Uudistetun painelaitelain myötä kiinteitä polttoaineita käyttävien kattilalaitosten etävalvontaa ei enää rajoiteta niiden koon perusteella. Aikaisemman lainsäädännön mukaan vain pieniä, alle 40 megawatin puuta ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia on voinut valvoa etänä.

Jatkossa laitoksen koko ei enää ratkaise, vaan etäkäyttöön siirtymistä harkittaessa on tehtävä riskikartoitus. Riskikartoituksessa määritellään, mitä toimenpiteitä laitokselle on tehtävä, ennen kuin se voidaan siirtää etäkäyttöön tai jaksoittaiseen valvontaan, minkä jälkeen dokumentille on saatava ulkopuolisen tarkastuslaitoksen, kuten Dekran tai Inspectan hyväksyntä.

– Vasta sen jälkeen kun riskikartoitus eli vaaran arvio on hyväksytty, voidaan näitä muutoksia alkaa tehdä – vaikkapa alkaa muuttaa venttiileitä sellaisiksi, että niitä voidaan operoida etänä, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen liiketoimintajohtaja Markus Hassinen selittää.

Uusi lainsäädäntö ei myöskään enää vaadi, että valvomosta pitäisi ehtiä viidessä minuutissa sinne, missä poltto tapahtuu.

– Jatkossa riittää, että työntekijä on jossain niin lähellä, että pääsee kattilalle viidessä minuutissa, mutta hänen ei välttämättä tarvitse olla juuri valvomossa. Valvomo voi siis olla jossain muuallakin myös silloin, kun voimala vaatii jatkuvaa käytönvalvontaa ja henkilökuntaa paikan päällä.

Esimerkiksi Salon voimalaitos on jo muuten etävalvonnan piirissä, mutta käytössä on yksi 1960-luvulla rakennettu kattila, jota ei kannata automatisoida. Siksi paikan päällä on aina henkilökuntaa.

– Uusi viiden minuutin säännös mahdollistaa myös tämän kattilan siirtämisen etävalvontaan.

Vapo on tällä hetkellä markkinajohtaja voimaloiden etäkäytössä, ja lainsäädäntömuutos mahdollistaa etäkäyttöpalvelujen tarjoamisen entistä laajemmalle asiakaskunnalle.

– Tarjoamme jatkossa etäkäyttöpalveluja aktiivisesti kaikille suurten laitosten omistajille, Hassinen sanoo.

Teksti Katariina Krabbe
Kuva Vapo Oy

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2016