Jos kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Eero Lehdeltä (kok.) kysyy, mikä energia-asioissa Suomessa mättää, voi varautua pitkään vastaukseen. Yksi hänen harmistuksen aiheistaan on, että Suomeen tuodaan metsähaketta ulkomailta.

– Tämä on kansallinen häpeä, kun samaan aikaan omissa metsissämme makaa käyttämätöntä haketta. Vähän sama kuin vietäisiin hiekkaa Saharaan, hän puuskahtaa.

Syynä siihen, että hakkuujätettä kannattaa rahdata Suomeen tuotavaksi muun muassa Venäjältä, on lehden mukaan tuotantotuki, jota maksetaan hakkeella tuotetusta sähköstä. Vapaakauppasopimusten perusteella tuen pitää olla sama kaikille tuottajille, niin koti- kuin ulkomaisillekin.

– Tuet yleensä aiheuttavat sen, että markkinat vääristyvät. Niin tässäkin tapauksessa.
Toinen Lehden esimerkki kummajaisesta on tuulivoiman nauttima tuki. Syöttötariffihinta on arvioitu liian korkeaksi.

– Jotain mätää on siinä, jos tuen ansiosta tuulivoimaa voisi pyörittää sähkölläkin, hän ihmettelee

– Kun tuki on kerran saatu, siitä luopuminen on vaikeaa. Ottajia riittää, mutta pois antajia ei yleensä löydy.

Eero Lehti on ollut pitkään Keravan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Yhtiössä ja kunnassa on ollut selkeä näkemys siitä, miten energia-asioita tulisi hoitaa.

– Kävimme ison periaatteellisen keskustelun jo parikymmentä vuotta sitten, kun kuntien energiayhtiöitä meni paljon myyntiin. Osa kunnista maksoi saamillaan myyntivoitoilla lainoja tai sijotti niitä uusiin investointeihin. Kauppahinta on kuitenkin vain kertaluontoinen tulo, ja nyt on käynyt niin, että uudet toimijat ovat keränneet maksamansa kauppahinnan takaisin kunnilta energian siirtohinnoissa. Tiedän kuntia, joissa jo katkerasti kadutaan tehtyjä päätöksiä.
Keravalla valittiin toinen tie.

– Perustimme osakeyhtiön, joka on yhtiömuotona selkeä ja yksinkertainen. Alentamalla sähkön siirtohintaa ja käyttämällä muita järjestelyeriä, kuten poistoja, saadaan yhtiön tulos alhaiseksi ja vältetään osinkoveroja. Omistajat, eli kuntalaiset, saavat osingon sijasta hyödyn edullisen energian muodossa. Keravan energian siirtohinta on tällä hetkellä maan alhaisin, Lehti kehaisee.

Eero Lehti on ollut pitkään Keravan Energian hallituksessa, ja hänellä on vankka näkemys siitä, miten energia-asioita pitäisi kunnissa hoitaa.

