Suomessa on hakattu runkopuuta viime vuosina noin 65 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuut ovat jääneet kauas Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskemasta suurimmasta vuotuisesta kestävän hakkuumahdollisuuden tasosta, joka on tuoreimpien laskelmien mukaan vähän yli 80 miljoonaa kuutiometriä 2011–2020 ja noin 85 miljoonaa kuutiometriä 2021–2030.

Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Metsäteollisuus ry laskee, että metsä­teol­lisuuden jo päätetyt investoinnit, suurimpana Äänekosken biotuotetehdas, lisäävät runkopuun hakkuita yhteensä noin 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Suunnitteluasteella on lisäksi useita muita hankkeita. Esimerkiksi Finpulpin Kuopion havusellutehtaan ja Kemijärven sellutehtaan puuhuollon turvaaminen kotimaisella puulla edellyttää yhteensä yli 10 miljoonan kuutiometrin hakkuiden lisäystä, jotta tarvittava kuituraaka-ainevirta saadaan liikkeelle.

Lisäksi Kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group ilmoitti helmikuussa aikovansa rakentaa puuta raaka-aineena käyttävän biojalostamon Kemiin. Toteutuessaan biodieseliä ja biobensiiniä tuottava laitos lisäisi puun kysyntää parilla miljoonalla kuutiometrillä vuodesta 2019 lähtien.

Sellainen politiikka ei ole järkevää, jossa jalostettavaksi sopivaa runkopuuta päätyy tukien avulla energiaksi.

Luken tutkija Olli Salminen tulkitsee lukuja niin, etteivät jo päätetyt hankkeet vielä uhkaa runkopuun kestävien hakkuumahdollisuuksien tasoa. Haasteena on kuitenkin se, että kysynnän kasvu kohdistuu ennen kaikkea kuitupuuhun. Sen saaminen metsästä edellyttää myös tukkien hakkuiden lisäämistä ja kysyntää niille.

– Tässä yhteydessä on muistettava, että Suomen metsävarannot ovat kasvaneet 1,5:stä 2,5:een miljardiin kuutiometriin 1950-luvulta lähtien. Puuvarannon kasvu ei ole syntynyt tyhjästä, ja hakkuumahdollisuuksien täysmääräinen kestävä käyttö edellyttää edelleen jatkuvaa panostamista metsänhoitoon.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo, että häntä keskustelu puun riittävyydestä jopa hämmästyttää. Tiirola viittaa Pöyryn syksyllä 2015 tekemään selvitykseen, jonka mukaan puun käyttöä voidaan lisätä kaikkiaan jopa 23 miljoonalla kuutiometrillä.

– Puuta siis on. Nyt pitää vain kehittää markkinamekanismeja, kauppatapoja ja järjestelmiä niin, että puu saadaan liikkeelle. Samoin infrastruktuurin pitää olla kunnossa.
Tiirola kaipaa myös tukin käyttöä lisääviä investointeja suunnitteilla olevien kuitupuuinvestointien lisäksi. Näin puukauppa toimisi tasaisesti.

Metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä toteaa Luken laskelmien ja Pöyryn selvityksen osoittavan kyllä, että Suomessa on potentiaalia lisätä hakkuita jossain määrin etenkin tukin osalta. Teollisuuden näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin, kuinka paljon potentiaalista saadaan oikeasti käyttöön.

– Jotta kauppa kävisi, tarvitaan monia toimia, kuten markkinoiden ja kauppatapojen kehittämistä sekä alemman tieverkoston kunnosta huolehtimista. Samoin jotain pitää tehdä metsätilojen pirstoutumiselle ja verotukselle, joka ei nykyisellään kannusta puun myyntiin ja metsien hoitoon, hän listaa.

Salo korostaa vielä, että kaikilla toimijoilla pitäisi olla tasaveroiset toimintaedellytykset markkinoilla. Kansantaloudellisesti sellainen politiikka ei ole järkevää, jossa jalostettavaksi sopivaa runkopuuta päätyy tukien avulla energiaksi.

Johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä jakaa Salon näkemyksen, että koko ajan täytyy katsoa, mitä on kansantaloudellisesti järkevää polttaa. Hänen mukaansa puupohjaisten polttoaineiden käyttöä on kuitenkin mahdollista lisätä.

– Tähän saakka kasvu on laskettu metsähakkeen varaan, mutta metsäteollisuuden investoinnit muuttavat tilannetta. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan tapauksessa 4 miljoonan kuutiometrin puun käytön lisäyksestä syntyy 1,5 miljoonaa kuutiometriä lisää sivutuotteita sekä hakkuutähteitä ja kantoja metsähakkeen raaka-aineeksi.

Teksti Ismo Myllylä

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2016