Idea turpeen käyttöön elokuvan erikoistehosteissa lähti elokuvantekijöiden puolelta, turve kun soveltuu hyvin erikoistehosteräjähdyksiin.

– Meidän brittiläinen erikoistehostesuunnittelijamme Duncan Capp kysyi ensimmäisenä, että onhan meillä turvetta käytettävissä, elokuvan tuottaja Mikko Tenhunen kertoo.

Suomessa turpeen käyttö on Tenhusen mukaan luontevaa: kotimainen turve on erittäin toimiva ja luontoystävällinen materiaali. Se on myös keveää ja edullista. Sataprosenttisena luonnontuotteena turvetta ei tarvinnut erikseen siivota pois luonnosta pois.

Turvetta käytettiin Tuntematon sotilas -elokuvan tehosteena kaikkiaan lähes 1 000 kuutiota – se on melkoinen määrä.

Tehosteilla on pyritty parhaaseen mahdolliseen historialliseen tarkkuuteen ja realismiin.

Turpeen hyvät ominaisuudet puoltavat sen käyttöä realistiselta näyttävien räjähdystehosteiden tekemisessä.

– Esimerkiksi amerikkalaisessa elokuvassa näemme usein räjähdyksenä ison tulipallon, joka tehdään jollakin polttoaineella tai kaasulla. Se ei ole kauhean realistista, kun ajatellaan tykistökeskitystä: ei siellä valtavaa tulipalloa ole, vaan pieni välähdys ja maaperää lentää korkealle ilmaan ja puita katkeilee, Tenhunen selventää.

– Haimme realistisuutta siihen, miltä tykistökeskityksen osuma oikeasti näyttää, Tenhunen jatkaa.

Turvetta käytettiin erikoistehosteiden lisäksi maisemointiin. Kuvauksissa saattoi tulla eteen esimerkiksi tilanne, jossa lähellä oleva hiekkatie oli kuvattavassa suunnassa ja se haluttiin piilottaa.

– Taustalla olevaa tietä naamioitiin tummalla turpeella, joka peitti valkoisena paistavan hiekkatien näkymättömiin, Tenhunen kertoo.

Dieselin tai bensiinin käytön sijasta Tuntematon sotilas -elokuvan erikoistehosteista vastaavat tekivät maahan hyvin vuorattuja kuoppia, jotka saivat päällensä turvetta ja vaaleampaa bentoniittisavea, jolla säädeltiin pöllähdyksen väriä. Kuopan sisältö räjäytettiin ilmaan räjähdyspanoksella.

Tuntematon sotilas -elokuvan räjähdykset ovat periaatteessa taivaalle ammuttuja turvepilviä.

Turvallisuus on räjähdystehosteita tehdessä tärkeää. Tekijäryhmään kuulunut erittäin kokenut räjähdevastaava vastasi yhdessä Puolustusvoimien kanssa siitä, että kaikki räjähdemateriaalit säilytettiin ja kuljetettiin asianmukaisesti. Ainoastaan erikoistehosteryhmä sai olla tekemisissä räjähteiden kanssa.

Koko tehosteryhmälle pidettiin ennen kuvausten alkua turvakatsaus, jossa käsiteltiin muun muassa räjähteiden kanssa työskentelyä ja turvaetäisyyksiä. Turvamääräykset olivat erittäin tiukkoja, ja ne otettiin todesta: brittiläinen tehosteryhmä vaati esimerkiksi laajan alueen kattavaa kännykkäkieltoa räjähdystöitä tehtäessä.

Räjäytyksissä käytetty turve siivilöitiin turvallisuuden vuoksi, jotta se ei sisältäisi kiviä tai muita ainesosia, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa ihmisille.

– Turve tarkistettiin, kun sitä käytettiin lähellä. Satojen metrien päässä tehtävissä räjäytyksissä sitä käytettiin suoraan sellaisenaan, Tenhunen kertoo.

Talviset räjähdyskohtaukset vaativat enemmän lunta turpeen päälle. Räjähdyksistä tuli näin vaaleampia, mutta pakkanen esimerkiksi ei vaikuttanut tehosteiden näyttävyyteen.

– Käytimme vähemmän turvetta, mutta kun se on kuivaa ja irtonaista, niin ihan samalla tavalla se lentää taivaalle kuin kesälläkin, Tenhunen kertoo.

Ennakkopohdintaa aiheutti ainoastaan sateen mahdollisuus ja sen vaikutus turpeen ominaisuuksiin.

– Oli joitain aikaisempia kokemuksia, että sade saattaa painaa turpeen pienemmäksi. Onneksi isompaa sadetta ei koskaan sattunut niille päiville, jolloin räjäytyksiä tehtiin, Tenhunen kertoo.

– Luulen kyllä, että brittiläisellä tehosteryhmällä olisi ollut keinot saada sateellakin tehdyt räjähdykset näyttäväksi.

Teksti Petri Markkanen
Kuvat Tommi Hynynen

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2017