Monet poliitikot ja päättäjät ovat olleet erittäin huolestuneista siitä, että Suomen energiaomavaraisuus on niin alhainen, ja Suomen energiariippuvuus Venäjästä on kohtuuttoman suuri. Huolestuneita ollaan oltu, mutta samaan aikaan kotimaisten polttoaineiden käyttö vähenee, koska vero- ja tukiratkaisut ajavat energiayhtiöt käyttämään tuontipolttoaineita, sillä se on taloudellisesti kannattavampaa.

Julkisuudessa hallituksesta lähteneet Vihreät ovat olleet erityisen huolestuneita ilmastopolitiikasta, mutta siitä huolimatta nykyiseen hallitusohjelmaan ajettiin härkäpäisesti energiaturpeen veronkorotus ja samalla energiapuun tuen alennus. Ei tarvinnut olla ydinfyysikko ennustaakseen, että nuo päätökset johtivat kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn menetykseen. Mutta onneksi huonot päätökset voi perua. Jos huolestumisen lisäksi halutaan parantaa vaihtotasetta, kohentaa työllisyyttä sekä pienentää päästöjä ja energian tuontiriippuvuutta, niin alennetaan turpeen energiaveroa heti. Turpeen ja puun seospoltolla suhteessa 50/50 polttoaineen CO2-päästöt ovat maakaasun tasoa, joten samalla tulee hoidettua ilmastopolitiikkaakin.

Toinen huolenaihe poliitikoilla on poliitikkojen säätämien lakien ja asetusten suuri määrä ja niiden aiheuttama byrokraattinen kankeus.

Tervehdin mitä suurimmalla riemulla tuoreen ympäristöministerin ensimmäisiä linjauksia nimityksensä jälkeen. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen linjasi lähtevänsä purkamaan ympäristöhallinnon lupakäytäntöön liittyvää sääntelyä. Hänen tavoitteenaan on ”ympäristöluvituksen sujuvoittaminen ja päällekkäisen sääntelyn purkaminen ympäristönsuojelusta tinkimättä”. Täysi tuki tuolle työlle.

Purkamisen voisi aloittaa varmaan ministeriön tuoreimmasta hankkeesta. Ympäristönsuojelulakiin säädettiin uusi luontoarvopykälä, minkä tarkoitus on kuulemma sujuvoittaa luvitusta muun muassa ojitetuille turvemaille kohdistuvissa turvetuotantolupahakemuksissa. Alan pelko on ollut, että pykälä avaa valitusautomaatin, mikä entisestään hidastaa luvitusprosesseja. Jos pykälää ei saa enää pyyhittyä pois, niin tuon linjauksen täytyy pitää sisällään se, että luvitusprosessit todella nopeutuvat 0–2 luontoarvoluokkiin kuuluvilla alueilla.

Vapo on kolmen vuoden aikana investoinut ympäristövastuun edistämiseen kymmeniä miljoonia euroja. Kun kolme vuotta sitten lupasimme, että vuonna 2015 turvetta tuotetaan vain sellaisilta alueilta, joiden vesienkäsittelyjärjestelmät on rakennettu parhaan tekniikan piiriin, moni epäili lupausta. Mutta näin tulee tapahtumaan. Olemme myös sitoutuneet siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantoalueiden vesistökuormitus on pienempi kuin samojen alueiden kuormitus aikana ennen turvetuotantoa. Järjestämme Helsingissä joulukuun 10. päivä jo neljännen ympäristöseminaarin, jossa kerromme lisää näistä sitoumuksistamme ja kuinka olemme niissä edistyneet. Kutsu ja ohjelma tulee lähipäivinä verkkosivuillemme. Tilaisuus on avoin kaikille ja sitä voi seurata myös verkon välityksellä.

AHTI MARTIKAINEN
johtaja, viestintä- ja yhteiskuntasuhteet
Vapo Oy

Kirjoittaja: polte

Numero: 3/2014