Purjehtija ja lintuharrastaja
Kansanedustaja Eero Lehti on suorapuheisena yrittäjien äänenä tunnettu kokoomuslainen, jolla on lukuisia luottamustoimia. Eduskunnan lisäksi hän tuli kevään kuntavaaleissa jälleen valituksi Keravan kaupunginvaltuustoon, missä hän on ollut jo vuodesta 1969. Hän toimii useiden yritysten, muun muassa Keravan Energia Oy:n hallituksessa. Hän omistaa perustamansa Taloustutkimus Oy:n ja on yksi varakkaimmista kansanedustajista.
Kesäisin hän irrottautuu kiireistään ja lähtee vaimonsa Ulpu Lehden kanssa “hyödyntämään tuulivoimaa merelle” eli purjehtimaan saaristomerelle. Näin he ovat tehneet yhtäjaksoisesti jo 47 vuoden ajan. Matkapuhelinten ansiosta irrottautuminen on nykyään helpompaa kuin aiemmin.
Monet kansanedustajat pitävät velvollisuutenaan näyttäytyä kesätapahtumissa ja festareilla, mutta Lehti ei tähän joukkoon kuulu. Hän ei juuri piittaa “mökämusiikista”, mutta saattaa piipahtaa joissain klassisen musiikin konserteissa ja taidekeskus Salmelassa. Lehti myös keräilee kotimaista taidetta, niin modernia kuin perinteistäkin. Sipoon huvilan kokoelmissa on Suomen kultakauden mestareiden kuten Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin töitä.
Talvisaikaan Lehdet lomailevat Floridassa. Floridassa heitä kiehtoo etenkin sen luonto ja monipuolinen linnusto. Lintuharrastus juontaa jo kouluajoilta, sillä Lehti on Keravan yhteiskoulun kasvatteja. Koulun rehtorina toimi arvostettu lintutieteilijä Einari Merikallio (1888–1961), joka innosti oppilaitaan lintuharrastuksen pariin.
– On komea näky, kun talon yllä leijailee 20–30 kotkaa, Lehti kuvaa Floridan ainutlaatuisia luontoelämyksiä.

– Jos tulouttaisimme voiton osinkojen muodossa, valtiokin tulisi mukaan jakajaksi. Ihmettelen sitä, että jostain syystä monissa kunnissa menetellään kuitenkin näin. Osingon jakaminen on perusteltua, jos mukana on vähemmistöomistajia, mutta Keravalla niitä ei ole. Ja jos tulisi, ostaisimme ne pois.

Tällainen puhe voi vaikuttaa oudolta kokoomuksen edustajan suusta kuultuna, mutta Lehdellä on perustelunsa näkemykselleen siitä, miksi kunnan tulisi pitää kiinni “luontaisesta monopolistaan” eli sähköverkosta. Perustelut ovatkin sitten varsin yrittäjähenkisiä.

”Edullinen energia on kunnalle merkittävä kilpailutekijä. Ei ole toimialaa, jolle energian hinnalla ei olisi merkitystä.”

– Edullinen energia on kunnalle merkittävä kilpailutekijä. Ei ole toimialaa, jolle energian hinnalla ei olisi merkitystä. Ja jos kunnassa on energiaintensiivistä yritystoimintaa, sen merkitys on sitäkin suurempi.

– Totta kai, jos olisin perustamassa vaikkapa leipomoa, miettisin sijaintipaikan sen mukaan, missä on saatavilla edullista energiaa. Olisimme hölmöjä, jos emme Keravalla käyttäisi tätä mahdollisuutta hyödyttää paikallisia yrittäjiä. Siirtohinnassa saatu etu jää paikallisille toimijoille. Kunnissa ei ehkä osata ajatella energiaa kilpailuetuna, koska monet konsultitkaan eivät sen merkitystä ymmärrä, Lehti pohtii.

Koneyrittäjien ja MTK:n hiljattain teettämä tutkimus kertoo samaa: harvassa kunnassa on erillistä energiastrategiaa, eivätkä päättäjät koe voivansa vaikuttaa energia-asioihin riittävästi.

”Metsissä makaava hakkuujäte on vain yksi esimerkki siitä, minkälaisia haittoja työmarkkinoiden jäykät pelisäännöt aiheuttavat.”

Vaikka Lehti arvosteleekin tuulivoiman nauttimaa tukea, hän kannattaa uusiutuvien energianlähteiden kuten auringon, tuulivoiman, maalämmön tai aaltoliikkeen hyödyntämistä. Hän miettii uusia energianlähteitä myös omassa taloudessaan.

Lehti tunnetaan vannoutuneena automiehenä ja vanhojen Jaguarien keräilijänä. Hänellä on niitä Sipoon huvilansa autotallissa jo toistakymmentä. Seuraavaksi autoksi hän kuitenkin harkitsee sähköauto Teslan hankkimista.

