Ensimmäisenä huomio kiinnittyy valtaviin valkoisiin torneihin, jotka törröttävät Valion meijerin katolta kuin jättiläisen sormet. Tornit kohoavat Jyväskylän Seppälänkankaalla keskisuomalaista havumetsää vasten kymmenien metrien korkeuteen.

Vastaan saapuva vt. tehtaanjohtaja Heikki Koskinen paljastaa tornien olevan maitosiiloja, joista maidon matka meijerin ytimeen alkaa. Suurimmat siiloista ovat tilavuudeltaan satatuhatta litraa.

– Siiloihin varastoidaan maitotiloilta saapuva raakamaito sekä puolivalmisteita, joita käytetään erikoismaitojen valmistuksessa, Koskinen kertoo.

– Oli alusta lähtien selvää, että seuraava kattilalaitos käyttää kotimaista polttoainetta, sanoo vastaava tehtaanjohtaja Heikki Koskinen.

Jyväskylän meijeri on keskittynyt Valion erikoismaitojen valmistukseen. Erikoismaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi laktoosittomia maitojuomia, ruoanvalmistukseen tarkoitettua maitoa sekä maustettuja maitoja kuten kaakaota. Erikoismaitojen lisäksi meijerissä valmistetaan tavallisia pastöroituja maitoja, piimää ja kermaa.

– Valmistuksen lisäksi toinen roolimme on toimia väli-Suomen alueen logistiikka- ja jakelukeskuksena. Kaikki asiakkaille toimitettavat tuotteet, myös muista Valion meijereistä, kulkevat Väli-Suomen alueelle meidän kauttamme. Toimitamme laktoosittomia maitojuomia myös Ruotsiin, Koskinen jatkaa.

On myöhäinen aamupäivä, ja meijerin pihaan kaartaa säiliöauto täydessä lastissa. Valtaosa raakamaidosta saapuu meijerille keskimäärin 90 kilometrin päästä Jyväskylästä.
Täysiä säiliöautoja tarvitaankin pihaan kellon ympäri, sillä raakamaitoa kuluu meijerillä puoli miljoonaa litraa päivässä. Siitä syntyy vuosittain 150 miljoonaa litraa erilaisia maitotuotteita.

Huomioliivi, kertakäyttöinen takki, hattu, suojalasit ja kenkiin muovisuojukset. Jotta matka voi jatkua syvemmälle meijerin uumeniin, on vieraan pukeuduttava tarkkojen määräysten mukaisesti. Näin varmistetaan osaltaan, ettei elintarvikeketjuun pääse sinne kuulumattomia aineita.

Tehdaskierros alkaa valvomosta, jonka valtavilta näyttöpäätteiltä voi seurata tehtaan toimintoja. Niitä riittää, sillä maidon valmistus vaatii lukuisia tarkkoja työvaiheita.

Yksinkertaisinta on valmistaa tavallista pastöroitua maitoa, joita ovat kevytmaito, ykkösmaito ja rasvaton maito. Kun maito saapuu meijerille, ensin se tarvittaessa jäähdytetään. Talvikuukausina luonto hoitaa jäähdytyksen, mutta kesällä maito viilennetään, ennen kuin se pumpataan meijerin katolla sijaitseviin siiloihin.

Seuraavaksi maito separoidaan eli siitä erotetaan rasva. Jäljelle jäänyt osa on sellaisenaan rasvatonta maitoa. Rasvaisesta osasta valmistetaan 12-prosenttista kermaa.

Separoinnin jälkeen maito homogenoidaan eli rasva pilkotaan, minkä ansiosta maito pysyy tasalaatuisena eikä rasva keräänny maidon pinnalle. Myös pieni osuus rasvattomasta maidosta homogenoidaan, jotta siihen voidaan lisätä D-vitamiinia. Homogenoinnin jälkeen maito vielä pastöroidaan eli kuumennetaan vähintään 72-asteiseksi 10–30 sekunnin ajaksi. Lopputuloksena on kaksi tasalaatuista ja turvallista komponenttia, joista voidaan valmistaa Valio-tuotteita.

