Vapo Fuels on uusi, selaimessa toimiva palvelu, jonka kautta asiakas pystyy tilaamaan polttoaineita voimalaitokselleen. Tähän asti tilaukset on tehty sähköpostilla tai puhelimitse.

– Järjestelmä on hyödyllinen ja todella yksinkertainen, kehuu Head of Digital Customer Experience Jukka Helin Vaposta.

– Asiakas voi muutamalla napinpainalluksella saada laitokselle tarvitsemansa määrän polttoainetta kuten energiaturvetta tai pellettiä jo seuraavaksi päiväksi.

Nopeus ja helppokäyttöisyys ovat palvelun voima. Fuels on tulevaisuudessa ehdottomasti järkevin tapa hoitaa tilauksia, Helin kertoo.

Osoitteessa fuels.vapo.fi toimiva palvelu halutaan antaa tulevaisuudessa kaikkien polttoaineasiakkaiden käyttöön

– Vaikka tilauksia ei tekisikään sen kautta, niin tulevaisuudessa asiakas näkee järjestelmästä, koska kuorma on tulossa, mitä tavaraa siinä on, kuka sitä ajaa, onko vaihdettu aumaa ja niin edelleen, Jukka Helin kuvailee.

Ketään ei kuitenkaan velvoiteta palvelua käyttämään, vaan tilaukset saa jatkossakin tehdä entiseen tapaan puhelimitse tai sähköpostilla.

– Parhaillaan järjestelmään kehitetään näkymää, jolla voi suunnitella koko vuoden energiantarpeen polttoainelajeittain, Helin kertoo.

Palvelun kehittäminen lähti asiakkaan visiosta.

– Viime syksynä aloimme pohtia, olisiko olemassa yksinkertaisempaa tapaa tehdä polttoainetilausta kuin sähköposti. Juttelimme asiasta Vapon kanssa, ja siellä pojat alkoivat heti kehitellä tätä systeemiä, kertoo Pieksämäen laitoksella 90-luvun lopulta työskennellyt käyttöpäällikkö Janne Tepponen.

Vapo Fuels -tilauspalvelu otettiin tänä keväänä koekäyttöön Savon Voiman Pieksämäen laitoksella ensin sähköpostin rinnalla. Nyt sähköposti on jäänyt kokonaan pois.

– Fuels on niin helppökäyttöinen. Sähköpostilla tilaus tehtiin kerran viikossa, mutta se oli aika jäykkä tapa varsinkin, jos tilaus muuttui viikon aikana. Se ei ollut myöskään yhtä tarkka kuin Fuels, Tepponen sanoo.

”Vapo Fuels on helppokäyttöinen ja paljon tarkempi ja joustavampi kuin sähköpostitilaus.”

Laitokselle tilataan Vapon jyrsinturvetta edelleen viikoksi kerrallaan, mutta Fuelsissa tilausta voi tarkentaa jatkuvasti. Tämä on kustannustehokasta, sillä tilausmäärää voi kasvattaa tai pienentää menekin mukaan. Vuosittain laitoksella kuluu Vapon jyrsinturvetta 130 GWh:n edestä. Lisäksi laitoksella poltetaan haketta.

Tepposen mukaan on kätevää, että jatkossa Fuelsisissa voi paitsi tehdä tilauksia, myös seurata niiden kulkua.

– Varsinkin talvella, kun kuormia tulee useita päivässä, on hyvä, kun järjestelmästä näkee, koska kuorma on tulossa eikä tarvitse erikseen soitella kuskille, Tepponen toteaa.

– Suosittelen Fuelsia meidän kokoluokan laitoksille, ja miksei pienemmillekin.

Järjestelmää kehitetään edelleen asiakkaiden tarpeiden perusteella. Tarkoitus on automatisoida tilausjärjestelmä niin, että polttoainetilaus muuttuisi automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. Silloin riittäisi, että laitoksen työntekijä tarkistaa, että tilausmäärä on oikea. Etenkin kaukolämpölaitoksille olisi Tepposen mukaan hyötyä ulkolämpötilaan perustuvasta automaatiosta.

– Jos kattila vaan toimii, niin tällöin saataisiin lisäetua siitä, että järjestelmä ennakoi polttoaineen kulutusta. Talviaikaan ilmat muuttuvat nopeasti, ja saman viikon aikana voi pakkanen kiristyä tai lauhtua. Automaation myötä kenenkään ei tarvitsisi vahtia sääennusteita ja muuttaa tilausta lämpötilan mukaan. Mittaus olisi paljon tarkempi kuin pelkkä sääennuste, ja ajojärjestelijäkin osaisi suunnitella resursseja paremmin, jolloin toimitusvarmuus paranisi, Tepponen toteaa.

Tepponen toivoo, että tulevaisuudessa Fuelsista tehtäisiin aplikaatio tai tehtäisiin mobiilisovellus.

– Se helpottaisi työtä entisestään, kun laitoksenhoitaja voisi käyttää järjestelmää puhelimessaan.

Tepponen on visioinut Fuelsiin myös chat-ikkunaa, jonka kautta yhteydenpito Vapoon sekä mahdollinen reklamointi ja viestittely ajojärjestelijän kanssa sujuisi entistä kätevämmin.

