Syyskuinen aamu valkenee kirkkaana ja kirpeänä Halsualla, Keski-Pohjanmaalla. Täällä, asfalttitien varrella sijaitsevassa yksikerroksisessa omakotitalossa sijaitsee ensi vuonna 50 vuotta täyttävän turve- ja koneurakointeja hoitavan Kivioja Oy:n toimisto. Naapurissa on useampi maatila, ja löytyy saman tien varrelta toinenkin turveyrittäjä.

Pihalla on suuri korjaamohalli ja useita autoja. Talo on Vuoden turveyrittäjäksi valitun Juha Kiviojan lapsuudenkoti, mutta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 2002 se muutettiin Kivioja-yhtiöiden toimistoksi. Sukupolvenvaihdoksesta huolimatta isä Tapani Kivioja ei malta ihan kokonaan pysyä poissa työmaalta ja omistaa pienen osuuden firmasta.

Punaisessa tiilitalossa työskentelevät myös Juhan veli Harri Kivioja ja sisko Hilkka Karjalainen, joka asuu perheineen omakotitalossa pihan toisella puolella. Myös Karjalaisen mies on yrityksessä turvekuskina. Juha itse asuu nykyään Halsuan keskustassa ja veli naapurikunnassa Kaustisella. Hilkka hoitaa henkilöstö- ja toimistopuolta, ja Harrin vastuulla ovat yrityksen Ruotsin puolella tehtävät urakat.

– Minä teen kaiken sen, mitä muut eivät ehdi tai osaa, Juha virnistää.

Juhan työpäivät ovat pitkälti autossa istumissa ja puhelimessa puhumista. Joinain päivinä puhelimen akku loppuu jo ennen puoltapäivää, vaikka sen olisi yön aikana ladannut täyteen.

– Aamulla ei koskaan tiedä, millainen päivä on edessä.

Nytkin Juha joutuu nousemaan monta kertaa pöydän äärestä vastaamaan puhelimeen.

– Asiakas soitti ja kysyi tarjousta kuiviketurpeesta. Sanoin, että meiltä löytyy ja että se on ihan hyvää. Parempi, kun ei mene liikaa kehumaan, niin asiakas yllättyy positiivisesti, hän hymyilee erään puhelun jälkeen.

Juhalle on aina ollut selvää, että hän jatkaa vanhempiensa yritystä, kun sen aika tulee.

Juha on työskennellyt yrityksessä pikkupojasta lähtien, ja hänelle on ollut aina ollut selvää, että hän jatkaa isänsä työtä, kun sen aika tulee. Aluksi Juha ajoi kuorma-autoa ja eteni vuosien kuluessa muihin tehtäviin. Vaikka Juha istuisi edelleenkin mielellään rekan ratissa ja hoitaisi turvekuljetuksia, hänen vastuullaan ovat tätä nykyä työnjohdolliset tehtävät. Enimmäkseen hän kiertää kartoittamassa tilannetta Kiviojan urakoimilla turvesoilla ja on yhteydessä asiakkaisiin.

Pian 50 vuotta yritystoimintaa
Juhan ja Hilkan isä Tapani Kivioja perusti Kivioja Oy:n Halsualla vuonna 1967. Aluksi yhtiö hoiti rahtikuljetuksia, mutta vuonna 1993 alkoi turvetuotanto Vapon omistamalla Kairinevan suolla. Vuonna 2002 tehtiin sukupolvenvaihdos, ja puikkoihin siirtyivät perheen lapset Juha, Harri ja Hilkka. Nykyään Kivioja-yhtiöt työllistää 15 vakituista työntekijää ja lisäksi 10–15 kesätyöntekijää. Kivioja-yhtiöt, joihin kuuluu myös Kivioja Power, omistaa neljä kuorma-autoa ja 13 traktoria sekä lisäksi muita työkoneita. Se työskentelee kokonaan omalla kalustolla, kun yleensä turveurakoitsijoiden koneet ovat asiakkaan omistamia.
Kokonaisvaltaisen turveurakoinnin lisäksi Kiviojalta saa kuljetuspalveluja ja koneurakointia. Kokonaisvaltainen turveurakointi tarkoittaa, että yhtiöltä onnistuu niin uuden tuotantoalueen valmistelutyöt, itse turvetuotanto kuin turpeen kuormaus ja kuljetus. Vakituisia toimeksiantajia yhtiöllä on neljä, minkä lisäksi on yksittäisiä kuiviketurpeen ostajia.
Kivioja tuottaa sekä jyrsinturvetta energiakäyttöön että ympäristöturvetta, jota käytetään enimmäkseen eläinten kuivikkeena, kasvualustoina ja imeytyksessä. Jyrsinturvetta toimitetaan kaukolämpövoimalalle Kokkolaan ja sähkön hinnasta riippuen Pietarsaaren voimalaitokselle. Kuiviketurvetta menee suurimmaksi osaksi lähistön maatiloille, sikaloille ja hevostiloille.
www.kiviojaoy.fi