– Yksinkertaisia perusmaitoja kun tehdään, niin ne vakioidaan takaisin haluttuun rasvapitoisuuteen. Jos teemme pelkkää rasvatonta maitoa, niin rasvattomaan osaan ei tarvitse lisätä enää mitään. Ykkösmaito vakioidaan rasvan suhteen 1-prosenttiseksi, kevytmaito 1,5-prosenttiseksi ja täysmaito 3-prosenttiseksi. Sitten maito pakataan, Koskinen kertoo.

Erikoismaitojen valmistus on vaativampaa. Osaa maidoista rikastetaan proteiinilla, toisiin lisätään D-vitamiinia. Laktoosittomien maitojuomien laktoosi eli maitosokeri poistetaan Valion patentoimalla menetelmällä, joka yhdistää fysikaalisia prosesseja ja entsyymihajotusta. Lopputuloksena laktoosia jää maitojuomaan korkeintaan 0,01 prosenttia.

Erikoismaidot kulkevat korkeakuumennuksen läpi. Maito sumutetaan pieninä pisaroina suppilomaiseen kammioon, joka on täynnä kuumaa höyryä. Tämän jälkeen höyryvesi lauhdutetaan pois maidosta. Maito viettää kammiossa alle sekunnin, minkä ansiosta maitoon ei ehdi tulla palaneen tai keitetyn makua.

Kuumennusta ja höyrytystä – maidon lämpökäsittely vaatii runsaasti lämpöenergiaa. Sen Jyväskylän meijerille toimittaa Vapo.

Vapon uusi höyrykattilalaitos valmistui Jyväskylän meijerin yhteyteen toukokuussa 2017. Virallisesti laitos vihittiin käyttöön syyskuussa 2017.

Kuuden megawatin tehoinen kattilalaitos tuottaa yli 90 prosenttia meijerin tarvitsemasta lämpöenergiasta paikallisella bioenergialla, kuten hakkeella ja jyrsinturpeella. Raskaan polttoöljyn käytöstä Valio pystyi laitoksen myötä luopumaan Jyväskylässä kokonaan.

Lämpöenergiaa käytetään meijerissä pääasiassa kolmeen tarkoitukseen: maidon lämpökäsittelyyn, pesuvesien lämmitykseen ja tuotantolinjojen sterilointiin.

Eniten höyryä käytetään erikoismaitojen lämpökäsittelyyn. Tavallisen maidon ja piimän käsittely vaatii matalampaa lämpötilaa, jolloin käytetään kuumaa vettä.

Erikoismaitojen valmistuksen myötä höyryn tarve on Valiolla kasvanut 2000-luvun alkupuoliskolta lähtien koko ajan. Samaan aikaan yhtiön tavoitteena on ollut lisätä kotimaisen energian osuutta sen meijereissä. Se asetti uudelle kattilalaitokselle selkeät vaatimukset.

– Oli alusta lähtien selvää, että seuraava kattilalaitos käyttää kotimaista polttoainetta. Sen suhteen ei oikeastaan edes ollut vaihtoehtoja, ainoastaan valitsimme toimittajan, joka laitoksen rakentaa, Heikki Koskinen kertoo.

Lyhytkin katko höyryntuotannossa tarkoittaa sitä, että pastörointilaitteet joudutaan tyhjentämään.

Prosessikäytössä tarvittavaa höyryä ja lämpöä on oltava saatavilla vuorokauden ympäri. Lyhytkin katko höyryntuotannossa tarkoittaa sitä, että pastörointilaitteet joudutaan tyhjentämään. Pahimmillaan myös jo lämpökäsiteltyjä tuotteita joudutaan hävittämään, jolloin vahingot saattavat nousta jopa kymmeniin tuhansiin litroihin.

Vapo on varautunut yllättäviin tilanteisiin kattilalaitoksen höyryakulla, joka tasaa höyryn kulutuksen vaihteluita. 50 kuution kokoinen höyryakku toimii yksinkertaisella periaatteella: kun Valio tarvitsee hiljaisempina hetkinä vähemmän höyryä, voidaan kattilan tuottamalla höyryllä täyttää akkua. Kun taas tehontarve meijerissä kasvaa, saadaan akkuun varastoitu höyry käyttöön.

