Suomessa on 75 000 hevosta ja 16 000 tallia, joissa syntyy vuosittain noin 800 000 kuutiota lantaa. Kuivikelanta eli karsinoiden siivouksen yhteydessä kertyvä lannan ja kuivikkeen sekoitus ei ole jätettä, vaan raaka-ainetta, jota voidaan käyttää maanparannukseen tai energian tuottamiseen.

Turvepohjaisen kuivikelannan hyödyntäminen paikallisesti on helppoa: sitä voidaan ajaa omille tai lähituottajan pelloille ja käyttää maanparannukseen, kunhan se on ensin kompostoitu. Kuivikelanta sisältää humusta ja ravinteita, jotka rikastavat peltoa.

Kaupunkien läheisyydessä lannan eteenpäin saaminen voi kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Vapon tavoitteena on kehittää palvelu, joka helpottaa tallien arkea ja jonka avulla lanta voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti. Toiminta käynnistyy aluksi Etelä-Suomessa.

– Turpeesta ei tarvitse luopua siksi, ettei ole mahdollisuutta hyödyntää lantaa, Vapon projektipäällikkö Niko Nevalainen painottaa ja kehottaa ottamaan yhteyttä Vapon myyntipalveluun, jos haluaa Vapon huolehtivan tallinsa kuivikelannan noudosta, jatkokäytöstä tai kierrätyksestä.

Kuivikelantaa voidaan käyttää maanparannukseen tai energian tuottamiseen.

Vapon talleille teettämän kyselytutkimuksen mukaan suosituin hevosenlannan hyödyntämisvaihtoehto on sen käyttö maanparannukseen ja toiseksi eniten kannatusta saa sen hyödyntäminen energiana. Vapo onkin käynnistänyt Forssan voimalaitoksellaan turvekuivikelannan koepolttojakson, jonka aikana selvitetään lannan ominaisuuksia polttoaineena ja poltosta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä. Polttamisen ohella Vapo tutkii kuivikelannan tehokasta kompostointia yhdessä Kekkilän kanssa.

Nyt testataan erityisesti sitä, kuinka lannan hyödyntäminen tehdään mahdollisimman kestävästi lähellä talleja ja yhdessä paikallisten alihankkijoiden kanssa. Koepolttoon on saatu lantaa muun muassa Simo Korhosen tallilta Forssasta.

– On kaikkien etu, että lanta menee hyötykäyttöön. Olen ihmetellyt, minkälainen määrä kuivikelantaa Suomessa ajetaan peltoon, kun sitä voisi hyödyntää muuhunkin. Tähän asti se on ollut vain luvista kiinni, Korhonen sanoo.

Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi parantaa hevosenlannan käyttömahdollisuuksia energiana.

Teksti Miina Poikolainen
Kuva Marja Väänänen

Kirjoittaja: polte

Numero: 1/2016