Muista turveyrittäjistä Kivioja Oy eroaa siinä, että se tarjoaa kokonaisvaltaista turveurakointia aina uusien soiden käyttöönotosta turpeen kuljetukseen, Juha kertoo. Kivioja tuottaa sekä energiakäyttöön menevää jyrsinturvetta että ympäristöturpeeksi kutsuttua kuiviketurvetta.

– Toimintamme on laajempaa kuin muilla lähistön yrittäjillä. Me esimerkiksi toimitamme energiaturvetta megawatteina ja saamme myös maksun sen perusteella. Yleensä turvetta tuotetaan kuutioina ja kuljetetaan tonneina, mutta me toimitamme energiaa, Juha toteaa.

Heinäkuussa Bioenergia ry valitsi Juhan Vuoden turveyrittäjäksi. Valintaperusteissa kiiteltiin muun muassa yhtiön näyttöjä ympäristönsuojelussa ja yhtiön tekemiä uudistuksia. Juhan mielestä ympäristöseikkojen huomioon ottaminen on itsestäänselvyys.

– Eivät sellaiset yritykset pysy enää kauan mukana, jotka eivät toimi nykyvaatimusten mukaan.
Kiviojalla työskentelee yksi henkilö pelkästään ympäristöasioiden parissa. Hän kiertää lähes päivittäin Kiviojan urakoimilla soilla tekemässä havaintoja ja kirjoittaa niiden tilasta raportin kahden viikon välein. Raporttimalli on luotu Kiviojalla oma-aloitteisesti.

– Turha soita olisi kiertää, jos tarkastuksista ei tehtäisi muistiinpanoja, Juha sanoo.

Kivioja on myös kaivanut soille kosteikkoja ja lietealtaita, ja yritys ottaa säännöllisesti vesinäytteitä alueelta. Ympäristö otetaan huomioon myös työtavoissa. Esimerkiksi niin, että jyrsitty turve kerätään aina pois ennen mahdollisia rankkasateita, jotta se ei leviä ympäristöön.

Juha itse on vaatimaton voitostaan eikä kakkukahvejakaan ole ehditty kesän aikana juoda, kun henkilöstö on työmailla eri puolella Pohjanmaata. Tarkoitus olisi kyllä kutsua väki yhden pöydän ääreen, kunhan varsinainen sesonki saadaan päätökseen.

Kun Juha ja Hilkka miettivät, miten turveyrittäjän arki on muuttunut verrattuna heidän isänsä aikoihin, tiukentuneet ympäristövaatimukset ja erilaiset lisääntyneet viranomaissäädökset tulevat mieleen ensimmäiseksi. Myös työturvallisuutta ja työntekijöiden pätevyyttä määrittää nykyään moni taho. Esimerkiksi, kun kuljetetaan energiaturvetta Halsualta Pietarsaareen, kuskilla pitää olla ajokortin ja ammattipätevyyden lisäksi Trafin digitaalinen ajopiirturikortti ja työturvallisuuskortti sekä tilaajasta riippuen vielä käytynä Kraftin tai Vapon koulutus. Ennen kuskin hommaan riitti pelkkä ajokortti.
Juha valittelee, ettei kunnollisia ja päteviä työntekijöitä ole helppo löytää.

