin energiantuotantoon kuin kulutukseenkin, Westergren kuvailee.

Esimerkki kodin älykkäästä energiankäytöstä voisi olla älyohjattu pakastin, joka korkeiden sähkönhintojen aikana katkaisee hetkellisesti virran. Tämä ei vaikuta pakastimen toimintaan, mutta tuo joustoja koko järjestelmän tasolla.

– Energiamarkkinat kehittyvät tähän suuntaan, ja tällaisia joustoihin kannustavia innovaatioita tullaan varmasti näkemään. Avainasemassa on tutkimus ja innovaatiotoiminta, Westergren jatkaa.

Westergren kertoo, että Helen hahmottaa parhaillaan käynnissä olevan siirtymisen fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin vain välivaiheeksi, jonka jälkeen on mahdollista tuottaa energiaa aivan muulla tavoin kuin polttamalla.

– Välivaihe kestää kuitenkin kymmeniä vuosia, ja uuden teknologian tuleminen ottaa aikansa. Siksi investoiminen biotalouteen on Helenin ja muidenkin energia-alan toimijoiden kannalta aivan perustelua ja järkevää.

– Ilmastoneutraalisuus on Helenille iso tavoite, johon ei päästä yhdellä keinolla, johtaja Westergren sanoo.

Puupelletti on Helenin strategiaan sopiva kestävä ja vastuullinen polttoainevalinta, koska se on jalostettu sahojen sivutuotteesta, Westergren muistuttaa.

Vapon varatoimitusjohtaja Jyrki Vainionpää painottaa, että Helenin kanssa tehty sopimus pellettitoimituksista on Vapolle varsin tärkeä. Pellettiä palaa Salmisaaressa noin yhden keskikoisen pellettitehtaan vuosituotantoa vastaava määrä.

– Monet pitävät Vapoa edelleen maakuntien turvetuottajana, mutta todellisuudessa olemme Etelä-Suomen suurin biopolttoaineiden tuottaja. Mahdollistamme asiakkaillemme, kuten Helenille, siirtymisen vähitellen pois kivihiilen polttamisesta. Näin tuemme samalla Suomen kunnianhimoista ilmastostrategiaa, jossa tavoitteena on, että 50 prosenttia energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä ja 55 prosenttia energiasta on kotimaista, Vainionpää toteaa.

Helenille ja muille Etelä-Suomen asiakkaille toimitettavat Vapon pelletit tuotetaan pääasiassa
Turengin, Vilppulan, Ilomantsin ja Peräseinäjoen tehtailla. Pellettit varastoidaan pääasiassa tehtaiden yhteydessä, mutta lisäksi tarvitaan välivarastointia lähellä asiakkaita. Välivarasto on Turengissa, entisestä viljavarastossa, minne mahtuu nyt kerralla 15 000 tonnia pellettiä ja kysynnän kasvaessa tarvittaessa enemmänkin.

Puupelletti on Helenin strategiaan sopiva kestävä ja vastuullinen polttoainevalinta.

– Se, että tehtaita ja varastopaikkoja on useampia, on osa asiakkaillemme tarjoamaamme toimitusvarmuutta, kertoo Vapon pelletitoiminnoista vastaava johtaja Heikki Heiskanen.
Kesäaikaan suuri osa pelleteistä matkaa odottamaan talviajan kysyntää etelän välivarastoon, mutta säiden viiletessä ja kysynnän ollessa suurempaa, rekat hakevat pellettiä välivaraston lisäksi suoraan tehtailta.

Vapo on keskittänyt pellettikuljetusten järjestelyn itselleen Parkanoon, missä kuljetuksia ohjataan ympäri vuorokauden. Turenki on logistiikan kannalta hyvä sijainti ja sopivan lähellä pääkaupunkiseutua.

– Kuljetuksia hoitavat kumppanimme ajavat pellettikuljetukset kaikkein tiukimmat ympäristöstandardit täyttävällä kalustolla, Heiskanen sanoo.

– Kuljetukset ja toimitusten joustavuus ja oikea-aikaisuus ovat asiakkaille tärkeitä, mutta tietenkin myös tuotteen laatu. Olemme ylpeitä siitä, että Vapon kotimaassa tuotetun pelletin laatu on tasaista ja korkeatasoista riippumatta siitä, miltä tehtaaltamme se tulee.

Teksti Kirsi Poikolainen
Kuvat Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017