Voimalaitokseen on asennettu sähkösuodin, jonka avulla piipusta tulevista savukaasuista voidaan puhdistaa kiintoaineita kuten tuhkaa ja pölyä. Savukaasut kulkevat myös savukaasupesurin kautta, joka puhdistaa niistä muun muassa polttoaineiden rikki- ja pölypäästöjä. Lisäksi pesuri ottaa savukaasun sisältämän lämpöenergian talteen parantaen laitoksen energiatehokkuutta.

Pesurin rinnalle on asennettu lämpöpumppu, joka parantaa savukaasuista talteen otettavan lämmön siirtokykyä kaukolämmön paluuveteen parantaen laitoksen energiatehokkuutta entisestään.

Vapo on hoitanut Sotkamon voimalaitosta ja kahdeksan kilometrin pituista kaukolämpöverkkoa vuodesta 2002.

− Voimalaitoksen infrastruktuuriin tehty perusparannus toi 1980-luvulta peräisin olevan kattilatekniikan nykypäivään, kertoo voimalaitospäällikkö Sami Vartiainen.

− Infrassa on satsattu myös automaatioon siten, että voimalaitoksen operointi on voitu siirtää Vantaan keskusvalvomoon. Automaatio mahdollistaa optimaaliset ajokäytännöt.
Vanhan laitteiston purkutyöt aloitettiin viime vuoden huhtikuussa ja rakennusprojekti valmistui lokakuussa. Investoinnin arvo on useita miljoonia euroja. Investointi on jo nyt täyttänyt sille asetetut tavoitteet.

− Ympäristöpäästöt ovat pienentyneet selvästi. Energiatehokkuus on parantunut eli samalla polttoainemäärällä saadaan enemmän energiaa talteen. Lisäksi toimitusvarmuus on parantunut. Tämä takaa, että Sotkamon kaukolämpöverkon varrella ole­vien asukkaiden lämmityskustannukset pysyvät vakaina, Vartiainen sanoo.

Sami Vartiaisen toimenkuva laajeni helmikuun alusta. Hän vastaa Sotkamon ohella myös Haapaveden voimalaitoksesta.

Vapo on satsannut energiatehokkuuteen tekemällä kaukolämpöpaikkakunnilla energia-analyysejä ja kaukolämpökatselmuksia. Vapon kaukolämpöpäällikön Clas Blombergin mukaan esimerkiksi Sotkamon voimalaitoksessa tehtiin ennen rakennustöiden aloittamista energia-analyysi, jonka perusteella pystyttiin tekemään täsmällisiä korjausinvestointeja.

Kaukolämpökatselmuksen kohteena on puolestaan kaukolämpöverkko.

– Modernisoitu laitos pystyy tuottamaan enemmän kaukolämpöä, ja on tärkeää tietää lisääntyvän tuotannon vaikutukset verkkoon. Sotkamossa on kiinnitetty huomiota erityisesti verkon varrella olevien asiakkaiden laitteistoon ja paluuveden jäähtyvyyteen, Blomberg kertoo.

– Asiakkaiden laitteiston kunto vaikuttaa koko verkon energiatehokkuuteen, joten seuraamme esimerkiksi Sotkamossa asiakkaiden laitteiden jäähtyvyyttä kuukausittain. Lämpöhävikki pienenee ja verkko toimii tehokkaammin.
Vapo sai voimalaitoksiin tehdyt energia-analyysit päätökseen vuodenvaihteessa. Kaukolämpökatselmukset tehtiin kaikkiaan 11 kaukolämpöverkkoon.

– Satsauksen tarkoituksena on löytää optimaalinen tapa käyttää laitoksia ja kaukolämpöverkkoja. Tällä taataan, että kaukolämpö pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Teksti Virpi Melleri
Kuva Juha Myllymäki

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2016