Luonnonvarakeskuksen (Luke) määritelmän mukaan energiapuu on kotimaista puuta, jota ostetaan lämpö- ja voimalaitoksilla käytettävän metsähakkeen raaka-aineeksi. Kotimainen metsäenergia on merkittävä työn ja toimeentulon lähde. Sen työllistämisvaikutus on kerrannaisvaikutuksineen useita tuhansia henkilötyövuosia.

Luken tilaston mukaan lämpö- ja voimalaitoksilla käytetyn metsähakkeen määrä on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Koko maan tasolla se on ollut viime vuosina noin kahdeksan miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Suomen tavoitteena on lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Puun käyttö lisääntyy tulevaisuudessa muun muassa sen vuoksi, että toisen kotimaisen energialähteen, turpeen tuotantoala pienenee vuosittain.

Metsänomistajalle energiapuusta voi tulla mukavasti lisätuloja. Puun myynnissä on kaksi vaihtoehtoa: pystykauppa tai hankintakauppa. Pystykaupassa Vapo tekee korjuutyön, jolloin metsänomistajalle maksettava hinta on matalampi kuin hankintakaupassa. Hankintakaupan ehtona on, että metsänomistaja toimittaa puut tien varteen, jolloin puusta maksetaan selkeästi korkeampi hinta, kun korjuutyö jää myyjän harteille.

Luken tilaston mukaan vuonna 2015 tilastoidusta energiapuun kaupasta kaksi kolmasosaa tehtiin pystykaupoilla ja kolmasosa hankintakaupoilla. Puukaupan kokonaismäärä pieneni edellisvuodesta lähes viidesosan. Hankintakauppojen puumäärä kasvoi muutaman prosentin, mutta pystykaupoilla puuta ostettiin neljäsosa vähemmän.

Energiapuun myynti erityisesti ensiharvennuksella tuo myyjälle useimmiten parhaan tuoton.

Energiapuun myynti erityisesti ensiharvennuksella tuo myyjälle useimmiten parhaan tuoton. Nuorissa metsissä on runsaasti pieniläpimittaista puuta, josta myyntipuuta kertyy huomattavasti enemmän kuin perinteisessä kuitupuuhakkuussa. Puuston kehittymisen kannalta on elintärkeää harventaa kasvava taimikko. Harvennetun metsän kasvu kiihtyy, sen kestävyys hyönteis- ja sienituhoja vastaan paranee ja puuston järeytyminen tukkipuumittoihin nopeutuu. Puuston järeytymisen myötä lisääntyvä tukkipuun määrä parantaa myöhempien harvennusten ja päätehakkuun kannattavuutta.

Puun myynti perustuu pitkälti tarjouskauppaan. Myyjä voi ottaa suoraan yhteyttä Vapon puunhankintaan tai halutessaan hänellä on käytössä on Puumarkkinat.fi-verkkopalvelu, johon metsänomistajat itse tai metsänhoitoyhdistykset lisäävät tiedot myytävistä kohteista. Metsänomistajat saavat järjestelmän kautta tarjoukset, joiden vertailussa paikalliset yhdistykset auttavat.

Operaatiovastaava Petri Tomperi kertoo tarjouskilpailun olevan tiukkaa ja usein pienestä erosta kertyy iso potti.

− Meidän ehdoton kilpailuvalttimme puun tarjouskaupassa on suurempi hakkuukertymä. Keräämme energiapuun 3 senttimetriä latvamittaan, jonka ansiosta energiapuun hakkuukertymä on huomattavasti suurempi kuin kuitupuun korjuussa. Kuitupuun hakkuuläpimitta on tavallisesti 6−7 senttimetriä. Muutaman sentin ero voi tuoda jopa kymmenen prosentin lisätulon metsänomistajalle, Tomperi selventää.

Energiapuun kertymän lisäys kuitupuun hintaan verrattuna on noin kaksi euroa per kuutio, koska saanto on suurempi.

− Energiapuun myynnissä on muitakin hyötyjä kuin pelkkä hinta. Energiapuuksi kelpaavat kaikki puulajit, jolloin metsänomistaja saa saman hinnan kaikista puulajeista. Lisäksi ajokoneen kuljettajan ei tarvitse erotella puita moneen kasaan. Se säästää aikaa ja metsänomistajan rahaa, Tomperi perustelee.

Tapio Oy:n metsänomistajille julkaisema ”Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen” -oppaan mukaan korjuun suunnittelussa on huomioitava koko hankintaketju: energiapuun hakkuu, lähikuljetus ja varastointi. Laadunhallinta energiapuun kaikissa hankinnan vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää sekä metsän kasvun ja tuoton että puupolttoaineen laadun kannalta.

Vapo on tarkka laadusta, mutta tärkein tavoite laadun ohella on, että metsänomistaja on kaikin puolin tyytyväinen puukauppaan.

– Teemme kaikkemme, että myyjälle jää positiivinen ja ammattimainen kokemus myyntitapahtumasta, Tomperi toteaa.

Teksti Eija Tiura
Kuva Juha Myllymäki

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2016