Hyötykasvien ja yrttien kasvattaminen viljelylaatikoissa, pihoilla ja parvekkeilla on varsinainen buumi, joka on saanut monet perinteistä puutarhanhoitoa karsastavatkin työntämään kätensä multaan.

Saadakseen oman pihan tai parvekkeen antimia ruuanlaittoon ei tarvitse olla kummoinenkaan viherpeukalo, kunhan käyttää istutukseen tuoretta multaa sekä huolehtii säännöllisestä lannoittamisesta ja kastelemisesta.

– Kun halutaan satoa, tarvitaan multaa, aurinkoa ja ravinteita, Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio tiivistää.

Seosmullan yksi keskeinen raaka-aine onkin puhdas turve, joka käy itsessäänkin kasvualustaksi. Keväisin multaseos pitää vaihtaa aina uuteen, sillä sen voima on käytetty edellisen kasvukauden aikana, Kaartokallio muistuttaa.

Mökkipihaan viljelylaatikot, joissa ei ole pohjaa, ovat kätevä ratkaisu, varsinkin jos on kesän aikana pidempiä aikoja poissa. Kun ne kastelee kunnolla lähtiessään, niin mullan kosteus säilyy, vaikkei olisikaan tulossa mökille viikkoon tai pariin.

Laatikon ympärille voi myös helposti virittää aidan, joka pitää kutsumattomat herkkusuut kuten jänikset ja kauriit loitolla. Kehäkukat ja samettikukat puolestaan keräävät hyönteisten huomion hämäävän voimakkailla tuoksuillaan ja ohjaavat niitä pois samoilta apajilta meidän ihmisten kanssa.

Perunat ja punajuuret pärjäävät hyvin mökkipihassa parhaimmillaan viikon tai jopa pari ilman jatkuvaa hoitoa. Niistä voi saada kesän aikana hyvän sadon, josta riittää talvenkin varalle.

– Myös pinaattia on helppo kasvattaa, ja se on todella hyvä lisuke tuoreen kalan kanssa, Kaartokallio vinkkaa.

Kätevä kastelulaite tulee vedellä täytetystä muovipullosta, jonka pohjaan ja korkkiin on pistetty pienet reiät, joista vesi imeytyy multaan hiljalleen.

Pihassa tai palstalla oman ruuan kasvattamiseen on mahdollisuuksia aina mansikoista perunaan, kurpitsoihin ja papuihin, ja kesäkuussakin ehtii vielä vaikka kylvää salaatteja.

– Keväisessä mullassa on koko vuoden ravinteet, ja siksi kylvö kannattaa pääsääntöisesti tehdä silloin, Kaartokallio toteaa.

Viljelylaatikot helpottavat istuttamista etenkin, jos pihamaa on kovin kivikkoista, jolloin sen kuokkiminen ja kääntäminen on työlästä. Laatikkoviljelyssä ei tehdä rivejä kuten perinteisessä palstaviljelyssä, vaan hyödynnetään koko laatikon pinta-ala kylvämällä ja istuttamalla hajariveihin.

Kaupungissa yrtit viihtyvät parvekkeella tai vaikka tilavissa ruukuissa ikkunalaudalla. Myös perunaa voi kasvattaa kaupunkiolosuhteissa ämpäreissä ja multasäkeissä. Kekkilältä löytyy myös valmis luonnonmukainen kasvatusalusta, johon mukavuudenhaluinen tai kiireinen puutarhuri voi istuttaa vihannekset ja yrtit valmiina taimina. Täytyy silti muistaa, että kasvatusalustankin asukit kaipaavat säännöllistä lannoitusta ja kastelua.

Yrtit viihtyvät viljely- ja parvekelaatikoissa yhdessä kukkien kanssa.

– Yrtit ovat kiitollisia kasvatettavia: jo muutamassa ruukussa saa talven varalle esimerkiksi timjamia, basilikaa, rosmariinia, persiljaa ja lipstikkaa. Yrttejä voi kuivata ja pakastaa pitkin kesää pakastimeen ja käyttää vuoden mittaan, Kaartokallio kertoo samalla kun istuttaa komeaa rosmariinia saviruukkuun.

Perinteisen ruukun sijasta yrtit viihtyvät myös viljely- ja parvekelaatikoissa yhdessä muiden kukkien kanssa, jonne niitä voi aina tilaisuuden tullen istuttaa. Nytkin Kaartokallion parvekelaatikossa kasvaa persiljaa orvokkien ja narsissien lomassa.

