Miksi Suomessa suositaan kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa?

Suomi on kylmä maa, jossa lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Energian hyödyntäminen on tärkeää. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on tehokkuudessaan ylivoimainen. Siten pystytään käyttämään polttoaineesta hyväksi jopa yli 90 prosenttia. Hyötysuhde on kaksi kertaa parempi kuin parhailla vain sähköntuotantoon rakennetuilla laitoksilla. On laitos- ja maakohtaista, mitä polttoaineita lämmön ja sähkön yhteistuotannossa voidaan käyttää. Esimerkiksi Suomessa pystytään sisämaassa hyödyntämään kohtuuhintaista biomassaa.

Mitä kehitettävää yhteistuotannossa on?

EU:ssa käytettyjen energiamuotojen tulisi olla vuonna 2050 päästöttömiä, ja siinä kaukolämmöllä on vielä haasteita. 35 vuoden kuluessa kaukolämmön tuotannossa pitäisi siirtyä käyttämään pelkkiä biomassapolttoaineita tai ottaa käyttöön CCS-tekniikka (Carbon Capture and Storage) hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa.

Millaiselta lämmön ja sähkön yhteistuotannon tulevaisuus näyttää?

Sanna Syrin mukaan sähköä on vaikea myydä kannattavasti hintojen ollessa näin alhaalla.

Olen huolissani Suomen osalta, sillä kaukolämpö on menettämässä kilpailukykyään kuluttajan silmissä etenkin nyt, kun sähkö on poikkeuksellisen halpaa. Jos kuluttajalla on mahdollisuus valita, maalämpö näyttää hyvin houkuttelevalta.

Kaukolämmön hinta on ollut jo pitkään nousussa monissa kaupungeissa. Tämän johtuu polttoaineiden hinnannoususta ja verotuksesta. Hallituksen uudet linjaukset lisäävät verorasitusta entisestään.

Energiatehokkaampi rakentaminen vähentää lämmitystarvetta. Kaupunkialueet ja taajamat ovat jo aika kattavasti kaukolämmön piirissä, eikä haja-asutusalueille ole taloudellisesti järkevää viedä kaukolämpöä. Yhteistuotanto ei ole näistä kaikista syistä todennäköisesti ainakaan kasvamassa. Hyvä jos määrä pystytään pitämään nykyisellään.

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2015