Mutkitteleva ja polveileva maantie halkoo uusmaalaista perinnemaisemaa. Kiskonjoen laaksossa se sukeltaa Kosken ruukinkartanon tiluksille ja miltei suoraan hyvin hoidettuun pihapiiriin.

Kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum astelee vanhasta ruukintiilestä tehdystä talousrakennuksesta tervehtimään tulijaa. Hän esittelee mielellään luomutilaansa ja sen kaunista ympäristöä, jota on ennallistettu viime vuosina ahkerasti.

Näkymä on muuten kuin suoraan 1800-luvulta, mutta kumpuilevassa maastossa laiduntava hereford-lihakarja on suomalaisessa maisemassa vielä suhteellisen uusi tulokas.

− Ohiajavat autoilijat pysähtyvät usein ihmettelemään näkyä, isäntä naurahtaa.

Kartanolla itsellään on pitkä, 1600-luvulle ulottuva historiansa. Toiminta alkoi rautaruukkina ja jatkui sen jälkeen maatilana. Ruukissa harjoitettiin raudan ja kuparin jalostusta 1800-luvun loppupuolelle saakka.

Tila on ollut von Julinin ja von Limburg Stirumin suvuilla 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kosken kartano kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Tilusten halki virtaava Kiskonjoki tuottaa edelleen vesivoimaa teollisuuden käyttöön. Joki on Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajajoki.

WWF palkitsi Kosken kartanon Suomen ympäristöystävällisimpänä maatilana viime vuonna. Tila tuottaa luomulihaa, jota myydään suoraan kuluttajille, ravintoloille ja kaupoille. Kartanon mailla on noin 1 000 hehtaaria metsää, 200 hehtaaria peltoa ja 80 hehtaaria luonnonniittyä. Pelloilla viljellään nurmirehun lisäksi ohraa, rypsiä ja kauraa. Karjan pääluku on noin 250.

Fredrik von Limburg Stirum ryhtyi isännöimään sukukartanoa omistajana vuonna 2007 ja sen jälkeen tilalla onkin alkanut tapahtua. Luomutuotannossa on jo sinänsä paljon noudatettavia määräyksiä ja valvontaa, mutta von Limburg Stirum on halunnut tehdä myös vapaaehtoisesti paljon työtä tilansa ympäristöasioiden eteen. Hän haluaa olla edelläkävijänä harjoittamassa maataloutta, joka ei kuormita ympäristöä kestämättömällä tavalla.

Luomuliha ei ole tuotta­jalle eikä kulutta­jalle pelkkää lihaa, vaan siihen liit­tyy arvoja, valintoja ja elämyk­­siä.

Tilalla on muun muassa palautettu vanhoja laidunmaita käyttöön ja perustettu kosteikkoja, jotka ovat tärkeitä linnustolle. Joen rantamilta on raivattu umpeen kasvaneita metsiä ja palautettu vanhan kulttuurimaiseman avoimuus.

Laiduntavat lehmät ja hiehot huolehtivat työn pysyvyydestä. Karja laiduntaa enimmäkseen alueilla, joita ei voitaisi käyttää viljan viljelyyn. Näin eläimet eivät kilpaile ihmisen kanssa ravinnosta, mikä on etenkin globaalissa mittakaavassa tärkeä periaate.

Peltoja ympäröivien metsien reuna-alueita on harvennettu havupuista niin, että hyönteiset ja linnut saavat tarvitsemaansa tilaa ja valoa.

Metsätalouttakin tilalla harjoitetaan pehmein menetelmin, mistä on tuloksena peräti kaksi ympäristösertifikaattia: vastuullisen metsänhoidon FSC- ja kestävän metsätalouden PEFC-sertifikaatit.

Kosken kartanoon saapuu usein vierailijoita ja ryhmiä läheltä ja kaukaa tutustumis- ja opintomatkoille. Oman tilan ympäristötyön ohella Fredrik von Limburg Stirum on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöhankkeissa ja työryhmissä. Yleisen tietoisuuden lisääminen maa- ja metsätalouden ympäristöasioista on osa von Limburg Stirumin perheen työtä.