– Sinne ne sujahtavat muiden kasvien sekaan, hän esittelee.

Valmiit taimet ja kaupan ruukkuyrtit ehtii istuttaa pihalle tai parvekkeelle vielä kesän alussakin. Kaartokallio muistuttaa, että ruukkuyrttejä istuttaessa on tärkeää avata niiden juuristoa ja etsiä tarpeeksi aurinkoinen kasvupaikka. Mikäli haluaa idättää yrtit alusta asti itse, täytyy hommaan ryhtyä jo aikaisin keväällä, jos mielii saada myös maistiaisia vielä kesän aikana.

Jos yrttejä käyttää jatkuvasti, niiden nyppimisestä tai saksimisesta ei tarvitse erikseen kantaa huolta. Yrttejä kannattaakin käyttää, jotta ne tuottavat uusia lehtiä eli satoa, eivätkä ala kukkia. Jos esimerkiksi basilika kuitenkin ehtii tehdä kukkia, mikä muuttaa lehtien makua hieman kitkerämmäksi, voi kukat käyttää vaikka salaatin koristeluun. Kaartokallio muistuttaa, että yrttejä nypitään aina latvasta.

Kaartokallio elää niin kuin opettaa. Hänen lasitetulla parvekkeellaan kasvaa ympäri vuoden jotain; kun yhden kasvin kukinta loppuu, toisen on vasta tuloillaan. Tämä ei pitkän talvemme takia ole mahdollista lasittamattomalla parvekkeella. Kaartokallio suosii vaiheittaista istuttamista, jolloin istutusten ilme muuttuu kesän kuluessa, ja satoa saa jatkuvasti aina alkukesän sipulinvarsista loppukesän tomaatteihin. Ensimmäisten joukossa ruukkuihin pääsevät orvokit, joiden hiipuessa yrtit valtaavat tilaa. Samaa periaatetta voi soveltaa laatikko- ja palstaviljelyssä.

Pienessä tilassa kannattaa ottaa jokainen kasvupaikka hyötykäyttöön, mutta multatilasta ei kuitenkaan pidä tinkiä. Kaartokallio vinkkaa, että kasveja voi ja kannattaa istuttaa eri tasoihin: matalammat yrtit esimerkiksi saavat riittävästi valoa ylöspäin kohoavien tomaatin varsien lävitse, kunhan niiden lehtiä vain muistetaan nyppiä.
Kaartokallio hyödyntää lasitetun parvekkeen suojaa yrttien lisäksi muun muassa tomaattien kasvattamiseen. Kasvihuonemaiset olosuhteet on kuin luotu tomaattien kasvattamiseen, jotka eivät viljelypalstalla välttämättä ehdi kypsyä kesän aikana lainkaan.

– Turve on erinomainen kasvualusta tomaateille, ja on ihan yleisesti tiedossa, että turve antaa lisää makua. Kekkilän turve on ollut ammattiviljelijöiden suosiossa jo 90 vuotta eli sen kehittämisestä lähtien, Kaartokallio kertoo.

Kesäkuussa on jo hieman myöhäistä kasvattaa omia tomaatintaimia, mutta ostetut taimet pääsevät vielä hyvin alkuun esimerkiksi kasvatussäkissä, -laatikossa, -alustassa tai tilavassa ruukussa. Vaihtoehtoina on joko runko- tai pensastomaatteja, joista jälkimmäinen on hyvä ratkaisu silloin, jos ei halua ylöspäin pyrkivän tomaattikasvuston peittävän parvekkeen näkymiä.

Vaikka kasvit pitävät lämmöstä, sitä ei saa olla liikaa, ja lasitetulla parvekkeella täytyykin huolehtia hyvin tuulettamisesta. Siitä on muutakin hyötyä.

– Kun avaa parvekkeen ikkunoita, mehiläiset pääsevät pölyttämään kukkia. Tomaatin kukkia voi myös itse täristää eli naputella, mikä edesauttaa pölytystä, Kaartokallio kertoo.

Tutustu Kekkilän nettisivuilla oman ruuan kasvatusvinkkeihin:
www.kekkila.fi/ideat-ja-ohjeet/itse-kasvatettu-ruoka

Teksti Miina Poikolainen
Kuva Marja Väänänen

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2016