TILIKAUDELLA 2016–2017 Vapon liikevaihto oli 392,1 miljoonaa euroa, kun se edellisellä tilikaudella oli 459,8 miljoonaa euroa. Liikevoitto nousi 20,0 miljoonaan euroon 8,6 miljoonasta eurosta.

Vapon talousjohtaja Suvi Kupiainen sanoo kehityksen menneen tavoiteltuun suuntaan. Liikevaihto ei ole ollut itseisarvo, vaan huomiota on kiinnitetty ennen kaikkea yhtiön kannattavuuteen.

– Liikevaihtoa on supistanut turpeen laskeneen kysynnän lisäksi se, että konsernirakennetta on muokattu viime vuosina. Olemme myyneet tappiollisia ja strategiaan sopimattomia liiketoimintoja. Tämä näkyy nyt parempana käyttökatteena ja kasvaneena liikevoittona.

Merkittävimmät muutokset konsernirakenteessa päättyneen tilikauden aikana olivat luopuminen Kekkilä Oy:n Norjan ja Venäjän toiminnoista sekä 45 prosentin omistusosuuden myynti Harvestia Oy:stä. Edellisellä tilikaudella Vapo myi sahausliiketoimintansa.

PAREMPI KANNATTAVUUS on ennen kaikkea omien toimenpiteiden ansiota. Sääolot eivät taaskaan ylimääräistä vetoapua tarjonneet, sillä kesällä 2016 turvetuotantosäät olivat huonot ja keskimääräistä lämpimämpi talvi puolestaan vähensi polttoaineiden ja lämmön kysyntää.

– Olosuhteet olivat hyvin samanlaiset kuin 2015–2016, joten tilikaudet ovat vertailukelpoisia. Siksi omien tehostamistoimiemme vaikutus näkyy selvästi tilinpäätöksessä, Kupiainen huomauttaa.

Merkittävä muutos oli ennen kesän 2016 tuotantokautta toteutettu Vapo Oy:n toimintamalliuudistus, missä suurin muutos kohdistui Suomen polttoaineasiakkaita palvelevan tuotanto- ja toimitusketjun uudelleenorganisointiin. Olennainen osa uudistusta oli asiakasrajapinnassa toimivan henkilöstön määrän selvä lisääminen, vaikka henkilöstön kokonaismäärä väheni.

Samoin Lämpö ja sähkö -liiketoiminnan tehostamistoimenpiteet, kuten laitosten lisääntynyt etäkäyttö, tuottivat tulosta Vapo Oy:ssä. Toimenpiteiden ansiosta käyttö- ja kunnossapitokuluja saatiin vähennettyä selvästi, ja liiketoiminnan liikevoitto kohosi 8,9 miljoonaan euroon edellisen tilikauden 5,3 miljoonasta eurosta.

VAHVA POSITIIVINEN kassavirta on yksi tilinpäätöksestä esiin nouseva asia. Kupiainen sanoo, että muutos on seurausta ensinnäkin paremmasta käyttökatteesta, mutta myös viime tilikaudella toteutetuista yritys- ja rahoitusjärjestelyistä.

– Olemme esimerkiksi myyneet Vapon omistamat lämpölaitokset ja kaukolämpöverkot rahoitusyhtiöille ja vuokranneet ne takaisin pitkillä rahoitusleasing-sopimuksilla. Toisaalta pystyimme pienentämään tilikauden aikana pellettivarastoja vajaasta 11 miljoonasta 3,5 miljoonaan euroon siirtymällä kysyntälähtöiseen tuotannonohjaukseen. Oma vaikutus oli myös huonolla turvetuotantokesällä, jonka kääntöpuolena varastoihin on sitoutunut vähemmän varoja.

VELKAANTUNEISUUS on ollut pitkään haaste Vapolle. Nyt tilanne parani selvästi. Hyvä kassavirta ja tilikauden aikana tehdyt rahoitusjärjestelyt näkyvät tunnusluvuissa. Nettovelkaantumisaste tippui 79,4 prosenttiin (127,2 % edellisellä tilikaudella) ja omavaraisuusaste parani 43 prosenttiin (37,6 %).

– Erityisesti Vapon rahoittajien seuraama tunnusluku on korollisen nettovelan suhde käyttökatteeseen, ja se laski 4,7:ään edellisen tilikauden 8,5:stä. Vielä tehtävää kuitenkin riittää, sillä Vapon tavoitteena on päästä alle 3,5:n, Kupiainen kertoo.

Omistajien näkökulmasta tärkein taloudellinen mittari on sijoitetun pääoman tuotto. Sekin saatiin yli kaksinkertaistettua päättyneellä tilikaudella, mutta 3 prosenttia on Kupiaisen mukaan edelleen liian alhainen luku – arvontuottokyky omistajille ei ole vielä riittävällä tasolla.

LUKUJEN VALOSSA Vapossa eletään käännettä. Suuret rakenteelliset järjestelyt on saatu toteutettua ja jatkossa voidaan keskittyä kehittämään nykyisiä ja uusia liiketoimintoja ja hakemaan kasvua.

– Kannattavuuden parantuminen antaa meille mahdollisuuksia investoida Vapon tulevaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin, kuten uusiin liiketoimintoihin ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, Kupiainen toteaa.

Teksti Ismo Myllylä, kuva Marja Väänänen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2017