– Meidän pitää itse kouluttaa heidät. Meillä jokainen työntekijä osaa ajaa vähintään kahta erilaista konetta, jotkut kaikkia.

Kun työ alkaa sujua, Kiviojalla viihdytään pitkään. Työntekijöiden vaihtuvuus on Juhan mukaan hyvin vähäistä, ja useampikin on työskennellyt firmassa yli kymmenen vuotta. Kesätyöntekijöiden joukossa on monenlaista tekijää; nuoria, jotka ovat innoissaan, kun saavat ajaa traktoria, ja naapuruston eläköityneitä miehiä, jotka eivät malta pysyä poissa työmaalta.

Juha kiertää Kiviojan työmailla tarkistamassa, miten työt sujuvat. Kairinevalla huolletaan parhaillaan kuorma-autoa.

– Henkilöstö on todella tärkeää meille. Jos kaikki ottaisivat nyt yhtä aikaa lopputilin, meidän pitäisi lopettaa urakointi tai ainakin pienentää toimintaa rajusti, Juha toteaa.

Työnjohtoa helpottaa vastikään käyttöön otettu Kiho-sovellus, josta Juha näkee reaaliaikaisesti kunkin traktorin liikkeet. Sama sovellus kertoo, mitä yksittäinen kuski parhaillaan tekee, ja kirjaa tämän työtunnit.

– Joskus, kun en ole saanut miestäni puhelimella kiinni, olen kurkannut Kihosta, missä hän menee, Hilkka nauraa.

Turveyrittäjän työ mukailee maanviljelijän työn tapaan vuodenkiertoa. Syyskuun alussa eletään turpeennoston kannalta viimeisiä päiviä, ja tänään Juha käy soilla tarkistamassa tilanteen.

– Minulla pitää olla tuntuma siihen, mitä työmailla tapahtuu. En voi vain luottaa muiden sanomisiin.

Vieressä sisar Hilkka huomauttaa, että Juhaa saisi kyllä näkyä vähän enemmän toimistollakin.
Kun kesällä nostetaan turvetta, syksyllä puolestaan tehdään kunnostustöitä, puhdistetaan turvekenttien lieteojia ja huolletaan koneistoa. Loka-marraskuussa alkaa energiaturpeen toimitus voimalaitoksille, joissa siitä jalostetaan lämmitysenergiaa.

Keväällä taas huolletaan koneet kesää varten iskukuntoon. Kesä on turpeennostossa kiireisintä aikaa, jolloin työtunteja ei lasketa. Kaikki tosin riippuu siitä, sataako vai paistaako. Täällä sääennusteita seurataan tarkkaan, mutta vaikka kuinka tarkistaisi sään monesta eri lähteestä, ukkoskuuro voi iskeä juuri silloin, kun on luvattu aurinkoa.

Kesä on turpeennostossa kiireisintä aikaa, jolloin työtunteja ei lasketa. Kaikki tosin riippuu säästä.

Tämä kesä on ollut sateiden takia poikkeuksellisen huono turvekesä. Jos sataa ja turve on märkää, soille on turha lähettää koneita. Kesätyöntekijät ovatkin saaneet tottua siihen, että töitä ei välttämättä ole joka päivä – tai edes joka viikko. Turpeen kuivuminen kestää parisen päivää, jos vain on poutaa.

Kun turvesesongin aikana sataa, ei voi tehdä paljon muuta paitsi huoltotöitä.

– Traktorit ovat hyvässä kunnossa, kun niitä on huollettu koko kesä, Hilkka nauraa.

Vaikka Kiviojalla onkin useita asiakkaita ja alueita, firman talous on suoraan riippuvainen säästä. Turvetuotannon lisäksi sen hoidettavana on esimerkiksi kunnan lumityöt. Jos samana vuonna sattuu sateinen kesä ja leuto talvi, kukkaronnyörit on pidettävä tiukalla. Parempina vuosina taas voidaan investoida esimerkiksi kalustoon ja kehittää toimintaa.

