Ohikulkijat saattoivat hieraista silmiään Keuruun Vennänlahdella lokakuun lopulla. Työmiehet pulttasivat kasaan halkaisijaltaan 63-senttistä, 30 metriä pitkää putkea. Toiset porasivat putkeen reikiä ja lopulta koko komeus laskettiin järveen kahden märkäpukuisen sukeltajan saattelemana. Sukeltajat kiinnittivät uuden putken Jaakonsuon jätevesipumppaamolta tulevan purkuputken päähän. 750 kilon painoiset betonipainot pitävät rakennelman paikoillaan ja kuormaliinat pitävät huolen, ettei putki uppoa pohjamutiin vaan lepää hieman järven pohjan yläpuolella.

Kyseessä on Jyväskylän yliopiston N-SINK-tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata uutta menetelmää, jolla voidaan poistaa typpeä jätevedestä hyödyntämällä järven pohjasedimentin bakteereja. Vapo Clean Waters vastasi reikäpaineputken rakentamisesta ja asentamisesta.

Aiemmin puhdistettu jätevesi ryöpsähti purkuputkesta metrin korkeudelle pohjasta, eikä päässyt juurikaan kosketuksiin typpeä poistavien bakteerien kanssa.

Keurusselän pohjaan lasket­tiin reikä­paineputki, jotta järven pohjassa majailevat bakteerit pystyvät tekemään tehok­kaasti työtään. Ne poistavat typpeä jäte­vedestä.

– Reikäpaineputken ansiosta jätevesi purkautuu hitaammin ja laajemmalle alueelle ja viipyy pohjasedimentin läheisyydessä pidempään, kertoo Vapo Clean Watersin projektipäällikkö Tuomo Vilkkilä.

Järven pohjasedimentissä elää bakteereja, jotka muuttavat nitraattityppeä luonnollisella tavalla typpikaasuksi. Typpikaasu haihtuu turvallisesti vesistä ilmaan. Mitä laajemmalle alueelle jätevesi saadaan valutettua ja mitä kauemmin se viipyy pohjassa, sitä tehokkaammin luonnollinen puhdistus toimii.

Jäteveden sisältämä nitraattityppi ei ole ongelma sisävesistöissä, mutta Itämereen kulkeutuessaan se aiheuttaa rehevöitymistä ja happikatoa. EU onkin asettanut jätevedenpuhdistamoille päästörajat, kuinka paljon jätevedessä saa olla typpeä ja fosforia.

– On arvioitu, että tällainen puhdistusmenetelmä poistaa typpeä noin 30 prosenttia tehokkaammin kuin nykyiset järjestelmät, kertoo aluekoordinaattori, tutkija Sanni Aalto Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mukaansa typenpoistoa tehostaa myös se, että bakteerit saavat tehdä työnsä luonnollisessa ympäristössään järven pohjasedimentissä – ei keinotekoisissa altaissa.

Yliopiston tutkijat seuraavat veden laatua ja bakteerien typenpoistotehokkuutta ensi vuoden syksyyn, jolloin koerakennelma puretaan. Alustavia tuloksia saadaan loppuvuodesta 2015 ja lopullinen raportti valmistuuu 2016.

– Meillä on paljon kokemusta paineputkista, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun sellainen asennetaan järven pohjaan. Jätevedenpuhdistamot voivat olla tulevaisuudessa hyvin kiinnostuneita tällaisista suodatinlaitteista, Tuomo Vilkkilä arvioi.

Keurusselän pohjaan laskettu paineputki on suomalainen innovaatio ja ainoa laatuaan. N-SINK-tutkimushanke on nelivuotinen ja sen rahoitus tulee EU:lta.

Kirjoittaja: polte

Numero: 4/2014