Vapon kokonaan omistama ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB on yksi Skandinavian johtavia bioenergiayrityksiä, jonka 455 miljoonan kruunun eli lähes 46 miljoonan euron liikevaihto jakautuu puoliksi turpeen- ja lämmöntuotannon kesken. Käytännössä koko Ruotsissa aina Skoonesta Tornionjokilaaksoon toimiva Neova työskentelee fossiilisten polttoaineiden vaihtamiseksi kotimaiseen bioenergiaan.

Ruotsissa riittää kotimaista biopolttoainetta, sillä Suomen tapaan koko maan pinta-alasta noin neljännes on suota, joka kasvaa joka vuosi. Arvion mukaan vain yksi promille Ruotsin turvesoista on tuotantokäytössä ja tuotannon osuus on prosentti vuotuisesta kasvusta. Ympäristötietoinen Neova operoi ainoastaan valmiiksi ojitetuilla soilla, jotka käyttämättöminä ovat isoja hiilidioksidipäästöjen lähteitä.

Neova tuottaa sekä turvepolttoainetta että kasvuturvetta. Yhtiö myös vie turvetta Manner-Eurooppaan, jossa siitä jalostetaan aktiivihiiltä. Aiemmin Neova tuotti itse myös puupellettejä, mutta nykyään pellettituotanto tapahtuu Scanbio-nimisessä yhteisyrityksessä.

Neova omistaa 13 kaukolämpöverkkoa, kymmenkunta pääasiassa teollisuuden yhteyteen rakennettua kaukolämpövoimalaitosta sekä parikymmentä pienempää lämpövoimalaitosta, jotka kaikki käyttävät polttoaineenaan kotimaista biopolttoainetta.
Kaukolämpöasiakkaina Neovalla on kuntia, teollisuuslaitoksia, asuntoyhtiöitä ja yksittäisiä talonomistajia. Teollisuusyrityksille yhtiö myy myös valmislämpöratkaisuja, joissa se huolehtii asiakkaan koko energiahuollosta: Neova omistaa lämpölaitoksen sekä huolehtii lämmönjakelusta ja laitoksen huollosta.

– Kun huolehdimme asiakkaan koko energiahuollosta pystymme kehittämään uusia ratkaisuja ja optimoimaan asiakkaan energiankulutusta. Tämän asiakkaalle helpon ratkaisun avulla saavutetaan yleensä merkittäviä säästöjä kokonaisenergiamenoissa, toteaa Neovan toimitusjohtaja Torbjörn Claesson.

Yhtiö tuottaa lämpövoimalaitoksissaan yhteensä reilut 0,5 terawattituntia lämpöä vuodessa. Kaukolämmön osuus on siitä noin 0,3 terawattituntia ja loppuosa on teollisuudelle tuotettavaa valmislämpöä.

Yhä useammin teollisuudelle toimitettavat energiaratkaisut ovat sellaisia, että asiakas osallistuu lämmöntuotantoon myymällä Neovalle prosesseissaan syntyvää hukkalämpöä, joka sitten käytetään lämmitykseen.

– Näin myös kaukolämmöntuotannossa tullaan lähemmäksi esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloista tuttua kuviota, jossa asiakkaat itse osallistuvat energiantuotantoon, Claesson huomauttaa.

Hänen mukaansa kotimaisen biopolttoaineen avulla tuotettua kaukolämpöä voisi käyttää hyväksi myös sähkön tuotannossa ja rakennusten viilennyksessä silloin, kun tuuli- tai aurinkosähköä ei ole saatavissa.

 

Claessonin mukaan yhtiöt pystyvät käyttämään toinen toisiaan referensseinä asiakkaita lähestyessään.

Vapo ja Neova toimivat samoilla toimialoilla, minkä takia niiden välisen yhteistyön tiivistäminen entisestään on erittäin järkevää.

– Meillä on menossa monenlaisia yhteistyökuvioita pääasiassa lämpöliiketoiminnassa, Claesson kertoo.

– Pyrimme löytämään sellaisia yhteistyöalueita, joissa toinen on selvästi vahvempi, ja toinen voi ottaa oppia toiselta.

Claessonin mukaan yhtiöt pystyvät käyttämään toinen toisiaan referensseinä asiakkaita lähestyessään. Esimerkiksi on luottamusta herättävää kertoa neuvotteluissa ruotsalaismeijerille, että Valio on saman konsernin asiakas.

Kaikkia hyviä käytäntöjä ei maiden erilaisen lainsäädännön tai muiden toimintatapojen takia voi sellaisenaan siirtää maasta toiseen, mutta niitä voidaan käyttää ohjenuorana omaa järjestelmää kehitettäessä.

Yksi yhteistyöalue, jossa suomalaiset hakevat oppia ruotsalaisilta kollegoiltaan, on kaukolämmön hinnoittelu. Aiemmin Ruotsin kaukolämpömarkkinoilla oli monenkirjavaa hinnoittelukäytäntöä, mutta nykyään siellä on käytössä käsite reilun kulutuksen kaukolämpö (REKO fjärrvärme). Se tarkoittaa kaukolämmön läpinäkyvää hinnoittelua, kaukolämmön vertailtavuutta sekä tuottajan ja asiakkaan välistä luottamusta. Tämän uudistuksen avulla kaukolämmön tuottajat uskovat pitävänsä asiakkaat tyytyväisinä ja uskollisina kaukolämmön käyttäjinä.

