Vapo on viimeisen parin vuoden aikana ajanut sisään etäkäyttöjärjestelmiään, ja nyt Vapolla on valmius tarjota etäkäyttöpalveluja myös uusille asiakkaille. Käyttökeskuksessa myös valvotaan noin 80:aa lämpökeskusta keskukseen tulevien hälytysten kautta.

– On vielä poikkeuksellista, että kiinteää polttoainetta polttavia voimalaitoksia käytetään etänä. Kukaan maailmassa ei tee sitä tässä mittakaavassa kuin Vapo. Kyse on digitalisaation ja esineiden internet -trendin konkreettisesta ilmentymästä konservatiivisella energiatoimialalla, toteaa Vapon liiketoimintajohtaja Markus Hassinen.

Esineiden internetillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että koneita ja laitteita ohjataan internetverkon yli. Tavallista on, että yhtiöillä on käytössään vain yksi täysimääräiseen etäohjaukseen sopiva alle 40 megawatin kiinteitä polttoaineita käyttävä voimalaitos. Vapolla sen sijaan on Suomessa viisi etäohjaukseen sopivaa voimalaitosta ja Ruotsissa yksi. Lisäksi Vapolla on noin 150 omaa etäohjaukseen tai -valvontaan sopivaa lämpökeskusta eri maissa. Etäohjattavan laitoksen teho voi olla maksimissaan 60 megawattia nestemäistä ja kaasumaista polttoainetta käytettäessä. Rajat määrittää lainsäädäntö.

Etäkäyttöjärjestelmän puikoissa operaattoriharjoittelija Lauri Laaksonen.

Puikoissa operaattoriharjoittelija Lauri Laaksonen.

– Tässä kokoluokassa toimiminen on meidän erityisosaamistamme ja olemme kehittäneet määrätietoisesti viimeisten vuosien aikana työkaluja laitosten parempaan operoimiseen. Olemme kehittäneet pieneen kokoluokkaan tuotannon suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä, joiden tasoisia tyypillisesti käytetään lähinnä isoissa voimalaitoksissa.

Järjestelmä mahdollistaa laadukkaan raportoinnin tuotannon onnistumisesta sekä sähköisen käyttöpäiväkirjan.

– Lisäksi pystymme laadukkaampaan tuotannon suunnitteluun, jossa huomioidaan paremmin muun muassa sähkömarkkinoiden kasvavat hintaheilahtelut. Vapolla on riittävästi omia pienvoimaloita tällaisten järjestelmien kehittämisen pohjaksi, Hassinen perustelee.

Vapo on muutaman viime vuoden aikana rakentanut Tikkurilan käyttökeskuksen tueksi asiantuntijayhteisön, joka auttaa paitsi ratkomaan vastaan tulevia ongelmia myös aktiivisesti kehittämään laitoksia. Yhteisössä on eri osa-alueiden huippuasiantuntijoita. Tikkurilan käyttökeskuksen rakentamispäätös oli Vapon sisällä helppo, koska käyttökeskuksen kannattavuus on kiistaton. Investoinnin takaisinmaksuajaksi tuli vain kahdeksan kuukautta.

Etäohjaukseen siirretyillä voimalaitoksilla oli aiemmin kolmivuoromiehitys paikan päällä. Nyt henkilöstö on päivävuorossa ja pystyy samalla hoitamaan suurimman osan laitoksen kunnossapitotöistä, jotka aikaisemmin ostettiin pääosin alihankkijoilta.

– Nyt meillä on kolmivuoromiehitys ainoastaan täällä Tikkurilan pääkäyttökeskuksessa, mistä ajetaan keskitetysti useita laitoksia. Kentällä on enimmäkseen enää varallaolohenkilökuntaa, joka pääsee riittävän nopeasti laitokselle, jos ongelmaa ei voi hoitaa etäoperoinnilla, kertoo Vapon tuotantojohtaja Jouko Latvakangas.

– Tässä ei ole kyse pelkästään etäkäytöstä, vaan myös energiatehokkuuden parantamisesta, automaation paremmasta toiminnasta sekä laitoksen epäkäytettävyyden minimoinnista. Eli kehitämme samalla laitosta ja sen toimintaa käyttöprosessin aikana, Latvakangas sanoo.

Prosessien parantaminen vaatii usean erikoisasiantuntijan yhteistyötä. Vapon Tikkurilan toimistossa energiatehokkuusinsinöörit ja muut erikoisasiantuntijat istuvat samassa toimistotilassa käyttökeskuksen operaattoreiden kanssa. Välissä on ainoastaan käyttökeskuksen lasiseinä. Operaattorin on helppo keskustella asiantuntijoiden kanssa ongelmien ratkaisusta.

Laitosten etäkäytöllä saatavat suorat henkilöstösäästöt voivat olla esimerkiksi 30 megawatin laitoksessa 100 000 euron luokkaa vuodessa. Laitoksen hyötysuhteen parantumisella voi olla suoria työvoimakulujakin suurempi merkitys. Jos laitoksen hyötysuhdetta saadaan parannettua viisi prosenttiyksikköä, niin kyseisessä esimerkkilaitoksessa saatava taloudellinen vuosihyöty on noin 200 000 euroa.

