Turveyrittäjä työllistää paitsi itsensä, myös muita työmiehiä ja synnyttää verotuloja paikallisesti. Joutsalainen Ahti Laitinen on työskennellyt koneyrittäjänä 1990-luvun alusta alkaen ja hän vastaa poikansa Henryn kanssa turvetuotannosta viidellä Vapon suolla Joutsassa. Tänä vuonna tuotannossa on noin 300 hehtaaria.

Laitinen maksoi vuonna 2014 palkkoja 70 000 euroa ja niihin liittyviä sivukuluja 45 000 euroa. Aliurakoitsijoiden palkkioihin meni 140 000 euroa sekä arvonlisäveroihin ja omiin tuloveroihin 120 000 euroa.

– Lisäksi polttoainetta kuluu vuodessa noin 70 000 litraa, jonka hinnasta polttoaineveroa on yli 13 000 euroa. Polttoaineet hankimme paikalliselta huoltoasemalta. Huollot ja korjaukset teemme mahdollisuuksien mukaan itse, mutta tarvittaessa käytämme paikallista korjaamoa, Laitinen kertoo.

Konehankintojenkin vaikutukset tuntuvat lähiseudulla, sillä Laitinen on tottunut luottamaan Valtran traktoreihin, joita valmistetaan vähän yli 80 kilometrin päässä Suolahdessa. Uusin neljästä traktorista on hankittu vuonna 2012 ja vanhin on vuodelta 2002. Turvetuotantoon soveltuvan traktorin hinta on 120 000–150 000 euroa, joten sellaisen hankinta tietää valtiolle verotuloja 28 800–36 000 euroa.

Turveurakoijan työosuuden päättyessä turve odottaa aumoissa käyttöä. Työtä tarvitaan ja verotuloja syntyy jälleen, kun turpeet lastataan kuorma-autoihin, jotka kuljettavat ne asiakkaille: jyrsinturpeen pääasiassa Jyväskylään Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitoksille ja palaturpeen muun muassa Sysmään.

– Keski-Suomessa kuljetuksista vastaa muutama paikallinen kuljetusliike. Lämmityskaudella turpeen lastaukset ja kuljetukset työllistävät yhteensä noin 40 henkeä, Vapon Keski-Suomen aluejohtaja Mika Säynäjäkangas kertoo.

Vapon tuottamasta ja toimittamasta energiaturpeesta kertyi Suomessa erilaisia veroja yhteensä 61 miljoonaa euroa tilivuonna 2014–2015. Pelkästään turpeen tuotanto-, toimitus- ja myyntiketjun palkoista maksettiin ansiotuloveroa arviolta 35 miljoonaa euroa sekä traktorien, kuorma-autojen ja muiden välineiden käyttämästä polttoaineesta polttoaineveroja arviolta 5,5 miljoonaa euroa.

Turvetuotannon vaikutukset ulottuvat kuitenkin pelkkää tuotantoa ja kuljetuksia laajemmalle. Kokonaisuuteen kuuluu paljon muitakin hankintoja ja töitä.

– Turvetuotannon käynnistäminen on mittava investointi, joka edellyttää kuivatus- ja vesiensuojelujärjestelmien rakentamista. Tähän tarvitaan muun muassa suuria määriä mittakaivoja ja putkia, jotka hankitaan kotimaisilta yrityksiltä. Yrittäjien omistamien traktorien lisäksi tarvitaan turvetuotantokoneita, jotka Vapo ostaa pääosin Peräseinäjoella ja Tampereella toimivalta Peatmax Oy:ltä, Säynäjäkangas kertoo.

Vesistövaikutuksiin liittyvien näytteiden ottaminen ja analysointi on osa turvetuotantoa. Vapo käyttää näytteenottoon ja näytteiden analysointiin lähes viisi miljoonaa euroa vuodessa. Mittauspalvelut ostetaan ulkopuolisilta tahoilta.

Samoin joka vuosi tuotantokauden jälkeen turvetuotantoalueet on valmisteltava seuraavaa kesää varten. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ojien puhdistamista ja altaiden ruoppausta. Nämä palvelut Vapo ostaa omilta turveyrittäjiltään.

Toinen iso veropotti kertyy lämmöntuotannosta. Tilivuonna 2014–2015 lämmöntuottajat maksoivat turpeen energiaveroa vajaat 20 miljoonaa euroa. Jatkossa kertymä todennäköisesti pienenee, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma laskea turpeen energiavero 3,40 eurosta 1,90 euroon vuoden 2016 alussa. Säynäjäkangas huomauttaa, että kokonaisvaikutus ei ole verottajankaan näkökulmasta välttämättä negatiivinen.

Ahti Laitinen on tuottanut turvetta nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan. Parhaimmillaan hän on työllistänyt kesäisin kymmenkunta omaa työntekijää ja kuusi aliurakoitsijaa.

– Turpeen energiaveron lasku antaa edellytykset lisätä turpeen käyttöä ennen kaikkea lämmöntuotannossa. Vaikutukset kertautuvat myös tuotanto- ja toimitusketjussa.

Myös Joutsassa odotetaan veronalennuksen positiivisia vaikutuksia.

– Tänä vuonna turpeen tuotantotavoite on alle puolet siitä, mitä se oli 2000-luvun alkupuolella. Silloin meillä oli töissä parhaimmillaan kymmenkunta omaa työntekijää ja kuusi aliurakoitsijaa työntekijöineen. Tänä kesänä omia työntekijöitä oli neljä ja aliurakoitsijoita neljä, Laitinen toteaa.

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2015