Helsingin Energian toimitusjohtaja Pekka Manninen on syystäkin ylpeä kaupungin energiajärjestelmästä – se on tehokkuudessaan ja ympäristöystävällisyydessään poikkeuksellisen onnistunut ja edistynyt kokonaisuus, johon halutaan tulla tutustumaan ympäri maailman.

Helsingin valtteja ovat lämmön ja sähkön yhteistuotanto, lämpöä kierrättävä kaukojäähdytysjärjestelmä sekä mahdollisuus käyttää useita polttoaineita. Helsingin Energia myy sähköä noin 400 000 asiakkaalle. Yli 90 prosenttia Helsingin kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Siitä puolestaan 90 prosenttia tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, parhaimmillaan yli 90 prosentin hyötysuhteella. Helsingin Energiassa vannotaan energiatehokkuuden nimiin.

Energia­tuotanto on paikal­lista. Voima­laitokset eivät muuta Kiinaan, vaikka tuotanto­edelly­tykset täällä heikkeni­sivätkin, Pekka Manninen muistuttaa.

Kaikki helsinkiläisetkään eivät taida tietää, että Sörnäisissä Katri Valan puiston alle louhitussa luolastossa piilee maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä tuottava yksikkö, jolla voisi lämmittää kokonaisen pienen kaupungin? Tai että Esplanadin alla on sadan metrin syvyinen tekojärvi eli jäähdytysvarasto?

Helsinki on asettanut tavoitteekseen hiilidioksidineutraalin tulevaisuuden vuoteen 2050 mennessä. Lähitavoite on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Hiilineutraali tulevaisuus -kehitysohjelmaan liittyen Helsingin Energian voimalaitoksissa on koepoltettu kotimaista puupellettiä usean kuukauden ajan. Kokeilussa ilmeni, että kivihiilestä 5–7 prosenttia voidaan korvata pelletillä.

Monikaan helsinki­läinen ei tiedä, että Esplanadin alla on sadan metrin syvyinen teko­järvi.

Pelletinpoltto alkaa ensin Salmisaaressa joulukuussa ja myöhemmin Hanasaaressa.

Pelletin käyttäminen näin suurissa voimalaitoksissa on uutta Suomessa.

Helsingin Energia ja Vapo ovat sopineet, että Vapo toimittaa pellettiä voimalaitoksiin. Kyse on Suomen tähän asti suurimmasta pellettitoimituksesta. Pellettiä tarvitaan pelkästään Salmisaaressa 5–7 rekkakuormallista päivässä. Vuositasolla voimalaitokset käyttävät yhteensä 100 000 tonnia pellettiä eli kolmanneksen koko maan pellettituotannosta. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Pelletillä on mahdollista korvata jopa 40 prosenttia kivihiilestä, mutta se vaatii muutoksia tuotannossa ja myös maksaa.

− Meillä on edessämme isoja investointeja. Vaihtoehtoina on uudistaa vanhoja voimalaitoksiamme siten, että kivihiilestä entistä isompi osa voidaan korvata pelletillä tai rakentaa kokonaan uusi lähinnä biomassaa käyttävä monipolttoainevoimalaitos Vuosaareen, Manninen kertoo.

Päätöksen siitä, mitä polkua edetään, tekee kaupunginvaltuusto ensi vuoden aikana. Molemmilla ratkaisuilla päästään lyhyellä aikavälillä samaan tulokseen, mutta vaihtoehdoilla on kovin erilainen hintalappu. Uudistusinvestoinnit vanhoissa voimalaitoksissa ovat merkittäviä, mutta kuitenkin eri hintaluokassa kuin kokonaan uuden voimalaitoksen rakentaminen.

”Jos kaikki maailman hiili­voima­laitokset olisivat yhtä tehokkaita kuin meillä ja puhdis­taisivat savukaasut yhtä hyvin, maapallon kivihiili­päästöt puolit­tuisivat.”