Säästä on kiinni moni muukin asia. Kun on tarpeeksi kuivaa ja tuulista, turvesoilla sattuu joka päivä tulipaloja. Ne voivat alkaa ihan pienestä kipinästä, joka sinkoaa traktorista.

– Ne ovat tällaisia ruokalautasen kokoisia tulipaloja, Juha näyttää käsillään.

Palon sammuttamiseen tarkoitettu kärry on soilla pakollinen varuste, ja yleensä palot saadaankin sammutettua omin avuin. Vuonna 2000 Kairinevan suolla kuitenkin sattui mittava tulipalo, jonka sammuttamiseen tarvittiin 30 paloautoa ja helikopteri.

Kivioja Oy aloitti turvekuljetukset jo 80-luvulla, ja vuonna 1993 isä-Tapani aloitti yhteistyön Kairinevan suolla Vapon kanssa. Suolla urakoidaan edelleen, ja sinne mekin olemme nyt Juhan kanssa matkalla.

– Kairinevan suo on melko haastava ja kivinen, mutta se on tuossa lähellä ja sieltä tulee laadukasta turvetta, Juha kertoo.

Kivioja tuottaa sekä energiakäyttöön menevää jyrsinturvetta että ympäristöturpeeksi kutsuttua kuiviketurvetta.

Autossa Juha esittelee kotiseutuaan. Halsua on vuonna 1868 perustettu maaseutukunta, jossa on tällä hetkellä noin 1 200 asukasta. Sieltä löytyy kauppa, kylmäasema, pankki ja kahvila. Kylälle on juuri valmistunut koulu, jossa on kaikki peruskoulun luokat, kun aiemmin lapset kävivät koulua neljässä eri rakennuksessa. Vähän matkan päässä on upouusi frisbeegolf-rata ja tien toisella puolella on pesäpallokenttä, jossa pelasi viime kesänä muun muassa Superpesisseura Vimpelin Veto.

– Joukkueessa on halsualaisia pelaajia, Juha kertoo.

Samassa yhteydessä on myös ravirata, jossa tosin kilpaillaan vain kerran kesässä.
Kun Juha ei ole töissä, hän tapaa kavereitaan. Nykyään töitä kuitenkin tuppaa olemaan vähän liikaa, eikä kavereita ehdi nähdä kovin usein. Juha on asunut täällä Halsualla suurimman osan elämästään – kävi hän tosin välillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelemassa logistiikkainsinööriksi.

Silloinkin hän oli usein viikonloppuja töissä kotipuolessa.

– En oikein viihdy kaupungissa, se ei ole mun juttu, hän toteaa.

Halsualla sijaitsevan Kairinevan lisäksi Kivioja urakoi Kaustisella, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Lappajärvellä. Neljä vuotta sitten heitä pyydettiin hommiin myös Keski-Ruotsiin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole enää aktiivisesti laajentaa toimintaa, sillä mitä useampi urakoitava suo, sitä enemmän tarvitaan myös kalustoa ja työntekijöitä. Toisaalta, firman ei ole hyvä olla vain yhden asiakkaan varassa, sillä useampi asiakas ja urakointipaikka tasaavat riskejä muuten ailahtelevaisessa turvebisneksessä.

Juha kertoo, että turveyrittäjän kannalta hyvä suo on sellainen, jonne on helpot liikenneyhteydet ja joka on lähellä asiakasta. Tärkeintä kuitenkin on, että sieltä saa hyvälaatuista turvetta. Vapon omistama 780 hehtaarin kokoinen Kairineva on kivikkoisesta maastostaan huolimatta kaikkea tätä. Tällä hetkellä turvetuotannossa on noin 300 hehtaarin kokoinen alue, jossa on parhaimmillaan kuusi traktoria kerrallaan töissä.

Kaksi Kiviojan työntekijää on parhaillaan huoltamassa rekkaa, kun saavumme paikalle. Juha käy kyselemässä miehiltä, miten työ sujuu. Tällaiseen kuorma-autoon mahtuu kerrallaan 50 tonnia turvetta, josta saadaan noin 125 megawattia energiaa. Tänään ei ajeta turvetta, sillä Pietarsaaren voimalaitoksella tehdään kunnostustöitä.