Ympäristön kannalta tärkeä uusi hanke tilalla on luonnonmukainen valumavesien käsittelyjärjestelmä, jota Vapo Clean Waters parhaillaan rakentaa karjapihaton jaloittelualueen kylkeen.

Kartanon vuonna 2013 valmistuneessa pihatossa majaileva lähes satapäinen karja tuottaa jätöksiä; lantaa ja virtsaa, jotka huuhtoutuisivat sadevesien mukana maaperään, pohja- ja pintavesiin ja lopulta Itämerta kuormittamaan, jollei asialle tehtäisi mitään. Pihaton ympäristö on asfaltoitu ympäristöluvan ehtojen mukaisesti, jotta ravinnepitoiset valumavedet eivät hulahda hallitsemattomasti maaperään vaan ohjautuvat puhdistukseen.

Kosken kartanon isännän Fredrik von Limburg Stirumin mukaan luomutuo­tanto on eettinen ja myös taloudelli­sesti järkevä ratkaisu.

Käsittelyjärjestelmässä valumavedet ohjataan haihduttavaan ja ravinteita sitovaan pajuhaihdutuskenttään. Esikäsittelynä käytetään laskeutusta ja lopuksi valumavesi käsitellään vielä adsorboivan suodatinrakenteen avulla. Pajuhaihdutuskentässä käytetään pajulajiketta, joka tarvitsee paljon ravinteita ja vettä. Tämän ominaisuuden ansiosta sitä voidaan hyödyntää ravinnepitoisten valumavesien käsittelyssä.

Kosken kartano on Vapolle merkittävä pilottihanke, jossa käytetään hyväksi kokemusta, jota Vapolle on kertynyt vesienkäsittelystä yrityksen omassa toiminnassa. Pajuhaihdutuskenttä on tarkasti mitoitettu mallintamalla sadannan, eläinmäärän ja pajuista saadun kokemuksen mukaan.

− Valumavesien käsittelyyn tarvittava alue on yllättävän pieni, vain 10 x 20 metriä, von Limburg Stirum kiittelee.

Hän on tyytyväinen myös siihen, että Clean Waters rakentaa käsittelyjärjestelmän avaimet käteen -periaatteella eikä isännän itse tarvitse tuntea jokaista teknistä yksityiskohtaa.

Pajuhaihdutuskentän pajut on leikattava viiden vuoden välein. Tehtävänsä suorittaneet pajut voidaan hyödyntää esimerkiksi polttoaineena tilan omassa, haketta käyttävässä lämpölaitoksessa. Tuhka voidaan hyödyntää lannoitteena, jolloin ravinteiden kierrätys toteutuu.

− Kosken kartanon pilotin päätavoitteena on kehittää uusi tehokas, mutta luonnonmukainen ja kustannustehokas menetelmä ravinnepitoisten valumavesien käsittelemiseksi. Tällaisia menetelmiä tarvitaan kohteisiin, joissa pistemäiset ravinnekuormat aiheuttavat pohjaveden, paikallisten vesistöjen ja lopulta Itämeren rehevöitymistä. Uskomme, että ratkaisulla on laajemminkin kysyntää maatalouden piirissä, tiivistää Clean Watersin projektipäällikkö Juha Rokkila.

Samaan aikaan kun pihaton laidalle perustetaan uutta pajuhaihduskenttää, nauttivat luomunaudat autuaan tietämättöminä kesästään, osa pihatossa, osa laitumilla. Vasikat laiduntavat koko ensimmäisen kesänsä emänsä kanssa juoden niiden maitoa. Ne saavat kasvaa luonnolliseen tahtiinsa ja ne vierotetaan vasta syksyllä.

− Hiehot pääsevät vielä seuraavanakin kesänä laiduntamaan, mutta nuoret sonnit saavat tyytyä pihaton ulkoilualueisiin. Pitelemättömiä sonneja ei voi päästää vapaasti laitumille, mistä ne haistaisivat lehmät ja hiehot, Limburg Stirum kertoo.