Kysymys on kaupungin kannalta myös paljosta muustakin. Vaihtoehtoja punnitessa tulee eteen liikenteellisiä ja kaupunkisuunnittelullisia näkökohtia. Vanhat voimalaitokset sijaitsevat kantakaupungissa ahtailla tonteilla, joten polttoaineen kuljetus ja varastointi ovat niissä oloissa haasteellisia. Pelletti vaatii enemmän tilaa kuin kivihiili, jonka energia on pakattu tiiviimpään muotoon.

− Me valmistelemme valtuustolle näistä vaihtoehdoista taustamateriaalia ja selvityksiä ja kaupunki tekee päätöksen. Kaupungin päättäjien tehtävä on katsoa Helsingin etua kokonaisuutena. Näkökulman tuleekin olla monipuolisempi kuin energiayrityksen, Manninen sanoo.

Hän kiittelee nykyistä, päätöksen tekevää valtuustoa, joka on ollut aktiivisesti kiinnostunut energiantuotannon vaihtoehdoista. Valtuustoryhmät ovat halunneet tulla Helsingin Energiaan tutustumaan ja kuulemaan hankkeista.

Hiilineutraaliin tulevaisuuteen kuuluu biomassan käytön lisäksi aurinkoenergian lisääminen. Helsingin Energialla on Suvilahdessa käynnissä aurinkovoimahanke, johon asiakkaat ovat voineet osallistua ostamalla nimikkopaneeleja kuukausimaksuperiaatteella. Suvilahden aurinkovoimala yhdistää näin suurtuotannon tehokkuuden ja ihmisten tarpeen vaikuttaa omiin energiaratkaisuihinsa. Suvilahdesta kaupunkilaiset saavat aurinkovoimalla tuotettua lähienergiaa. Uusia hankkeita toteutetaan, koska kysyntää riittää. Suvilahdessa tullaan tuottamaan noin kymmenes koko Suomen aurinkosähkökapasiteetista.

− Helsinkiläiset innostuivat hankkeesta odotettuakin enemmän. Suvilahden ensimmäiset 1 188 paneelia myytiin loppuun kahdessa päivässä, Manninen kertoo.

Nimikkopaneelin ostajat voivat seurata oman paneelinsa tuotantoa verkossa ajantasaisesti ja verrata sitä muihin. Paneelista maksetaan kuukausimaksua, josta vähennetään paneelin tuottaman sähkön pörssihinta.

KUKA

Pekka Manninen edustaa harvinaistuvaa lajia yritysjohdossa: hän on tehnyt käytännössä koko uransa Helsingin Energian palveluksessa. Hän aloitti talossa insinööriopiskelijana tekemällä sinne diplomityönsä 1980. Sen jälkeen hän työskenteli eri tehtävissä Helsingin Energian voimalaitoksilla, ensin Hanasaaressa, sitten Salmisaaressa, Vuosaaressa ja jälleen Salmisaaressa.

Johtotehtävissä hän aloitti vuosituhannen vaihteessa ja toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin lokakuussa 2012. Itse hän toteaa, ettei aika ole käynyt ainakaan pitkäksi − niin paljon alalla on tapahtunut muutoksia ja mullistuksia, etenkin viime vuosien aikana.

Yksityishenkilönäkin Manninen on toteuttanut insinöörikutsumustaan rakentamalla perheelleen jo 1980-luvulla ekopihin pientalon. Puulla ja sähköllä lämpiävässä talossa on alusta alkaen ollut lämmön talteenottojärjestelmä.

Vapaa-ajallaan Manninen liikkuu ahkerasti. Repertuaariin kuuluu tennistä, golfia, hiihtoa ja laskettelua.

Kuka: Pekka Manninen
Syntynyt: 1954
Koulutus: Diplomi-insinööri
Motto: Kohtele muita ihmisiä siten kuin toivot heidän kohtelevan itseäsi.