Näin kattilaa voidaan polttaa suurimman osan ajasta tasaisella teholla, eikä kulutuspiikkien aikana tarvitse turvautua öljykattilaan. Laitosta ohjaava automatiikka edustaa Vapon viimeisintä tekniikkaa. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan Vantaan Tikkurilassa sijaitsevasta Vapon käyttökeskuksessa jatkuvasti.

Toukokuussa 2017 toimintansa aloittanut kattilalaitos on toiminut häiriöittä, Koskinen kertoo.

– Meillä meijerissä energian tarve vaihtelee tuotannon mukaan paljonkin, mutta Vapo on pystynyt tuottamaan höyryä tasaisesti aina tarvittavan määrän.

Uusi tekniikka Vapon valttina
Valion vaatimuksena oli, että uuden höyrykattilalaitoksen toimittaa pitkäjänteinen energia-alan toimija, jolla on vankka kokemus teollisuuden lämmöntuotannosta.
Vapon eduksi katsottiin lisäksi innovatiivinen laitoskonsepti, alan uusin tekniikka ja paikallinen käyttöorganisaatio.
– Vapon arvioitiin täyttävän meidän vaatimuksemme myös pitkällä aikavälillä. Vapolla on laaja lämpölaitosverkosto, joten uskomme, että taustalla on koko organisaation tuki, Jyväskylän meijerin tehtaanjohtaja Jukka Partti sanoo.
Partin mukaan Valio on panostanut mittavasti energiatehokkuuden parantamiseen. Vapon laitoksella myös minimikuorma pystytään ajamaan samalla kattilalla, jolloin öljykattilan käyttöä voidaan välttää. Minimikuorman hallinta parantaa laitoksen käytettävyyttä ja vähentää merkittävästi lämmön tuotannossa syntyviä päästöjä, Partti sanoo.
– Laitoksen uusi teknologia mahdollistaa korkeamman kotimaisten polttoaineiden käyttöasteen, käyttövarmuuden sekä hetkellisen huipputehon.

Käsienpesun jälkeen jatkamme matkaa valvomosta tuotannon puolelle.

Näkymä yllättää.

Sisältä meijeri on kuin mikä tahansa moderni tuotantolaitos: terästä, kiiltävää kromia, kaapeleita, venttiileitä, mittareita ja näyttöpäätteitä. Valkoisiin suojavarusteisiin pukeutuneet valiolaiset kulkevat teräsviidakon käytävillä tottunein askelein. Kaikkialla on putipuhdasta.

– Laitteet pestään kerran vuorokaudessa ja tuotantotilat ohjelman mukaisesti vähintään kerran viikossa, Heikki Koskinen kertoo.

Itse maitoa ei näy missään, mutta jossain tuolla terässäiliöiden ja -putkien verkostossa sitä kulkee, puoli miljoonaa litraa päivässä. Hygieniasyistä maito on tuotantoprosessissa mahdollisimman vähän aikaa avoimena. Käytännössä tällaisia hetkiä on vain valmistussalissa, jossa säiliöiden yläkansien kautta tehdään maitoon lisäyksiä, sekä pakkaussalissa, jossa purkki on hetken aikaa auki, kun sitä täytetään. Muun aikaa maito kulkee turvassa teräksen sisällä.

Suomalaisten maidon kulutus on viime vuosina ollut laskussa, mutta edelleen me olemme maitokansaa: nestemäisiä maitotuotteita kului vuonna 2016 jokaista suomalaista kohden 166 kiloa. Se tekee hieman alle puoli kiloa päivässä.

Kulutustottumukset ovat toki muuttuneet vuosikymmenten aikana. Kaupan hyllyllä voi havaita ison eron menneeseen: tuotevalikoimaa on nykyisin hyllymetreittäin. Pelkästään Jyväskylän meijerin varastolta toimitetaan asiakkaille kymmeniä erilaisia maitotuotteita. Maitonsa voi nykyään valita ravitsemuksen, käyttötarkoituksen tai jopa eettisyyden perusteella.

Trendit vaihtelevat. Karppausbuumin myötä suosioon nousivat maidot, joihin on lisätty proteiinia. Nyt kuluttajat hakevat ruokapöytäänsä luonnonmukaisia vaihtoehtoja, Koskinen kertoo.

– Luomumaidon kulutus on kasvanut viime vuosina selvästi.

