Vapo-konsernin maksamat palkat ja niistä maksetut ennakonpidätykset kuvastavat hyvin yhtiön toiminnan maantieteellistä laajuutta. Konsernin Suomen yhtiöt maksoivat vuonna 2015 palkkoja yhteensä lähes 33,9 miljoonaa euroa. Ennakonpidätyksiä palkoista maksettiin noin 9,6 miljoonaa euroa.

Palkkoja Vapo maksoi kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Eniten, yli 8 miljoonaa euroa, niitä maksettiin Keski-Suomen talousalueella, jossa sijaitsee yhtiön pääkonttori. Uudenmaan alueella, jossa on muun muassa Vapon Lämpö- ja sähkö -liiketoiminnan pääpaikka, palkkoja maksettiin lähes 4,5 miljoonaa euroa.

Kolmas suuri palkanmaksualue oli Pohjois-Karjala, jossa toimivat Vapoon vielä vuonna 2015 kuuluneet Nurmeksen ja Lieksan sahat. Sinne Vapo maksoi palkkoja lähes 4,9 miljoonaa euroa.

Samalla tavalla Vapon yhteissummaltaan 233,2 miljoonan euron ostot ja investoinnit vaikuttivat eri puolilla Suomea. Eniten, lähes 76 miljoonaa euroa investointeja ja hankintoja kohdistui Pohjois-Karjalaan. Yli 20 miljoonalla eurolla investointeja ja hankintoja tehtiin myös Pirkanmaalla sekä yli 18 miljoonalla eurolla Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tässä alueellisessa vaikuttavuudessa korostuu turpeen tuottamisen, kuljetusten ja käytön merkitys. Tältä osin vaikutus ei rajoitu pelkästään Vapon maksamiin palkkoihin ja veroihin, vaan merkittävä osa niistä syntyy turpeen tuotannosta ja kuljetuksista vastaavien paikallisten yrittäjien toiminnan tuloksena. Vuonna 2014 Vapon turvetuotannon verovaikutukset olivat yhteensä 61 miljoonaa euroa.

Konkreettisen näkökulman turvetuotannon paikalliseen merkitykseen tarjoaa laskelma 100 hehtaarin turvetuotantoalueen keskimääräisistä vaikutuksista. Turvealan tekemän laskelman mukaan tämän kokoisen alueen turvetuotannon, kuljetusten, konevalmistuksen ja tuotantoa tukevian palvelualojen suora ja välillinen työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta vuodessa.

Suurin osa vaikutuksista syntyy palkkojen kautta, koska niiden osuus myydyn turpeen hinnasta on lähes 60 prosenttia. Valtaosa näistä palkkatuloista jää lähiympäristöön, sillä turvetuotannosta, lastauksista ja kuljetuksista vastaavat paikalliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä.

Kunnat ja valtio saavat tuloista oman osansa. Niiden nettoverotuotto 100 hehtaarin tuotantoalueelta on yhteensä 170 000 euroa vuodessa. Kaikkiaan vaikutus kansantalouteen on lähes miljoona euroa vuodessa.

Toinen puoli vaikuttavuutta on tuontipolttoaineiden korvaaminen kotimaisella energialla. 100 hehtaarin turvetuotantoalueelta saadaan energiaa vuodessa noin 40 000 MWh, joka vastaa noin 1 800 omakotitalon energiatarvetta. Jos alueella tuotetaan energiaturpeen sijasta kuiviketurvetta, 100 hehtaarin alueelta saadaan kuiviketta 50 suuren maitotilan virtsan ja lannan imeytykseen.

Verojen maksamisen osalta Vapolla on selkeät linjaukset. Taloudelliseen vastuuseen kuuluu se, että Vapo-konsernin yhtiöt maksavat kaikki lakisääteiset veronsa oman liiketoimintansa perusteella siihen maahan, jossa ne harjoittavat liiketoimintaa.

– Emme siis hyödynnä liiketoiminnasta riippumattoman, kansainvälisen verosuunnittelun keinoja verojen minimointiin eikä meillä ole verosuunnitteluun liittyviä kytkentöjä OECD:n määrittelemiin veroparatiisimaihin, Vapon talousjohtaja Suvi Kupiainen kertoo.

Verosuunnittelua Vapossa toki tehdään. Kupiaisen mukaan sen tavoitteena on tukea liiketoimintaa siten, että verotukseen liittyvät tekijät huomioidaan jo liiketoiminnan suunnittelussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa.

– Sillä pyritään myös hallitsemaan ja pienentämään verotukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi rakennejärjestelytilanteissa haemme veroviranomaisilta ennakkoratkaisuja verotehokkaimman ratkaisun toteuttamiseksi, hän toteaa.

Lisää tietoa Vapon toiminnan taloudellisista vaikutuksista saa Vapon yhteiskuntavastuuraportista, joka julkaistaan verkossa kesäkuun lopulla.

Teksti Ismo Myllylä

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2016