– Voisin hankkia samalla oman polttoaineaseman eli käyttää oman aurinkopaneelin sähköä auton akkuihin. Vaikka sähköauto on kallis, se maksaa itsensä takaisin alentuneina käyttökustannuksina.

Sipoon vapaa-ajankiinteistö ja omakotitalo Keravalla lämpiävät jo maalämmöllä. Lehdelle tuttu ja läheinen Sipoo kuuluu nykyään myös Keravan Energian toimialueeseen. Keravan Energian tulevaisuus nojaa Lehden mukaan vielä pitkälti rakentamattoman Sipoon voimakkaaseen väestönkasvuun ja kehittymiseen.

– Sipoon maantieteellinen sijainti on niin hyvä, että sillä on edellytykset suureksi menestystarinaksi.

Lehti toivoo, että Suomikin voisi olla menestystarina, mutta nyt ei oikein näytä siltä.

– Olen hyvin huolissani siitä, että Suomi on juuttunut pitkään matalan kasvun vaiheeseen. Ajoittain tulee valonpilkahduksia ja tilastot näyttävät paremmilta, mutta trendi ei käänny pysyvästi. Suomi on kasvu-urallaan jäämässä jälkeen niistä ennusteista, joiden varaan sosiaaliturva ja eläkkeet on laskettu.

– Meillä on Suomessa paljon työttömiä ja nyttemmin myös maahanmuuttajia, joita voitaisiin työllistää vaikkapa metsissä, mutta työ ja tekijät eivät kohtaa.

Maahanmuuttajatkin kotoutuisivat paremmin, jos saisivat nopeasti töitä, joissa kielitaidottomuus ei ole este. Metsissä makaava hakkuujäte on vain yksi esimerkki siitä, minkälaisia haittoja työmarkkinoiden jäykät pelisäännöt aiheuttavat kansantaloudelle ja yksittäisille ihmisille, jotka eivät työllisty, hän jatkaa.
Lehti näkee, että hidas kasvu johtuu pitkälti juuri työmarkkinoiden joustamattomuudesta.

– Työllistämisestä on tehty yrittäjille liian vaikeaa ja kallista. Työmarkkinajärjestöt ovat hinnoitelleet työn alimman hinnan niin korkeaksi, että kaikki ihmiset eivät sen edellyttämään tuottavuuteen yllä. Monet jäävät tästä syystä työmarkkinoiden ulkopuolelle.

– Itse lähtisin purkamaan sumaa poistamalla työehtosopimusten yleissitovuuden. Ruotsissa ei ole yleissitovuutta, eikä siellä palkkataso ole sen alhaisempi kuin meilläkään, mutta jousto on suurempaa. Virossa taas verotus kannustaa yrityksiä kasvamaan ja työllistämään.

– Työmarkkinajärjestöt käyttävät Suomessa hyvin suurta valtaa, mutta niiden päättäjät eivät kanna päätöksistään poliittista vastuuta. Pieni joukko järjestöjohtajia on valta-asemansa vankeja.

Lehden mukaan vikaa on muidenkin asenteissa. Suomalainen yhteiskunta ei yleisesti tue ihmisten omaa elämänhallintaa. Valtaosa poliitikoista on keskittynyt siihen, miten tulot jaetaan eikä siihen, miten tuloja saadaan aikaan. Niiden ihmisten määrä, jotka keskittyvät kasvun luomiseen, on koko ajan vähenemässä, hän väittää.

– Joskus, kun kuuntelee puheita eduskunnassa, alkaa tuntua siltä että työttömyys on ”saavutettu etu”, Lehti kärjistää.

– Jopa työn hakeminen katsotaan yhteiskunnan eikä yksilön tehtäväksi. Pahinta on, että tilanne näyttää jatkuvan ennallaan riippumatta siitä, millainen hallituspohja meillä on.

Toisin kuin Wikipedia kertoo, Lehti ei kannata perustuloa. Hänen mukaansa ei saisi olla vastikkeetonta tuloa.

