Mitä on tuottamanne jätepohjainen RE85 biobensiini?
RE85 on suomalainen edistyksellinen ja uusiutuva biobensiini, jota valmistetaan jätteistä ja tähteistä. Polttoaine vähentää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen bensiiniin verrattuna. Polttoaine soveltuu käytettäväksi FFV-teknologialla varustettuihin autoihin. Myös vanhan bensiinikäyttöisen auton voi konvertoida hyödyntämään tätä kustannukseltaan tavallista bensiiniä edullisempaa kotimaista polttoainetta.

Miten kaltaisenne energiayhtiö selviää voittajana aikana, jolloin ollaan yhä tietoisempia autoilun ympäristöhaitoista?
Näemme muutoksen suurena mahdollisuutena. Käytämme perinteisestä fossiilisen energian liiketoiminnastamme saatavista tuotoista leijonanosan eettisesti ja ekologisesti kestäviin uusiutuvan energian teknologioihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin. 2010-luvulla olemme investoineet uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen, demonstraatioihin ja tuotantoon jo nyt noin 400 miljoonaa euroa. Pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla voimme saavuttaa johtavan aseman ensisijaisesti kotimarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Jätteistä valmistettava RE85-biobensiini vähentää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen bensiiniin verrattuna.

Mihin haluatte tulevaisuudessa panostaa?
Keskitymme kustannustehokkaimpiin uusiutuvan energian teknologioihin ja ratkaisuihin niin liikenteessä kuin sähkön- ja lämmöntuotannossakin. Näitä ovat jätteiden ja tähteiden jalostaminen liikenteen edistyksellisiksi biopolttoaineiksi, lämmön tuottaminen maasta ja sähkön tuottaminen tuulesta. Uusiutuva energian osuus edustaa koko St1:n tuloksesta vajaata 10 prosenttia. Uutena päänavauksena Kajaaniin on juuri valmistunut maailman ensimmäinen biojalostamo, jossa jalostetaan sahanpurua erilaisiksi energiatuotteiksi. Sen bioetanolia hyödynnetään muun muassa RE85 biobensiinissä.

Entä mistä Otaniemen geotermisessä pilottilämpölaitoksessa on kyse?
Otaniemessä kehitämme konseptia, jonka tavoitteena on hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöä hyödyksi teollisen mittakaavan kaukolämmön tuotannossa. Tavoitteena on porata kaksi lämpökaivoa 6–7 kilometrin syvyyteen ja saada vesi virtaamaan kallion luontaisia halkeamia pitkin kaivosta toiseen, jolloin vesi lämpiää yli 100 asteen lämpötilaan ja on hyödynnettävissä suoraan kaukolämpöverkossa.

Teksti Miina Poikolainen
Kuva Marja Väänänen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2017