Siinä, missä Suomessa on kehitetty sähkön- ja kaasunjakeluverkoja ja yhdistetty niitä naapurimaiden verkkoihin tuotannon optimoinnin ja huoltovarmuuden näkökulmasta, Viron energiapolitiikan taustalla on vaikuttanut tarve vähentää riippuvuutta Venäjän tuonnista.

Palavasta kivestä tehdäänkin Virossa ei pelkästään sähköä ja lämpöä, vaan myös kaasua ja nestemäisiä polttoaineita.

Suomen ja Viron energiapolitiikan eroavaisuudet kumpuavat maiden omista lähtökohdista ja osin myös historiallisista syistä.

Maat liittyivät EU:n jäseniksi eri aikaan ja erilaisessa historiallisessa tilanteessa. 1990-luvulla, jolloin Suomi liittyi EU:n jäseneksi, oltiin juuri alettu torjua ilmastonmuutosta. Suomi oli ollut jo pitkään ollut itsenäinen, mutta Virolla oli takanaan vasta 13 vuotta uutta itsenäisyyttä, kun se vuonna 2004 liittyy unioniin.

EU ei juuri painostanut Viroa vähentämään runsaasti hiilidioksidipäästöjä tuottavan palavan kiven käyttöä energiantuotannossa, koska se takasi Virolle omavaraisuuden sähkön ja lämmön osalta. Palavalla kivellä on itsenäistymisestä lähtien tuotettu noin kaksi kolmasosaa koko Viron energiantarpeesta. Käytännössä Viro on ollut useana vuonna sähkön nettoviejä, vaikka se joutuukin tuomaan liikenteen polttoaineita ulkomailta Suomen tapaan.

Kun Virossa energiapäätösten takana vaikuttaa geopolitiikka, Suomessa tehdään ympäristöpolitiikkaa. Huoltovarmuussäädöksiäkin kiristettiin Suomessa viimeksi juuri ennen Krimin kriisiä, ei sen jälkeen.

Nykyisen hallituksen yksi kärkihankkeista on ”edetä kustannustehokkaasti kohti hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian hyödyntämistä”. Pyrkimyksenä on nostaa päästöttömän, uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin energiantuotannosta.

Suurimmat toiveet ovat nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja kasvattamisessa. Myös aurinko- ja tuulienergia sekä lämpöpumput ovat kotimaista energiaa, samoin uudet biotuotetehtaat.

Sähköntuotannossa Suomessa ei tavoitella omavaraisuutta, sillä pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin ja tasaavat ruuhkahuippuja. Olisi kallista rakentaa omaa kapasiteettia kattamaan ruuhkahuippuja.

Suomi tuo noin viidenneksen sähköenergiasta. Euroopan unionin jäsenmaiden energiamarkkinoita käsittelevässä selvityksessä arvioidaan, että tuontia tarvitaan ruuhkahuipuissa myös Olkiluodon uuden ydinvoimalan valmistuttuakin.

Lämmöntuotannossa turvallisuusnäkökohdat ovat olennaisia. Maakaasua käytetään Suomessa erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Toistaiseksi kaikki kaasu tulee Venäjältä, mutta Balticconnector-putkien valmistuttua vuonna 2021 sitä voi tuoda myös Baltian LNG-terminaaleista.

Kun Puolan ja Baltian maiden verkostot saadaan myöhemmin yhdistettyä, niin Suomi kuin Virokin ovat kiinni Keski-Euroopan kaasuverkossa. Tämä on myös EU:n omavaraisuusstrategian mukaista ja siksi EU rahoittaa näitä hankkeita.

Kun Virossa energia­päätös­ten takana vaikut­taa geo­politiik­ka, Suomessa tehdään ympäris­töpoli­tiik­kaa.

Lämmitysenergiaan kuluu noin viidennes kokonaisenergiasta. Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen ja yleistynyt kerrostaloasuminen ovat Suomessa puolittaneet lämmitysenergian käytön lämmitettyä huonetilaa kohden viimeisten 30 vuoden aikana. Vastaavasti Virossa on itsenäisyyden ajan pyritty vähentämään energian kokonaiskulutusta, nimenomaan tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.

Liikenteen polttoaineissa riippuvuus tuontienergiasta vähenee Suomessakin sähköautojen yleistymisen myötä, mutta hyvin hitaasti. Joulukinkun rasvastakin tehdään nykyisin polttoainetta, joten myös biopolttoaineiden tuotannon kehitys vähentää osaltaan tuonnin tarvetta.

Vaikka Viron energiatalous on edelleen 70 prosenttisesti palavan kiven varassa, on maan hallitus päättänyt vähentää sen jalostusta pelkästään lämmöksi ja sähköksi. Uudella suomalaisen Outotecin kehittämällä ympäristöystävällisemmällä menetelmällä palavaa kiveä (oil shale) voi jalostaa myös nestemäisiksi polttoaineiksi (shale oil). Menetelmä auttaa Viroa täyttämään myös EU:n yhteisiä tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Eesti Energian ja Outotecin yhteisyritys Enefit on käynnistämässä uutta toimintaa myös Jordaniassa ja yhtiö suunnittelemassa uudenlaista tuotantoa myös Utahissa Yhdysvalloissa.

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2017