Normaalisti joka päivä kello 15 selviää, onko seuraavana päivänä turpeenajoa. Silloin pörssistä ilmoitetaan sähkön hinta. Se, joka pystyy halvimmalla sitä tekemään, saa tuottaa sähköä.

 

Vuoden turveyrittäjä antaa alalle kasvot
Halsualainen Juha Kivioja on Vuoden turveyrittäjä 2016. Bioenergia ry on nimennyt Vuoden turveyrittäjän vuodesta 2014 lähtien. Kilpailun tavoitteena on paitsi palkita mallikelpoisia turveyrittäjiä myös parantaa alan toimintaa tuomalla käytännön tekijöitä ja esimerkkejä julkisuuteen. Raati muodostuu Bioenergia ry:n tekonologia- ja ympäristötyöryhmän jäsenistä sekä alan ulkopuolisista vahvistuksista. Voittaja valitaan raadille tulleiden ehdotusten joukosta.
Voittajan valintakriteerejä ovat muun muassa vesien- ja ympäristösuojelutavoitteiden täyttyminen, hyvät tuotantotavat, työturvallisuus, innovatiivisuus, turveasioista viestiminen ja asiakassuhteiden hoitaminen esimerkillisesti.
Tänä vuonna voittajan valinnassa painotettiin vesien- ja ympäristösuojelun sekä tuotantotavoitteiden täyttymistä ja tuotantoalueiden yleistä siisteyttä. Palkintoperusteluissa todettiin muun muassa, että Juha Kivioja panostaa avoimeen viestintään, suunnitelmallisuuteen, työturvallisuuteen ja erilaisiin innovaatioihin.
Kilpailu on osa Turvetalkoot-hanketta, joka pyrkii edistämään turvealan hyviä käytäntöjä ja lisäämään turvetietoutta.
www.turvetalkoot.fi/Vuodenturveyrittajakilpailu

Halsualla riittää turvetuotannon vastustajia. Juha ei kuitenkaan keksi parempia energianlähteitä kuin kotimaiset turve ja puu.

– Kaikki muut lämmön- ja energianlähteet ovat ulkomaisia. On hyvä olla omavarainen, eikä ainakaan Venäjästä pitäisi olla riippuvainen.

Sitä paitsi Suomen pinta-alasta on yksi kolmasosa suota, ja siitäkin vain yksi prosentti on turvetuotannossa, sanoo Hilkka.

Monesti vastustus saattaa liittyä epätietoisuuteen ja vanhoihin käsityksiin.

– Nykyiset vedenpuhdistamot ovat paljon tehokkaampia kuin ennen. Turvetuotantoa ei tehdä soilla, joilla on luontoarvoja, eikä luonnontilaisille soille saa lainkaan lupia, Juha painottaa.

Kun uusi suo otetaan käyttöön, sen pinnalta kuoritaan ensimmäiset vuodet pehmeää kuiviketurvetta. Sen alta paljastuva märempi turve on energiaturvetta.

– On sellaisiakin soita, joista tulee vain kuiviketurvetta tai energiaturvetta. Siihen ei voi vaikuttaa.

Suota jyrsitään ja käännetään niin monesti, että sen pinnalle jää 5 senttimetriä kuivaa turvetta. Yksi suo voi olla käytössä vuosikymmeniäkin. Kairinevalta jyrsitään sekä energiaturvetta että nostetaan kuiviketurvetta. Parhaillaan on käynnissä viimeinen jyrsintä tälle kesälle. Aumoja eli turvekasoja täällä on yli 15. Kun turvekasa – tai joissain tapauksissa ennemminkin vuori – on valmis, se peitetään suojamuovilla ja maalla, jotta muovi ei lähde tuulen mukana. Siinä turve säilyy hyvänä vuosikausia.

Kun suosta on nostettu tai jyrsitty kaikki mahdollinen turve ja se jää pois tuotannosta, alueelle levitetään tuhkaa, jotta metsä alkaa kasvaa nopeammin. Parin vuoden päästä entinen turvesuo jo vihertää, ja täälläkin näkyy monessa suunnassa uutta vesaikkoa.

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2016