Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta heikkojen signaalien avulla meillä on mahdollisuus tehdä valistuneempia arvauksia tulevaisuuden kehityssuunnista. Niiden avulla voimme myös itse lähteä luomaan uudenlaista tulevaisuutta.

Mikä tämä mystinen heikko signaali oikein on? Se on merkki uudesta orastavasta asiasta, esimerkiksi innovaatiosta tai ihmisten käyttäytymisen muutoksesta. Heikkoja signaaleja on mahdollisuus havainnoida laajasti toimintaympäristöä seuraamalla. Uutisten seuraaminen, sosiaa­linen media, matkustelu ja ihan vain ihmisten kanssa keskustelu ovat päteviä keinoja näiden tulevaisuusmerkkien haalintaan. Avainasia signaalien käyttämisessä on, että niitä kerätään esimerkiksi organisaation yhteiseen signaalipankkiin ja dataa analysoidaan tasaisin väliajoin uusien nouse­vien trendien huomaamiseksi.

Energiatoimijan kannattaa pohtia, miten voisi toimia tulevaisuuden energia-alan Über tai Airbnb.

Kun pohdimme energia-alan tulevaisuutta, on tietenkin tärkeää seurata, mitä tapahtuu itse energiateknologian kehityksessä. Myös uudet bisnesmallit energia-alalla ovat heikkoja signaaleja, jotka voivat kertoa tulevista muutoksista laajemminkin. Itse bongaan ammatikseni tulevaisuuden signaaleja, ja energia-alalta silmiini on osunut viime aikoina useitakin kiinnostavia uutisia.

Hollannissa on asennettu aurinkoenergiaa tuottava pyöräilytie. Suomalaiset opiskelijat tuottavat kansainvälisessä iGEM-kilpailussa polttoainetta, propaania, bakteerien avulla. Japani aikoo päällystää hylättyjä golfkenttiä aurinkopaneeleilla energiantuotannon lisäämiseksi. Tesla on kehittänyt kotikäyttöön tarkoitetun akun, joka helpottaa tulevaisuudessa älysähköverkon ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Goodyearin konseptirengas tuottaa sähköä renkaan tuottamasta lämmöstä. BMW haaveilee katulamppujen muuttamisesta sähköautojen latauspisteiksi. Maailmalla kehitetään innovaatioita, joissa energiaa tuotetaan ihmisen liikkeestä esimerkiksi kännykän lataamiseen.

Energia-alan heikkojen signaalien edessä on hyvä pysähtyä ja pohtia, miten innovaatioiden levittäytyminen laajaan käyttöön vaikuttaisi omaan liiketoimintaan.

Oman toimialan lisäksi on tärkeää havainnoida myös muutoksia muilla toimialoilla ja elämänalueilla. Innovaatiot tietotekniikassa, robotiikassa, mobiiliteknologiassa ja tekoälykehityksessä vaikuttavat takuuvarmasti myös energia-alan tulevaisuuteen. Yleisesti teknologian kehityksen seuraaminen on viisasta, sillä teknologia on keskiössä yhteiskunnassamme nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi esimerkiksi lainsäädäntömuutosten ja politiikan vaikutus organisaatioon on suurta toimialasta riippumatta.

Liiketoiminnassa suuri trendi on ollut toimialarajojen murtuminen. Yritys, jonka päätuote on tänään hampurilaiset, voi olla huomenna energia-alan haastaja. Toimialalta toiselle pomppimisia on tapahtunut viime aikoina runsaasti. Hakukonejätti Google tutkii kiivaasti muun muassa itseajavia autoja, robotteja ja avaruushissiä ja IKEA myy aurinkopaneeleja ja valmiita asuntoja. Uusia nopeita ja ketteriä toimijoita on ilmestynyt kansainvälisille markkinoille. Energiatoimijan kannattaa pohtia, miten voisi toimia tulevaisuuden energia-alan Über tai Airbnb tai mistä tällainen uusi kilpaileva yritys voisi pongahtaa markkinoille. Näkyykö tällaisesta jo signaaleja?

Heikkoja signaaleja voi käyttää myös omien toimintojen innovoinnin lähteenä. Oudoimmatkin niistä, kuten Ruotsissa avattava second hand -ruokakauppa, joka myy viimeisen myyntipäivän ylittänyttä ruokaa, hautakivien QR-koodit, jotka kertovat vainajasta tai Transsilvanian musiikkifestivaalit, joissa ilmaisen sisäänpääsyn sai, kun luovutti veripalvelulle verta, voivat kirvoittaa innovaatiotyöpajassa ajattelun toiseen ulottuvuuteen. Luovia irtiottoja tarvitaan, jos organisaation on tarkoituksena toimia edelläkävijänä omalla toimialallaan tulevaisuudessakin.

Elina Hiltunen

Kirjoittaja on futuristi, kauppatieteen tohtori ja diplomi-insinööri. Hänen työhönsä kuuluu liikkeenjohdon tulevaisuuskonsultointia ja koulutusta.

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2015