Vapo uusii lämpölaitoksiaan. Tuusulan Jokelassa sijaitsevien raskasöljykäyttöisten kaukolämpölaitosten tuotantoa korvataan uudella puupolttoaineita ja palaturvetta käyttävällä KPA-kattilalla. Vapo osti kaukolämpöverkon ja raskas­öljykattilat Fortumilta tammikuussa 2015.

Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminnan johtaja Henrik Palmén kertoo, että tilaa laitokselle ja tarvittaville putkistoliitynnöille raivataan Paloheimo Oy:n tehtaan entiselle tiilitehdastontille.

– Tuotantokäyttöön kolmen megawatin tehoinen laitos saadaan ensi vuoden alussa. Nykyinen voimala käsittää kaksi raskasöljykäyttöistä lämpökeskusta, joiden kaukolämpöteho on yhteensä kahdeksan megawattia. Ainakin Vaihdemiehentiellä sijaitsevat vanhat öljykattilat siirretään samalle tontille uuden kattilan kanssa. Niitä käytetään varakattiloina ja kulutushuippujen tasaajina, Henrik Palmén sanoo.

Tuusulan Jokelaan rakennetaan uusi kotimaisia polttoaineita käyttävä lämpölaitos korvaamaan vanhoja öljykattiloita.

Laitoksen kattilalaitososuuden toimittaa Vaasan Kuljetuskanavat Oy avaimet käteen -periaatteella. Toimitukseen kuuluvat myös laitoksien teräsrunkoiset kattilalaitosrakennukset ja polttoaineen vastaanottorakennukset. Jokelan kaukolämpöverkon pituus on noin kahdeksan kilometriä ja sen piirissä on noin viisikymmentä kiinteistöä.

Vapo on rakentanut vastaavan kokoisen kolmen megawatin voimalaitoksen Mynämäelle. Se täydentää aikaisempaa saman suuruusluokan pellettikattilalaitosta. Mynämäen KPA-kattilan on toimittanut uuskaupunkilainen Calortec Oy.

Sotkamossa Vapo omistaa leijukattilan, joka on rakennettu alun perin 1980-luvulla vanhan meijerin yhteyteen. Kattilan palamisprosessia parannetaan nykyaikaisemmaksi muuttamalla sen ilmanjakoa ja muurauksia.

Päästöjä vähennetään ennen savupiippua asennettavilla sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla. Pesurilla parannetaan myös merkittävästi laitoksen hyötysuhdetta, koska hukkalämpöä saadaan talteen aiempaa enemmän. Lisäksi uusitaan automaatiota etäkäyttöä silmällä pitäen.

Investointeja tehdään myös Haapavedellä, jossa on parannettu voimalaitoksen vanhan hake- ja jyrsinturvekattilan päästöjä ja hyötysuhdetta uusimalla ilman esilämmitystä, ilmanjakoa sekä lämmön talteenottoa.

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2015