Laitosten etäkäytöstä vastaavat operaattorit ovat tutustuneet laitoksiin ja olleet paikan päällä ajamassa niitä sisään, jotta he tutustuvat erilaisiin laitoksiin. Kokemusta syntyy koko ajan, minkä ansiosta uusien laitosten mukaan ottaminen tulee aina helpommaksi.

– Jollakin laitoksella syntyvä ongelma voidaan tuntea entuudestaan jo toisella laitoksella, jossa se on ratkaistu. Näin ongelmanratkaisu nopeutuu muillakin laitoksilla, Latvakangas sanoo.

Toimiva raportointijärjestelmä mahdollistaa eri laitosten toiminnan vertailun. Kaikkien laitosten toimintaa voidaan parantaa ottamalla oppia parhaasta yksiköstä. Myös alisuoriutujat erottuvat vertailussa. Eri laitoksista kertyvä oppimispääoma kertyy käyttökeskukseen kaikkien asiakkaiden hyödyksi.

Etäkäyttöön siirtymiseen vaikuttaa se, minkälainen automaatiotaso ja järjestelmät laitoksessa on ennestään. Samoin sillä on merkitystä, vaatiiko laitoksen polttoainevastaanotto jatkuvaa paikalla oloa vai ei.

Vanhempikin laitos voidaan siirtää etäkäyttöön, jos se on alun perin rakennettu helposti ohjattavaksi.

– Lähtökohtaisesti 90-luvulla rakennetut laitokset on aika helppo siirtää etäkäyttöön. Kustannus ei ole suuri, puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vaativimmissakin tapauksissa. Tarjoamme myös käyttövarman ja tietoturvallisen etäkäyttöyhteyden kustannustehokkaasti, Latvakangas toteaa.

Tällä hetkellä pienin etäohjauksessa oleva lämpölaitos on 2,5 megawatin tehoinen. Myös tätä pienemmille lämpölaitoksille voidaan rakentaa hyvin yksinkertainen ja edullinen etäohjausjärjestelmä.

Vanhempikin laitos voidaan siirtää etäkäyttöön, jos se on alun perin rakennettu helposti ohjattavaksi. Vanhemmissa laitoksissa vaadittavien automaatiouudistuksen sykli on yleensä 15–20 vuotta, minkä jälkeen on paras hetki miettiä etäkäyttöön siirtymistä.

– Tästä loistava esimerkki on viime vuonna tehty Sotkamon vuonna 1982 käyttöön otetun voimalaitoksemme siirto etäkäyttöön. Siellä perusparannettiin 34 vuotta vanha voimalaitos. Suomessa lienee poikkeuksellista, että tämän ikäistä laitosta lähdetään enää perusparantamaan. Helpompaa on ostaa uusi laitos, Hassinen kertoo.

– Me lähdimme siitä, että vanhan laitoksen perusparantaminen on vaativampaa, mutta merkittävästi kustannustehokkaampaa kuin kokonaan uuden laitoksen rakentaminen. Meillä on käytössä niin paljon asiantuntemusta, että pystyimme tekemään tämän ratkaisun. Tässä tapauksessa laitoksen kattila oli hyvässä kunnossa, millä oli ratkaiseva merkitys, Hassinen korostaa.

Säästäväisen toiminnan ansiosta Vapo on voinut laskea kaukolämmön hintaa Sotkamossa 20 prosenttia, mikä on vastoin yleistä mielikuvaa kaukolämmön nousevasta hintakehityksestä. Kaukolämmön hinta on Hassisen mukaan laskenut useissa muissakin Vapon kaukolämpöverkoissa.

– Vapon vahvuus on siinä, että me hallitsemme koko polttoaineketjun ja ymmärrämme kiinteän polttoaineen laitosten erityispiirteet. Laajimmillaan toimitamme asiakkaan laitokseen kaiken polttoaineesta käyttöön. Voimme myös investoida tuotantoyksikköön ja omistaa kaukolämpöverkonkin, Hassinen toteaa.

Palvelun hyötyjä asiakkaille
•    Mahdollistaa asiakkaan omien resurssien suuntaamisen kunnossapitoon ja muihin avaintoimintoihin
•    Parantaa lämmön- ja sähköntuotannon kustannustehokkuutta
•    Parantaa laitoksen suorituskykyä
•    Lisää toimintavarmuutta ja pidentää laitoksen käyttöikää
•    Nostaa energiaomaisuuden arvoa
•    Parantaa kilpailukykyä tuomalla merkittävät mittakaavaedut yksittäisten laitosten käyttöön
•    Palvelun asiakkailla on jatkuvasti käytössään Vapon laajan asiantuntijatiimin tuki
•    Laadukas raportointi lain vaatimusten ja asiakkaan toiveiden mukaan

Teksti Jari Peltoranta
Kuvat Juha Myllymäki

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2016