Elina Leskinen kirjoittaa diplomityötään parhaillaan ja Taija Korjus sai sen vastikään valmiiksi. Molemmat ovat energiatekniikan opiskelijoita Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta: Korjus opiskelee yhdyskuntien energiatekniikkaa ja energiataloutta, Leskinen teollisuuden energiatekniikkaa.

– Energiateknologia on Aalto-yliopiston tekniikan aloista naisvaltaisimpia, Leskinen sanoo.

– Koneet ja vempaimet ovat yhä miehinen juttu, mutta etenkin bio- ja uusiutuva energia kiinnostaa naisia.

– Meillä on ehkä neljännes naisia, kun vaikkapa konetekniikan opiskelijoista miehiä on yhä lähes 95 prosenttia, vastikään diplomityönsä valmiiksi saanut Taija Korjus täydentää.
Lukioaikaiset ainevalinnat ovat ratkaisevia, jos tekninen ala on tavoitteena. Sekä Korjus että Leskinen valitsivat siksi pitkän matematiikan ja fysiikan.

– Energiatekniikasta puhuttiin lukioaikana paljon, ja ala tuntui omalta. Siinä yhdistyy monta kiinnostavaa asiaa: sähkötekniikka, tuotantotalous ja energiantuotanto, Leskinen kertoo motiiveistaan hakeutua alalle.

– Minua kiinnosti tekniikka ylipäätään, ja halusin Otaniemeen opiskelemaan. Katsellessani vaihtoehtoja ajattelin, että energia olisi ihan varmasti tulevaisuuden ala, jolla riittää töitä, Korjus kertoo.

Sekä Leskinen että Korjus työskentelevät tällä hetkellä Vapon Vantaan toimipisteessä, ja molemmat ovat halukkaita jatkamaan Vapossa myös valmistumisensa jälkeen.

– Tulin tänne alun perin kaukolämmön dokumentointiin, ja olen jatkanut kaukolämpötiimissä saman asian parissa myös diplomityön tekemisen ohessa. Toimenkuvaa on toki vähän laajennettu ensimmäisestä kesätyöstä, Korjus kertoo.
Hänen diplomityönsä aiheena oli Kaukolämmön uudet hinnoittelumallit Suomessa ja Ruotsissa sekä niiden kehittyminen markkinoiden mukana. Leskinen tutkii diplomityössään millaisia lisäkustannuksia polttoaineesta voi syntyä voimalaitoksella.

– Aiheeni on käytännönläheinen, sillä tutkin esimerkiksi, miten osat kuluvat erilaisia polttoaineita käytettäessä.

Molemmat uskovat, että Vapo tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja sitä kautta mahdollisuuksia myös uralla etenemiseen, eikä kumpikaan ainakaan sulje pois mahdollisuutta, että myös johtotehtävät voisivat kiinnostaa jossain vaiheessa elämää.

– Ainakin toistaiseksi tuntuu siltä, että nykyisissäkin töissä on ihan tarpeeksi tekemistä ja vaihtelua. Varmasti tavoitteet kuitenkin nousevat sitä mukaa, kun pääsee työelämään kunnolla kiinni ja oppii uusia asioita, Leskinen pohtii.

– Uskon, että diplomi-insinöörin tutkinto on vasta ensimmäinen askel tähän hommaan kouluttautumisessa, ja että kehittyminen jatkuu työelämässäkin kaiken aikaa. En näe mitään esteitä, etteikö täällä Vapossa olisi mahdollista edetä, jos vain haluaa kehittää itseään, Korjus sanoo.

Teksti Katariina Krabbe
Kuva Marja Väänänen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2016