Kosken kartano haluaa olla kestävän, ympäristö­ystäväl­lisen maatalou­den edelläkä­vijä.

Talvisin Kosken kartanon naudat asuvat kahdessa eri pihatossa. Niissä ne saavat liikkua vapaasti ja makoilla oljilla. Pihatossa ne pääsevät talvisin halutessaan myös ulkotarhaan. Karjalle syötetään kartanon pääosin itse tuottamaa luomurehua kuten säilörehua ja rypsirouhetta.

Kuluttajat ovat löytäneet luomun ja kauppa käy sekä tilalla että toisessa myyntipisteessä Helsingin Sörnäisissä. Tilaukset tehdään ja maksetaan verkossa ja asiakas noutaa lihapakettinsa valitsemastaan pisteestä.

Luomuliha ei ole tuottajalleen eikä myöskään kuluttajalle pelkkää lihaa, vaan siihen liittyy arvoja, valintoja ja elämyksiä. Näitä Kosken tila haluaa tarjota entistä enemmän. Tilalla on hiljattain lanseerattu kaupunkilaisia kuluttajia ajatellen kummilehmäkonsepti. Kummit saavat “omasta” lehmästään sertifikaatin, saavat nimetä lehmälle keväällä syntyvän vasikan ja tutustua lehmään kolme kertaa vuoden aikana. Lehmätreffeillä kummit pääsevät tutustumaan tilan toimintaan paikan päällä. He saavat tietoa kuulumisista pitkin vuotta myös videoiden ja kuvien välityksellä.

Fredrik von Limburg Stirumille luomutuotanto on ollut itsestään selvä, eettinen ja tulevaisuuteen suuntautuva ratkaisu. Hänen mukaansa se on myös taloudellisesti järkevää Kosken kaltaisella tilalla, missä maasto on vaihtelevaa. Häntä harmittavat usein luomuviljelyyn liittyvät säännökset, joissa pitäisi hänen mielestään olla enemmän joustavuutta.

Vapo Clean Waters rakentaa Kosken kartanolle uutta, luonnon­mukaista valumave­sien käisttely­järjestel­mää.

− Esimerkiksi karjalle ei voi ilman turhauttavaa ja byrokraattista paperisotaa syöttää tavanomaiselta tilalta tulevaa rehua, vaikka se olisi täysin luomuperiaatteiden mukaisesti viljeltyä.

Historiallisen maatilan vanhat rakennukset eivät myöskään sellaisenaan sovellu luomustandardeihin, vaan niitä on ajanmukaistettava tai on rakennettava uusia. Luomutuotanto vaatii omat investointinsa.
Von Limburg Stirum on silti hyvillään siitä, että moniin ympäristöä koskeviin parannustoimiin, kuten kosteikkojen perustamiseen tai metsän suojeluun voi hakea ympäristökorvausta.

Itämeren tila on kartanonisäntä von Limburg Stirumille sydämen asia. Hän on aktiivinen Elävä Itämeri -säätiössä, mistä Vapokin yhytti hänet kumppaniksi Kosken pilottiprojektiin. Kosken kartano on toiminut mallitilana Baltic Deal -hankkeessa vuodesta 2010 ja on näin sitoutunut työskentelemään puhtaamman Itämeren puolesta.

Kosken kartanon kanssa yhteistyössä toteutettava pilotti on pääroolissa Clean Watersin Itämeri-sitoumuksessa. Clean Waters sitoutuu tukemaan Baltic Deal Demofarm -verkostoa kehittämällä uuden kustannustehokkaan tavan vähentää eläintuotannon ravinnehuuhtoumia ja suunnittelemalla uuden konseptin viljelymaiden ravinnehuuhtoumien hallintaan. Clean Watersin ratkaisut vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta sekä lisäävät ravinteiden kierrätystä tavoilla, joilla on laajat hyödyntämismahdollisuudet Itämeren alueella.

Kirjoittaja: polte

Numero: 2/2015