Teknisen hiilen tuotanto jaetaan kolmeen pääkategoriaan: aktiivihiileen, hiilimustaan ja hiilikuituun. Aktiivihiiltä käytetään esimerkiksi veden, ilman ja kaasujen puhdistuksessa. Sen avulla puhdistetaan niin juomavettä kuin viinejä ja muita alkoholi- ja virvoitusjuomia. Hiilimustaa eli kimröökiä käytetään väriaineena maaleissa ja seosaineena muun muassa autonrenkaissa sekä muiden kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa. Hiilikuituja puolestaan hyödynnetään keveissä mutta lujissa rakenteissa kuten lentokoneissa, urheiluautoissa ja urheiluvälineissä. Vapo keskittyy aluksi nimenomaan aktiivihiili- ja hiilimustatuotteisiin.

Teknisen hiilen maailmanmarkkinoiden koko on yli 40 miljardia euroa, ja se on viime vuosina kasvanut 10 prosentin vuosivauhdilla. Euroopan markkinat, joille Vapo ensivaiheessa tähtää, ovat kooltaan noin 8 miljardia euroa. Se on noin viidesosa maailmanmarkkinoista. Vapon liikevaihto on noin 500 miljoonaa euroa.

Vapon teknisen hiilen tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2019. Ensimmäisen tehtaan tuotantokapasiteetti on kymmeniä tuhansia tonneja teknistä hiiltä. Nykyisin pelkästään aktiivihiiltä käytetään Euroopassa noin 400 000 tonnia, ja tehtaan käynnistyessä vuonna 2019 Euroopan markkinoiden kooksi arvioidaan noin 500 000 tonnia.

Teknisten hiilten kysynnän odotetaan kasvavan vuosina 2014–2019 noin 12 prosentin vuosivauhtia (Global Industry Analyst), eli kokonaiskysyntä voisi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2020 mennessä. Euroopassa kasvun odotetaan olevaan hieman hitaampaa, noin 7 prosentin tasoa. Sekin kaksinkertaistaisi markkinat kymmenessä vuodessa.

Teknistä hiiltä tehdään nykyisin kivihiilestä, öljystä, puusta sekä kookospähkinän kuoresta. Vapo aikoo hyödyntää raaka-aineena turvetta ja käyttää kokonaan uutta jalostusmenetelmää, jolla pystytään tuottamaan korkealaatuista ja vähän tuhkaa sisältävää hiiltä.

Vapon teknisen hiilen tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2019. Ensimmäisen tehtaan tuotantokapasiteetti on kymmeniä tuhansia tonneja teknistä hiiltä.

Aktiivihiilen vuotuinen kysyntä on Grand View Research -tutkimusyhtiön mukaan noin noin 2 miljoonaa tonnia ja sen arvo euroissa lähes 3 miljardia euroa. Aktiivihiilen suurimpia käyttökohteita ovat ilman ja veden puhdistus. Näille markkinoille Vapo tähtää ensimmäiseksi.

Tiukkenevat ympäristönsuojelunormit ovat lisänneet aktiivihiilen avulla tapahtuvaa elohopean ja muiden raskasmetallien poistamista teollisuuden prosesseista ja erityisesti hiilivoimaloiden savukaasuista. Myös pullotetun veden kasvava kysyntä lisää aktiivihiilen käyttöä.

Aktiivihiilen käyttö kasvaa voimakkaimmin ilmanpuhdistuksessa ja etenkin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Myös vuonna 2013 hyväksytty Minamata-sopimus lisää tarvetta puhdistaa teollisuuden prosesseja ja vähentää ennen kaikkea elohopeapäästöjä. Sopimuksessa on mukana jo 140 maata, mukaanlukien Suomi.

Aktiivihiilen kysyntä on kasvanut tasaisesti myös huonojen taloussuhdanteiden aikana, ja sen odotetaan kasvavan lähivuosina noin 12 prosentin vauhdilla. Tuotteen hinnan kehitykseen on jossain määrin vaikuttanut Kiinan kasvava tuotanto. Myös vaihtoehtoiset puhdistusprosessit kuten veden desinfiointi UV-valolla voivat tulevaisuudessa vaikuttaa aktiivihiilen kysynnän ja hinnan kehittymiseen.

Hiilimusta on teknisen hiilen niin sanottu bulkkituote. Sitä tuotetaan maailmassa noin 12 miljoonaa tonnia vuosittain. Tuotannonarvo on Grand View Research -tutkimusyhtiön mukaan noin 20 miljardia euroa. Tuotteen hinta on voimakkaasti sidoksissa pääraaka-aineen, öljyn, hintaan.

Pääosa, noin kaksi kolmasosaa, hiilimustasta käytetään autonrenkaiden ja muiden kumituotteiden valmistukseen. Hiilimustien toinen iso sovellusalue on väriaineet ja musteet. Hiilimustan suurimmat markkinat ovat Aasiassa, missä autoilu kasvaa voimakkainta vauhtia.