”Suomalainen yhteskunta ei tue ihmisten omaa elämänhallintaa”, Lehti väittää.

– Jos ihmisille maksetaan muutama satanen kuukaudessa, jostain se raha on otettava ja joltain se on pois. Perustulolla ei kuitenkaan kukaan tule toimeen. Lisäksi sen siirtäminen maksaa, hän järkeilee.

– Parempi tapa olisi mahdollistaa kaikkien osallistuminen työmarkkinoille.
Lehti harmittelee myös sitä, että luottamustehtäviin ja yhteisten asioiden hoitoon on yhä vaikeampi löytää päteviä ihmisiä. Trendi näyttää olevan omalla mukavuusalueella ja perhepiirissä pysyminen. Toisaalta Lehti ei tätä ihmettele, sillä kansanedustajana saa lokaa niskaansa.

– Luottamustehtävässä toimivia arvostellaan sosiaalisessa mediassa sumeilematta. Kaikki ihmiset eivät tätä kestä eivätkä jaksa olla riepoteltavina. Somessa voi puhua nimettömänä, mikä ei minusta kuulu länsimaiseen sivistykseen. Puhua saa, mutta sanomisistaan pitäisi ottaa myös vastuu.

Lehti suomii myös mediaa ja toimittajia, jotka hänen mukaansa tavoittelevat yleisöä kyseenalaisin keinoin.

– Toimittajat ryhtyvät mielellään tutkiviksi toimittajiksi, mutta edellytykset puuttuvat monilta, ainakin aikaansaannoksista päätellen.

Kuntapäättäjät suosisivat kotimaista
Kuntapäättäjät kokevat vaikutusmahdollisuutensa kuntien energiavalintoihin vähäisiksi, ilmenee Koneyrittäjien ja MTK:n tänä keväänä teettämästä tutkimuksesta. Useista kunnista puuttuu energiastrategia, joka ohjaisi energiavalintoja. Energiavalintojen vaikutukset alueen työllisyyteen ja talouteen ovat jääneet kuntien strategioissa painoarvoltaan vähäisiksi.
Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen toivookin, että vastavalitut uudet valtuutetut ja muut kuntapäättäjät oivaltaisivat yhteyden energiavalintojen ja kuntien elinvoimaisuuden välillä. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi taas kiinnittää huomiota siihen, että tutkimukseen osallistuneet vastaajat halusivat lisätä puun ja muun bioperäisen raaka-aineen käyttöä oman kuntansa energiantuotannossa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kuntien ja kaupunkien johtavat poliittiset päättäjät, johtavat viranhaltijat sekä kunnallisten energiayhtiöiden toimitusjohtajat. Kyselyyn vastasi 344 kuntavaikuttajaa.
Puolet vastaajista ilmoitti, ettei heidän kunnallaan ole energiastrategiaa eikä muutakaan energiakysymyksiä ohjaavaa strategiaa. Neljännes vastaajista kertoi, että kunnalla on oma energiastrategia. Niistä kunnissa, joissa oli oma energiayhtiö, yli 60 prosenttia oli laatinut yhtiöille linjaukset omistajaohjaukseen.
Kuntien energiastrategioissa tärkeimmät osa-alueet olivat huoltovarmuus ja energian hinta sekä kolmantena energia raaka-aineen kotimaisuus. Työllisyysvaikutukset olivat osa-alueista vasta kahdeksannella eli viimeisellä sijalla.
Kaksi kolmaosaa vastaajista toivoi, että puun käyttöä kunnan energiatuotannossa lisättäisiin. Tupeen käyttöä kannatti puolet vastaajista. Myös aurinkoenergian, jätteen ja tuulivoiman lisääminen saa kannatusta. Hiilen ja öljyn käyttöä haluttiin vähentää.

Teksti Kirsi Poikolainen, Kuvat Mikko Kauppinen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2017