Vapo on edelläkävijä.

Myös suomalaisilla on annettavaa ruotsalaisille. Claesson kehuu esimerkiksi Vapon olevan edelläkävijä asiakasportaalinsa luomisessa. Neova haluaakin käyttää sitä pohjana oman portaalinsa kehittämisessä.

– Lämpöliiketoiminnassa yhteistyön fokus on muutenkin paljon asiakassuhteissa. Turveliiketoiminnassa yhteistyö keskittyy enemmän teknisiin asioihin, Claesson summaa.
Turpeen osalta yhteistyötä ja lobbausta tehdään laajemminkin Euroopan tasolla. EU ei laske turvetta kuuluvaksi uusiutuviin polttoaineisiin, vaan se sijoittuu EU-luokituksissa uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden välimaastoon.

Ruotsalaiset ovat hyvin ympäristötietoisia ja siksi Neovan viestinnässä ympäristöasioilla on vahva painoarvo. Koko turvetoimialan avoin viestintä, vastuullinen toiminta, kotimaisen polttoaineen etujen korostaminen sekä halu nostaa energiaomavaraisuusastetta ovat johtaneet siihen, että Ruotsissa turpeella tuotettu sähkö on saanut vihreän sertifikaatin.

– Turvetuotanto on yleisesti melko hyväksyttyä, mutta joskus saattaa ilmetä paikallista vastustusta, kun olemme avaamassa uutta turvetuotantoaluetta. Yleensä tämä vastustus johtuu siitä, että asukkailla ei ole riittävästi tietoa turvetuotannosta ja siksi se pelottaa heitä, Claesson kertoo.

Neljän viime vuoden aikana Neova on järjestänyt kesäisin muutamia avointen ovien päiviä turvetuotantoalueilla kutsuen paikallisia asukkaita ja mediaa tutustumaan tuotantoalueisiin sekä turpeeseen ja sen käyttöön. Avointen ovien päivät ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan niin, että viime kesänä yksittäisiin tapahtumiin osallistui jopa satoja henkilöitä.

Claesson uskoo avoimeen ja todenperäiseen viestintään, sillä asioiden piilottelu johtaa helposti kyräilyyn ja epäilevään suhtautumiseen.

Neova pyrkii viestinnässään tuomaan esiin turpeen ja kaukolämpötekniikan hyötyjä nimenomaan ympäristönäkökulmasta. Se myös toimii, kuten kertoo toimivansa: operoi vain ojitetuilla soilla, nostaa vuotuista kasvua vähemmän turvetta, palauttaa turpeentuotantoalueet tuotannon loputtua takaisin luonnolliseen tilaan, huolehtii biopolttoaineen puhtaasta palamisesta ja lämmön tehokkaasta jakamisesta.
Ruotsissa turpeentuotantoalueiden jatkokäsittelystä päättää lääninhallitus. Turpeen tuottaja puolestaan säästää jo turpeennoston aikana rahaa tuotantoalueen jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelynä voi olla esimerkiksi metsittäminen tai kosteikon rakentaminen.

– Korjuuajan jälkeen turvesoille tehdyistä kosteikoista on tullut lintujen ja näin ollen myös lintuharrastajien ja retkeilijöiden suosimia paikkoja, Claesson tietää.

Höganäs Bjuf AB on tiilitehdas, jolla on pitkät perinteet tulenkestävien tiilien valmistuksessa. Niiden valmistusprosessissa syntyy paljon lämpöä, joka meni pääosin harakoille ennen kuin Höganäs Bjuf ja Neova solmivat yhteistyösopimuksen. Sen tuloksena tiilitehtaasta tuli myös lämmöntuottaja.

Tällä hetkellä tiilitehtaan tuottama 4 gigawattitunnin ylijäämälämpö kerätään talteen ja myydään Neovalle, joka hyödyntää sen kaukolämpöverkossaan. Tiilitehdas liitettiin Neovan kaukolämpöverkkoon ja sen ansiosta pystyttiin korvaamaan noin 1,7 gigawattituntia vuodessa maakaasua kuluttanut lämpölaitos. Vuosittain Höganäs Bjuf ostaa Neovalta kaukolämpöä 1,5 gigawattituntia.

Höganäs Bjufin tulitiiliä käytetään esimerkiksi teräs- ja betoniteollisuudessa sekä erilaisissa uunissa. Esimerkiksi suurin osa Neovan lämpölaitosten lämpökattiloista on rakennettu näistä tiilistä. Höganäs Bjuf kuuluu Oslon pörssissä noteerattavaan Borgestad Industiries -konserniin, jonka maailmanlaajuinen vuosivolyymi on noin 30 000 tonnia.

Teksti Johanna Haveri
Kuvat Joel Nilsson

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2016