Läheisessä Kalasatamassa Helsingin Energialla on toiminnassa älykäs energiajärjestelmä, joka käyttää aurinkoenergiaa, tukee sähköautoilua, käyttää energiavarastoja ja jossa käytetään hyväksi energiatehokasta kiinteistöautomaatiota. Tämä on suurelta osin vielä tulevaisuutta, mutta Helsingin mainiosta kaukojäähdytysjärjestelmästä on jo enemmän kokemusta. 2000-luvun alussa sitä käytettiin lähinnä toimistorakennuksissa, hotelleissa ja kauppakiinteistöissä. Nyt kaukojäähdytykseen on liittynyt jo tuhatkunta asuinkiinteistöä.

Helsingin Energian voima­laitokset käyttävät kolman­neksen koko maan pelletti­tuotan­nosta.

Kaukojäähdytys tarkoittaa, että rakennuksiin kertynyt hukkalämpö poistetaan, kerätään talteen, jatkojalostetaan ja toimitetaan hyötykäyttöön. Rakennukset toimivat siten eräänlaisina aurinkokeräiminä, vaikka ne sisältävät toki muutakin kuin aurinkolämpöä, esimerkiksi sähkölaitteista ja ihmisistä syntynyttä lämpöä. Kaukojäähdytyksessä lämmennyt vesi johdetaan kiinteistöistä Katri Valan lämpöpumppulaitokseen jatkojalostettavaksi, ja siellä jäähdytyksen paluuveden lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkkoon.

– Viime kesänä puolet helsinkiläisistä sai kaukojäähdytysjärjestelmän ansiosta kaiken lämpimän käyttöveden tällä tavoin ”aurinkolämmitettynä”, Manninen kertoo.

Kesäkuukausina talteen kerätyn lämpöenergian määrä vastasi noin 20 000 uuden 80-neliöisen kerrostaloasunnon vuotuista lämmöntarvetta. Pelkästään heinäkuun aikana kaukojäähdytyksen avulla kaukolämmöksi jalostetun energian tuottamiseksi tarvittaisiin noin 30 jalkapallokentän laajuinen alue aurinkopaneeleja.

Helsingin Energia on enää hetken kaupungin liikelaitos. Vuoden alusta se yhtiöitetään Helen Oy:ksi.

– Yhtiöittäminen merkitsee uudistuvaa hallintoa, suoraviivaisempaa päätöksentekoa ja selkeyttä vastuukysymyksissä, ja on siksi meille tervetullut, Manninen toteaa. Kuluttajille ja asiakkaille suurin muutos lienee yhtiön nimen ja logon muutos. Tutut salamat vaihtuvat uuteen tunnukseen.

− Me emme voi tilasyistä käyttää metsä­haketta, jolle on olemassa tukijär­jestelmä, vaan käytämme pellettiä, Pekka Manninen kertoo.

Kaupungin omistaman energiayhtiön johtaminen voi kuulostaa yksinkertaiselta puuhalta, mutta sitä se ei ole. Helsingin Energia toimii ympäristössä, jossa pitää yhdistää hyvin monitahoisia pyrkimyksiä. Yhtäältä tulevat EU:n ilmastonormit, joihin Suomi on sitoutunut, toisaalta kaupungin asettamat tavoitteet. Asiakkaita tulee palvella parhaalla tavalla ja voittoakin pitäisi tuottaa.

Mekanismit, joilla on pyritty vähentämään päästöjä ja lisäämään uusituvan energian käyttöä, ovat johtaneet Euroopassa, etenkin Saksassa, uudenlaiseen tilanteeseen. Kun tuuli- ja aurinkovoimaa on siellä tuettu, hiileen perustuva tuotanto on menettänyt kilpailukykyään. Hiiltäkin tarvitaan paikkaamaan tuuli- ja aurinkoenergiaa, ja jotta sitä olisi käytettävissä, sitäkin pitää tukea. Ajoittaisissa tilanteissa, joissa tuotanto ylittää kysynnän, sähkölle muodostuu negatiivinen markkinahinta. Kuluttajalle sähkö on kuitenkin vallitsevan tukipolitiikan vuoksi kallista, sillä tuen maksavat käyttäjät, Manninen toteaa.

