Suomessa on käytössä maailmanlaajuisesti ylivoimainen energiantuotantojärjestelmä eli yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto. Polttoaineyksikön sisältämästä energiasta saadaan muutettua kaukolämmöksi ja sähköksi jopa 95 prosenttia.

Puuttumatta syihin, tällä hetkellä sähkön hinta on niin alhaisella tasolla, että oikeastaan millään tavalla polttamalla tuotettu sähkö ei ole kannattavaa liiketoimintaa.

Olemme liukumassa maailmaan, jossa tarvittava lämpö tuotetaan erillisissä laitoksissa ja tarvittava sähkö tuotetaan joko ydinvoimalla, vesivoimalla ja teollisuuden yhteistuotannolla tai tuodaan tarvittaessa ulkomailta. Pieneltä osin sähköä tuotetaan jo tuulella ja auringolla.

Huoli siitä, mitä tapahtuu, jos siirtoyhteyksistä riippuvaista tuontisähköä ei ole saatavissa silloin, kun aurinko ei paista tai tuulimyllyt jauha, jaetaan monessa paikassa. Huoli on aito ja oikea, mutta pelkkä huoli ei riitä. Nyt pitäisi kysyä, mikä on kansallisesti järkevin tapa varmistaa sähköntuotannon kapasiteetti sekä tuotantokapasiteetin ja tuonnin riittävyys kaikissa olosuhteissa.

Nyt pitäisi kysyä, mikä on kansallisesti järkevin tapa varmistaa sähköntuotannon kapasiteetti sekä tuotantokapasiteetin ja tuonnin riittävyys kaikissa olosuhteissa.

Energiantuotannossa investointisykli on helposti 25–35 vuotta. Nyt elettävä sähkön alhainen hintataso on poikkeustila, mikä voi hyvinkin olla 10 vuoden kuluttua historiaa. Silloin nykyinen yhteistuotantomalli olisi taas järkevä, tehokas ja uusiutuvilla polttoaineilla toteutettuna äärimmäisen kestävä. Siis olisi, jos malli on vielä silloin olemassa.

Onko mitään järkeä purkaa kunnossa olevaa konetta ja investoida uusiin, erillisiin lämmön ja sähköntuotannon infra­struktuureihin, jotka eivät poista itse ongelmaa eli sähkönsaatavuuden takaamissa kaikissa olosuhteissa? Mielestäni ei. Olisi varmasti viisaampaa varmistaa jollakin ylimenokauden tuella sähköntuotantokapasiteetin riittävyys.

Tilannehan on vähän sama kuin omakotitalossa, joka halutaan muuttaa päästöttömäksi, vaikka siinä on öljykattila sekä hyvät patterit ja putket. Varmasti halvempaa on lämmittää vesi vaikka muuttamalla kattila pelletille sopivaksi ja turvautumalla talven ulkopuolella auringolla lämmitettävään käyttöveteen sen sijaan, että uusittaisiin koko järjestelmä.

Kapasiteetin turvaaviin järjestelmiin vaadittava tuki on varmasti murto-osa siitä, mitä nyt laitetaan muutaman prosentin sähköntuotannon tukemiseen. Huolestumisen sijaan tarvitaan aktiivisia toimia.

Positiivisena riskinä on vielä se, että muiden kokeilemana tuuli- ja aurinkosähköjärjestelmät kehittyvät tehoiltaan ja laskevat hinnoiltaan muutamassa vuodessa merkittävästi.

Ahti Martikainen
Johtaja, viestintä- ja yhteiskuntasuhteet
Vapo Oy

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2017