Hiilimustan markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 6 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2020 mennessä. Uhkana alan kasvulle nähdään ympäristöystävällisempien materiaalien kuten silikan ja silaanin kasvava käyttö renkaiden sideaineena. Samaan aikaan, kun hiilimustaa korvataan muilla ympäristöystävällisemmillä aineilla, sillekin löytyy koko ajan uusia sovellusalueita. Alan erikoistuotteet hinnoitellaan huomattavasti bulkkituotteita korkeammalle.

Hiilikuitua käytetään erilaisten muoviosien lujittamiseen ja komposiittirakenteisiin, kun halutaan keveitä, mutta vahvoja ja lujia rakenteita. Suurin käyttäjä on avaruus- ja lentokoneteollisuus, joka käyttää kolmasosan hiilikuiduista. Myös kilpa-autoissa hiilikuituosat ovat jo yleisiä, mutta kevyitä rakenteita halutaan yhä enemmän myös massatuotanto-autoihin.

Hiilikuidun käyttö kasvaa vauhdilla myös tuulivoimaloissa, urheiluvälineissä ja esimerkiksi purjeveneiden mastoissa. Hiilikuitua tuotetaan maailmassa Grand View Research -tutkimusyhtiön mukaan noin miljoona tonnia vuodessa ja tuotannon arvo nousee jopa 20 miljardiin euroon. Kysynnän kasvu lähivuosina on 10 prosentin luokkaa. Nämä markkinat siintävät Vapon tapauksessa vielä jossain tulevaisuudessa.

Maailman suurimpia teknisen hiilen tuottajia ovat New Yorkin pörssiin listatut yhtiöt Calgon Carbon ja Cabot. Ne tuottavat sekä aktiivihiiltä että hiilimustaa. Calgonin liikevaihto on 500 miljoonaa dollaria ja Cabotin 3,3 miljardia. Seuraavaksi suurimmat teknistä hiiltä tuottavat yritykset tulevat Japanista ja Kiinasta. Kiina on viime vuosina myynyt ylituotantoa Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoille ja siten kiristänyt hintakilpailua. Hiilikuitujen valmistajista suurimpia ovat japanilaiset konglomeraatit kuten Mitsubishi ja Teijin Group. Mitsubishin kokonaisliikevaihto on yli 200 miljardia euroa. Alan suurin eurooppalainen tuottaja on saksalainen SGN Group, jonka liikevaihto on 1,3 miljardia euroa.

Teksti Pekka Virolainen

Tuotantolaitos – Tervetuloa meille!
Uusi liiketoiminta-alue tarvitsee myös tuotantolaitoksen, jossa tehdään turpeesta teknistä hiiltä. Kyseessä on 50 miljoonan euron investointi, joka toisi myös työpaikkoja. Ensimmäistä tehdasta on kaavailtu Haapavedelle, Seinäjoelle tai Ilomantsiin.
Haapavesi haluaisi tuotantolaitoksen myötä nostaa turpeen entiseen merkitykseensä alueella, jossa on yksi Euroopan suurimmista turvesoista. Myös ammattitaitoista työvoimaa olisi tarjolla.
– Paikallisista tehtaista on nyt kovina aikoina vähennetty väkeä, sillä erityisesti Venäjä-pakotteet ovat rankaisseet Haapavettä. Hiilitehtaaseen syntyisi tervetullut työpaikka 40 ihmiselle, kertoo kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala.
Myös Seinäjoen ympäristössä on merkittävät turvevarannot, joita Vapo jo nyt hyödyntää. Alueella on vankkaa biotalouden osaamista sekä hyvät kulkuyhteydet.
– Tuoreet tie- ja rautatieinvestoinnit ovat merkittävästi parantaneet kulkuyhteyksiä myös teollisuuden tarpeisiin. Vientisatamiinkin pääsee Seinäjoelta nopeasti, kuvailee kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
Ilomantsissakin otettaisiin kestävän kehityksen ajatusta tukeva tehdas riemuiten vastaan.
– Työvoimaa on vapaana, sillä työttömyysprosentti on kavunnut korkeaksi. Turvetuotantoon tottuneet urakoitsijat odottelevat uusia työmahdollisuuksia, kiittää kunnanjohtaja Markku Lappalainen.
Koko tuotantoketjun työllisyysvaikutus on 200 henkilötyövuotta tuotantoyksikköä kohden. Rakentamispäätös syntynee vuoden 2017 loppuun mennessä ja tuotanto käynnistyy vuonna 2019. Mikäli ensimmäisen tehtaan tuotanto käynnistyy odotusten mukaisesti, laitoksia voidaan odottaa lähivuosina myös muille paikakunnille.
Teksti Susanna Cygnel

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2016