”Kun valtio on sitoutunut ilmasto­tavoittei­siin, sen tulisi osaltaan osallistua kustan­nuksiin.”

Suomessa ei vielä ole menty aivan vastaavanlaiseen tilanteeseen – onneksi – mutta kun toimimme yhteismarkkinoilla, myös muiden maiden toiminta heijastuu meihin.

Manninen toivoo, että Suomessa pidettäisiin päätöksissä maltti mukana. Tuettaisiin esimerkiksi uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa tehokasta ja paremmin hallittavaa suurempien yksikköjen tuotantoa ennemmin kuin hajanaisesti ja paikallisesti tuotettua.

Helsingin Energiasta suurin pellettiasiakas Vapolle

Vuoden 2015 alusta Helsingin Energia ja Vapo ovat sopineet useamman lämmityskauden kattavasta puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksiin.

Toimitusmäärät ovat Suomen olosuhteissa hyvin merkittäviä ja pelletti korvaa ulkomailta tuotavaa kivihiiltä.

Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny on tyytyväinen sopimukseen.

– Sopimus on meille merkittävä. Pelleteillä korvataan tuontienergiaa ja luodaan työpaikkoja Suomeen. Sopimuksen työllistävä vaikutus on noin 50 henkilötyövuotta koko tuotanto- ja toimitusketjussa.
Pellettien käytön kasvusta huolimatta pelletistä ei tule Suomessa pulaa.

– Vapon pellettituotantokapasiteetti vastaa noin 100 000 omakotitalon vuotuista lämmitystarvetta, Yli-Kyyny sanoo.

Suomessa on noin 30 000 pelleteillä lämpiävää omakotitaloa ja pienkiinteistöä. Monet energiayhtiöt ovat ottaneet tai suunnittelevat ottavansa kotimaisen puupelletin osaksi polttoainevalikoimaansa sekä suurissa kattiloissa että huippukuormituksen ja alhaisen lämmöntarpeen aikana käytettävissä varakattiloissa.

– Toivoisin myös, että sikäli kun uusiutuvaa energiaa tuetaan, tuki kohdistuisi esimerkiksi kaikkeen biomassaan samanlaisena. Me emme nykyisellään voi tilasyistä käyttää metsähaketta, jolle on olemassa tukijärjestelmä, vaan käytämme pellettiä. Energiayhtiössä teemme investointipäätöksiä kymmenien vuosien tähtäimellä, joten investointiperusteiden muuttuminen poliittisten päätösten vuoksi aiheuttaa suurta epävarmuutta.

– Politiikassa asetetaan usein tavoitteita, joiden saavuttamiseksi laaditaan ohjausmekanismeja – tukia, veroja tai muita vastaavia. Jos homma onnistuu hyvin, tavoite voi kyllä toteutua, mutta sen sivutuotteena voi tulla lukuisia yllättäviä tai ei-toivottuja vaikutuksia. Euroopassa on mahdollista ajaa jokin teollisuudenala valtavaan murrokseen tällaisin toimin, kuten nyt on tapahtunut. Energiatuotanto on paikallista ja siksi siihen on helppo vaikuttaa. Voimalaitokset eivät muuta Kiinaan, vaikka tuotantoedellytykset täällä heikkenisivätkin.

Vuoden 2015 alusta Helsingin Ener­giasta tulee Helen Oy. Tutut salamat vaihtuvat uuteen logoon.

Manninen muistuttaa, että kun valtiovalta Suomessa on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, ja tahtotila on, että kivihiiltä korvataan muilla, kalliimmilla polttoaineilla, valtion tulisi osaltaan osallistua kustannuksiin ja tehdä siten tavoitteiden täyttämisestä myös taloudellisesti perusteltua.

– Haluamme olla edelläkävijä ympäristöystävällisyydessä. Jos kaikki maailman hiilivoimalaitokset olisivat yhtä tehokkaita kuin meillä ja puhdistaisivat savukaasut yhtä hyvin, maapallon kivihiilipäästöt puolittuisivat.

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2014