– Chatin kautta voisi lähettää helposti kuvia epäpuhtauksista tai muista reklamoinnin aiheista. Keskusteluista jäisi samalla myös kirjallinen dokumentti talteen, ja kuten muissakin viestipalveluissa siinä näkisi, onko viesti luettu ja koska, hän kuvailee.

– Sitäkin mietittiin, että jos järjestelmään voitaisiin lisätä reaaliaikainen kuva varastosiilon pinnasta.

Digitalisaatio ei ole Tepposelle uusi asia, ja hän onkin ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Fuelsia.

– Kaikki laitoksemme ovat olleet etävalvonnassa jo pitkään. Automaatio ja erilaiset järjestelmät ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi ja tulevat lisääntymään edelleen, hän toteaa.

Jokaisen uuden järjestelmän ja sovelluksen kohdalla kuitenkin pohditaan, onko se oikeasti tarpeellinen, ja käyttöönotto tehdään varovasti. Sovellusten pitää todella vähentää tai ainakin helpottaa työtä laitoksella. Parhaimmillaan työntekijöiden resursseja vapautuu tärkeämpiin tehtäviin, kun rutiinihommat hoituvat tekniikan avulla. Uutta tekniikkaa ei saa pelätä.

– Kääntöpuolena on, että uudet järjestelmät vaativat hyvät tietoliikenneyhteydet, ja kun ne menevät poikki, toiminta halvaantuu aika rajusti, Tepponen myöntää.

Uusia avauksia on tehty myös Mäntsälän Nivos Energialla, jossa pellettisiilojen täyttö on automatisoitu. Vaposta oltiin tänä keväänä yhteydessä Nivoksen kaukolämpöinsinööri Jere Turuseen ja ehdotettiin uutta tiedonkeruuratkaisua, jonka myötä pellettisiilojen täyttö voitaisiin automatisoida. Nivos on Vapon ensimmäinen automaattitäyttöasiakas ja tyytyväinen palveluun.

– Suosittelen lämpölaitoksille ehdottomasti tätä palvelua. Se helpottaa työtä molemmin puolin ja tehostaa toimintaa. Vapossakin nähdään, missä kaikkialla tarvittaisiin täydennystä, jos pellettikuorma olisi muuten lähdössä vajaana liikenteeseen.

Käytännössä kyse on tiedonsiirtopurkista, joka asennetaan lämpökeskukselle. Se mittaa pellettien kilomäärää siiloissa sekä ulkolämpötilaa, joka puolestaan ennustaa lämmitykseen käytettävän pelletin menekkiä. Purkki välittää siilon tiedot Nivoksen valvomoille ja Vapoon. Pellettisiilon tyhjentyessä Vapolle lähtee automaattisesti tilaus. Näin inhimillisen virheen mahdollisuus vähenee ja laitoksella voidaan keskittyä lämmön tuottamiseen asiakkaille.

– Ainoa miinus automaattitilausjärjestelmässä on, että ainakaan tällä hetkellä siinä ei näy, onko joku reagoinut tilaukseen. Tulevaisuudessa näkymässä voisi olla jokin yksinkertainen rasti ruutuun -vaihtoehto, jolloin kaikki näkisivät, onko joku ottanut asian hoitaakseen, Turunen pohtii.

Tiedonsiirtopurkki mittaa pellettien kilomäärää siiloissa sekä ulkolämpötilaa. Siilon tyhjentyessä Vapolle lähtee automaattisesti tilaus.

Tiedonsiirtopurkin ansiosta laitoksille saadaan etäyhteys valvomosta. Moniin ongelmiin päästään käsiksi ilman, että kenenkään tarvitsee olla paikalla laitoksilla, jotka eivät sijaitse aivan valvomoiden läheisyydessä. Näin lämpö-, vesi- ja sähkökatkokset ovat lyhyempiä kuin aiemmin, mikä näkyy suoraan asiakkaille palvelun parantumisena.

Automaatiossa on sekin hyöty, että vikatilanteen jäljille voidaan päästä jälkikäteen tallennettujen tietojen perusteella.

Jere Turunen on työskennellyt Nivoksella vuodesta 2008. Hän on nähnyt, miten voimalaitostyö ja asiakaspalvelu ovat digitalisaation myötä muuttuneet.

– Työnkuvani on jatkuvasti laajentunut. Aiemmin käytin paljon Exceliä, jolla laskin ennusteita ja muita vastaavia. Teen sitä edelleen, mutta automaattisen raportoinnin lisääntyminen on helpottanut työtä samalla, kun toimintamme on laajentunut uusien laitosten myötä, hän kuvaa.

Digitalisaation myötä erilaisia mittauksia ja tiedonsiirtoja voidaan tehdä entistäkin helpommin.

– Nyt ei välttämättä osata edes kuvitella, mitä kaikkea olisi mahdollista kehittää, Turunen toteaa.

Turunen kehuu vapolaisten innokkuutta kehittää toimintaansa yhdessä asiakkaiden kanssa.

– Vapossa otetaan kehitysehdotukset todella hyvin vastaan. Vaikka kyse on isosta firmasta, niin ideoihin suhtaudutaan innolla.

Teksti Miina Poikolainen
Kuvat Risto Antikainen ja Nivos Energia

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2017