Meillä on metsää, luontoa, mineraaleja, monen alan osaamista ja loputtomasti suota. Tuo viimeinen on ollut tähän saakka ehdottomasti alihyödynnetyin alue luonnonvaroistamme. Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhyemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.

Jostakin kummasta syystä turpeen muiden käyttötapojen tutkimus on jäänyt todella lapsipuolen asemaan. Vapo Ventures on muutaman vuoden ajan pyrkinyt löytämään turpeelle uusia hyödyntämismuotoja ja tulokset ovat lupaavia. Jo aikaisemmin tässäkin lehdessä on esitelty turvekuitujen hyödyntämismahdollisuuksia muun muassa rakennuslevyjen ja eristeiden tai vaikkapa komposiitin raaka-aineena.

Uusimpana käyttökohteena esiteltiin lokakuussa Vapo Ventureksen hanke teknisten hiilten valmistamiseksi turpeesta. Kyseessä ei ole poltettava tuote, vaan hiilituote, jolla on teknisiä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi aktiivihiili, hiilikuitu sekä kumi- ja väriteollisuuden käyttämä hiilimusta. Teknisen hiilen markkinat ovat maailmanlaajuisesti lähes 50 miljardia euroa ja markkinan koko on kasvanut viime vuodet 10 prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinan koko kaksinkertaistuu vajaassa kymmenessä vuodessa. Eräs merkittävä tekijä tähän on se, että teknisestä hiilestä valmistettavan aktiivihiilen markkina kasvaa samaa tahtia kuin maailmassa kasvaa tarve puhdistaa vettä tai ilmaa.

Suopinta-alasta turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoista on 15 prosenttia. Se tarjoaisi seuraavaksi 25 vuodeksi raaka-ainetta 2 400 teknistä hiiltä valmistavalle tehtaalle.

Vapo on käynnistänyt luvituksen kolmella paikkakunnalla teknistä hiiltä valmistavien laitosten rakentamiseksi. Yksi laitos käyttää vuodessa noin 0,5 miljoonaa kuutiota turvetta. Tuon määrän tuottamiseen tarvitaan noin 1 000 hehtaaria tuotantoalaa. Luku tuntuu isolta, mutta ei ole sitä. Suomen pinta-alasta yksi kolmannes eli 10 000 0000 hehtaaria on suota. Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan suopinta-alasta turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoista pinta-alaa on 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa tilavuutena noin 30 miljardia kuutiometriä turvetta. Tuo 15 prosenttia suopinta-alasta tarjoaisi seuraavaksi 25 vuodeksi raaka-ainetta 2 400 tehtaalle.

Teknistä hiiltä valmistetaan pääasiassa kivihiilestä koksaamalla. Vapo Ventureksen kehittämän uuden menetelmän etuna on se, että sillä pystytään säätämään aikaisempaa paremmin valmiin tuotteen tuhkapitoisuutta. Kehitetyllä menetelmällä pystytään saamaan aikaan tasalaatuisempaa eli moniin tarkoituksiin laadukkaampaa raaka-ainetta.

Lähtökohta on siis lupaava. Tarkoitus on päästä mukaan kasvaville markkinoille laadukkaalla tuotteella, jonka raaka-aineen saatavuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.

Voisiko siis turpeesta tulla uusi Nokia? Tuskin Vapo Carbons tai kukaan muukaan yksittäinen tuottaja voi haaveilla yli 5 prosentin markkinaosuudesta. Eikä ole tarvekaan, sillä nyt 5 prosenttia markkinasta olisi 2,5 miljardia ja tällä markkinoiden kasvuvauhdilla muutaman vuoden päästä 5 miljardia euroa. Kala on niin iso, että sitä kannattaa ehdottomasti yrittää saada sumppuun. Jos niin kävisi, jouduttaisiin Runebergin riimi muuttamaan.

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2016