Tieto lisää tuottavuutta
Vapon rakentama höyrykattilalaitos edustaa alansa viimeisintä digitekniikkaa. Valion käytössä on uusi Laitos-palvelu, josta voi tarkastella tavallisen nettiselaimen kautta laitoksen noin 5 000 automaattisensorin lähettämää dataa.
Sensoreiden lähettämä tieto on tallennettu järjestelmän muistiin minuutin tarkkuudella laitoksen käynnistämisestä lähtien. Tietomäärä on valtava, sillä vuorokaudessa lokikirjaan kertyy yli seitsemän miljoonaa riviä dataa.
Suurin osa tiedosta on asiakkaan kannalta epäolennaista, mutta Vapolle hurjat datamäärät tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia kehittää toimintaa.
– Data-analyytikko tutkii parhaillaan Valion kattilalaitoksen hyötysuhdetta. Koitamme löytää algoritmin, joka optimoisi polttoainesekoitusta sekä teknisesti että tietysti myös taloudellisesti, Mikko Miekkoniemi (Manager, Information Management) Vapolta kertoo.
Tulevaisuudessa Vapon laitoksilta kerättävän datan merkitys korostuu entisestään. Vapon sisällä tiedon keruu mahdollistaa jatkossa eri liiketoiminta-alueiden välisten toimitusketjujen tarkemman optimoinnin.
Entä miten digipalveluiden jatkuva kehitys näkyy Vapon asiakkaille?
– Läpinäkyvyys kasvaa ja tehokkuus paranee, Miekkoniemi lupaa.

Maidon matka jatkuu valmistuksen jälkeen pakkaukseen ja varastoon. Pakkaustilaan päästäkseen pitää kulkea läpi koneen, joka desinfioi tulijan jalat ja kädet.

– Mitä lähemmäs mennään avonaista tuotetta, sitä tiukemmat määräykset ovat hygienian suhteen, tehtaanjohtaja Koskinen selventää ja opastaa vieraan läpi aparaatin.

Yleisin kaupoissa myytävä pakkauskoko on edelleen tavallinen litran maitopurkki, mutta linjastolla voidaan pakata maitoa myös kahden desin pikkupurkeista aina 1,75 litran suurpakkaukseen.

Pakkauksesta valmiit maitopurkit siirtyvät varastoon. Varaston ovella vastaan iskee kylmä ilma, sillä vaikka ulkona syksyinen aurinko vielä muistuttaa päättyneen kesän lämmöstä, sisällä varastossa on maidon säilyvyyden takia tasaisen jääkaappiviileää. Eron huomaa jo pukeutumisesta: työntekijöiden valkoiset suojavaatteet ovat vaihtuneet paksuihin takkeihin ja housuihin, jotka pitävät vilun loitolla.

Varastolla keräilyä hoitavat massiiviset robottinosturit, jotka liikkuvat katonrajassa millimetrin tarkasti oikealle laatikolle, nostavat sen ilmaan ja kuljettavat valmiiksi lähetystä varten. Varaston työntekijöiden tehtävänä on varmistaa, että tilaus on oikein, pakata tuotteet rullakoihin ja lähettää ne kuorma-autojen kyydeissä asiakkaille ympäri väli-Suomea.

Robottikeräilystä huolimatta meijerin noin 300 työntekijästä puolet työskentelee varastolla. Töitä riittää, sillä meijeri pyörii kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin. Sisällä meijerissä ei välttämättä edes erota, mikä vuorokaudenaika on kyseessä, muuten kuin ikkunasta katsomalla.

– Aina jonkin tuotteen valmistus on alkamassa tai loppumassa. Ainoastaan lauantain ja sunnuntain väliset yöt ovat hieman hiljaisempia, mutta silloinkin sunnuntaina aamuyöstä aloitellaan taas seuraavan viikon valmistusta, tehtaanjohtaja Koskinen sanoo.

Iltapäivällä aamuvuorolaisten työpäivä alkaa olla loppusuoralla, mutta heidän lähdettyä seuraavat jatkavat. Säiliöautot pumppaavat sisään maitoa, linjastot rullaavat, kuuma höyry syöksyy putkistoja pitkin. Ja jossain kaiken tämän keskellä syntyy lasillinen maitoakin.

Teksti ja kuvat Tero Ikäheimonen

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017